Mielenkiintoisia NBA-tilastoja

[Achilles]

Vs: Mielenkiintoisia NBA-tilastoja

LeJoke viimeisten 24 sekunnin aikana puodotuspeleissä kahden viime vuoden aikana tyyliin 2-12 ja samassa tilastossa oli Wade muistaakseni 3-10.

Clutch on paljon muutakin kuin viimeisen 24 sekunnin ratkaisu.

 

[hamahakkimies]

Vs: Mielenkiintoisia NBA-tilastoja

Kolmannen pelin varsinaisen peliajan lopussa LeBron kävi tekemässä Wadelle palloskriinin, jonka seurauksena James sai erinomaisen layupin korin läheltä. Heitto kolahti rautaan, mutta koripallojumalat palkitsivat Miamin hyvästä hyökkäyksestä hyökkäyslevypallolla. Aikaa jäi ehkä 18 sekuntia. Mitä sen jälkeen tehtiin? LeIso ja overtime.

Huvittavinta tuossa tilastossa on se, että se yksi Miamin kori lienee Chalmersin nurkkakolmonen Dallasia vastaan Terryn nukahduksen takia viime kesän finaaleissa.

Viime vuoden toisessa Finaalissa Chalmersin kolmosen jälkeen kellossa oli 24.5 sekuntia aikaa:

http://www.nba.com/playoffs/2011/finals/index.html?ls=st&g=4&t=bs

*laittaa rillit paremmin nenälleen*

edit. Eijjumalauta, taas menee koko doonipäivä, kun pitää katsoa Mavsin kaikkien viime kauden pleijaripelien koosteet. Tai ainakin noi Finaalien "mini-moviet".

edit. "Tämä on kyllä parasta."

 

[Mokeski]

Vs: Mielenkiintoisia NBA-tilastoja

Hamis being hamis.

No niinpä tietysti. Kerrankin luulin olevani fiksu, kun keksin itse mikä se ainoa kori oli. Ja sitten tullaan heti pilaamaan onnistumisen elämys. Nyt on kivaa vai? Hä?

 

[hamahakkimies]

Vs: Mielenkiintoisia NBA-tilastoja

No niinpä tietysti. Kerrankin luulin olevani fiksu, kun keksin itse mikä se ainoa kori oli. Ja sitten tullaan heti pilaamaan onnistumisen elämys. Nyt on kivaa vai? Hä?

Olen pahoillani. Kyseessä on lähipiirini kauan sitten diagnosoima Heinsbergenin syndrooma (ks. Royal Tenenbaums).

 

[hamahakkimies]

Vs: Mielenkiintoisia NBA-tilastoja

Väh. 40 pts ja 10 reb pudotuspeleissä (vuodesta 1986 eteenpäin): http://bkref.com/tiny/1PmMz

Aika kovia nimiä, mutta jos rimoja kohottaa vielä hieman saadaan...

Väh. 45 pts ja 15 reb pudotuspeleissä (vuodesta 1986 eteenpäin): http://bkref.com/tiny/mgoqj

 

[dentseli]

Vs: Mielenkiintoisia NBA-tilastoja

Lainaus käyttäjältä: https://twitter.com/ESPNStatsInfo/status/209497835220107265

The ‪#Heat‬ are 1-11 in game-tying or go-ahead field goal attempts in final 24 seconds of regulation/OT in last 2 postseasons (0-2 sunday)

Pari peliä sitten tv-ruudussa vilahti tilasto, jossa kerrottiin LeJoken olevan viimeisten kahden kauden aikana playoffseissa jotain 2-12 heitoissaan, jotka lähtevät viimeisen 24 sekunnin aikana. Huikeaa.

http://chasing23.com/kobe-bryant-vs-lebron-james-game-winning-shots/

Final 24 Sec (Playoffs since 2000)

Player FG FGA FG% 3PM 3PA 3P% Ast'd Ast'd

Kobe 6 21 0.286 1 8 0.125 1 0.167
LeBron 5 12 0.417 1 3 0.333 1 0.200
Wade 2 5 0.400 0 2 0.000 0 0.000


Final Minute (Playoffs since 2000)

Player FG FGA FG% 3PM 3PA 3P% Ast'd Ast'd

Kobe 10 31 0.323 2 10 0.200 2 0.200
LeBron 10 20 0.500 1 3 0.333 1 0.100
Wade 3 10 0.300 1 5 0.200 1 0.333



"Clutch" (Playoffs since 2000)

Player FG FGA FG% 3PM 3PA 3P% Ast'd Ast'd

Kobe 81 203 0.399 11 41 0.268 12 0.148
LeBron 70 154 0.455 17 48 0.354 10 0.143
Wade 39 102 0.382 4 15 0.267 5 0.128

Most PPG scored in playoff elimination games. Highest in the history of the NBA.

1# Lebron 31.4 PPG
2# Jordon 31.3 PPG
3# Wilt 31.1 PPG
4# Iverson 29.8 PPG

 

[hamahakkimies]

Vs: Mielenkiintoisia NBA-tilastoja

Tämä on aivan mielettömän siisti.

http://www.nytimes.com/interactive/2012/06/11/sports/basketball/nba-shot-analysis.html

 

[hamahakkimies]

Vs: Mielenkiintoisia NBA-tilastoja

X-akselilla hyökkäyksen tehokkuus (pistettä per 100 pallonhallintaa), y-akselilla puolustuksen tehokkuus (vastustajan pistettä per 100 pallonhallintaa, huomaa käännetty asteikko). "Parhaat jengit" oikealla ylhäällä.

http://www.nbastuffer.com/2012_NBA_Playoffs_Power_Rankings_Chart.html

Mielenkiintoista.

Miami on ainoa joukkue, joka on keskimääräistä parempi sekä puolustuksessa että hyökkäyksessä. Toisaalta tämä saattaa olla seurausta siitä, että joukkue on toistaiseksi pelannut kaikki pudotuspeliottelunsa (yhtä lukuunottamatta) Idän joukkueita vastaan.

Lännen joukkueista ainoastaan Memphis on onnistunut puolustuksessa keskimääräistä paremmin. Tämäkin taitaa juontaa siitä, että Lännen joukkueet ovat pelanneet ainoastaan Lännen joukkueita vastaan (+ OKC kerran Miamia vastaan).

Kaiken kaikkiaan pisteparvi on pikkuhiljaa "lässähtänyt" siten, että ns. Pareto-pinnalla on joukkueita pilvin pimein: (puolustustehon mukaan alenevassa, hyökkäystehon mukaan kasvavassa järjestyksessä): ATL, CHI, PHI, BOS, MIA, SAS ja OKC.

 

[GheorgheMuresan]

Vs: Mielenkiintoisia NBA-tilastoja

Tämä on aivan mielettömän siisti.

http://www.nytimes.com/interactive/2012/06/11/sports/basketball/nba-shot-analysis.html

Khyl. Osoittaa muuten hienosti, miten tehotonta midrange-peli on suhteessa kolmosten ruiskimiseen (saa 50% enemmän pisteitä per onnistuminen) ja korinaluspeliin (parempi onnistumistodennäköisyys). Thunderilla on yksi tehopaikka top of the keyssa ja Heatilla ei yhtään.

 

[hamahakkimies]

Vs: Mielenkiintoisia NBA-tilastoja

Stanfordin opiskelijan Muthu Alaguppanin muuten erittäin ansioitunut tilastollinen pelipaikkojen analyysi aukeaisi huomattavasti paremmin, jos Stanfordin opiskelija Muthu Alaguppanilla olisi edes alkeelliset avut havaittujen "uusien pelipaikkojen" nimeämiseen.

http://www.wired.com/playbook/2012/04/analytics-basketball/?utm_source=08+23+2012

http://www.sloansportsconference.com/?p=5431

http://www.sloansportsconference.com/wp-content/uploads/2012/03/Alagappan-Muthu-EOSMarch2012PPT.pdf

Kevin Love ja Blake Griffin ovat tyypillisiä "scoring paint protector"-pelaajia, Nowitzki/Aldridge "scoring reboundereita" ja Deng/Chase Budinger "3-point reboundereita"...

Huippusiistiä kamaa, joka tapauksessa!

 

[hamahakkimies]

Vs: Mielenkiintoisia NBA-tilastoja

Kun aloin seurata aktiivisemmin NBA:ta joskus 90-luvun alussa New Jersey Netsin Kenny Anderson - Derrick Coleman -tandemin piti olla Tulevaisuus ja jotkut tyypit oikeasti fanittivat DC:tä ihan ykkössuosikkipelaajanaan (meidänkin pukkarissa oli eräs Hannu H.).

Derrick Colemanin piti olla uusi Liigan Paras PF.

Tämän muistikuvan johdosta olinkin hieman yllättynyt, kun jostain syystä tsiigailin DC:n uran tilastoja.

Vastatkaa ulkomuistista ja p€r$tuntumalla kysymykseen: "Kuinka monella kaudella DC teki keskimäärin yli 20 ppg?"

Älkää luntatko. Itselleni tulos oli aikamoinen yllätys. (Sama pätee kaverin All-Star -otteluiden lukumäärään.)



[OFF-TOPIC]

edit. Miten on muuten mahdollista, ettei yhdellä kovimmista Itäisen konferenssin mestaruushaastajista ole omaa topikkia?

Nyt joku voittoparaatiinloikkaaja nopeasti asialle!

 

[rousris]

Vs: Mielenkiintoisia NBA-tilastoja

Hatusta heitetty arvaus näköjään osui oikeaan 20ppg kausien suhteen. Teki muuten aika kovat tilastot vuoden -91, -92 ja -93 pleijareissa, 25-13-4 ja kolmosprosentti yli 40. Tosin New Jersey tippui joka vuonna ensimmäisellä pudotuspelikierroksella.

 

[Johtaja Hanhi]

Vs: Mielenkiintoisia NBA-tilastoja

Kun aloin seurata aktiivisemmin NBA:ta joskus 90-luvun alussa New Jersey Netsin Kenny Anderson - Derrick Coleman -tandemin piti olla Tulevaisuus ja jotkut tyypit oikeasti fanittivat DC:tä ihan ykkössuosikkipelaajanaan (meidänkin pukkarissa oli eräs Hannu H.).

Derrick Colemanin piti olla uusi Liigan Paras PF.

Tämän muistikuvan johdosta olinkin hieman yllättynyt, kun jostain syystä tsiigailin DC:n uran tilastoja.

Vastatkaa ulkomuistista ja p€r$tuntumalla kysymykseen: "Kuinka monella kaudella DC teki keskimäärin yli 20 ppg?"

Älkää luntatko. Itselleni tulos oli aikamoinen yllätys. (Sama pätee kaverin All-Star -otteluiden lukumäärään.)

DC:n piti olla varsin kova luu, mutta tuli liigaan väärään aikaan. Väärään aikaan sinällään, että rookie-sopimukset olivat käsittämättömän isoja starbojen palkkoihin nähden, eli tuon ajan tulokkaat kävelivät suoraan isoihin rahoihin. Kyllähän tuostakin monet selvisivät, mutta aina on näitä jotka eivät koskaan lunastaneet odotuksia syystä tai toisesta ja Derrickin kohdalla on usein juteltu tuon syyn olleen klassinen "too much too soon" -infektio. Kenny Andersonilla oli sama tauti.

 

[hamahakkimies]

Vs: Mielenkiintoisia NBA-tilastoja

Hatusta heitetty arvaus näköjään osui oikeaan 20ppg kausien suhteen. Teki muuten aika kovat tilastot vuoden -91, -92 ja -93 pleijareissa, 25-13-4 ja kolmosprosentti yli 40. Tosin New Jersey tippui joka vuonna ensimmäisellä pudotuspelikierroksella.

http://www.basketball-reference.com/players/c/colemde01.html

DC veti tosiaan tasan kolme 20-10 -kautta kolmannesta kaudestaan eteenpäin. Itse yllätyin lähinnä siitä, kuinka hikisesti tuo 20 ppg ylittyi noilla kausilla ja kuinka nopeasti kaverin ura sakkasi.

Ensin jotain asennevammaa ("Whoop-de-damn-do!") ja loukkaantumista, sitten eka siirto Philadelphiaan (<-> Shawn Bradley!) ja siinä se entisen Vuoden Tulokkaan ura aika pitkälti sitten olikin.

 

[hamahakkimies]

Vs: Mielenkiintoisia NBA-tilastoja

DC:n piti olla varsin kova luu, mutta tuli liigaan väärään aikaan. Väärään aikaan sinällään, että rookie-sopimukset olivat käsittämättömän isoja starbojen palkkoihin nähden, eli tuon ajan tulokkaat kävelivät suoraan isoihin rahoihin. Kyllähän tuostakin monet selvisivät, mutta aina on näitä jotka eivät koskaan lunastaneet odotuksia syystä tai toisesta ja Derrickin kohdalla on usein juteltu tuon syyn olleen klassinen "too much too soon" -infektio. Kenny Andersonilla oli sama tauti.

Ennen kaikkea tulokassopimukset olivat todella pitkiä. Esimerkkinä muistan Shawn Bradleyn sittemmin paljon parjatun $44M tulokassopimuksen, joka kesti kahdeksan kautta!

Käytännössä junnuille siis lyötiin 75% uran liksasta kouraan heti avauskättelyssä, minkä on täytynyt vaikuttaa pelaajien asenteeseen ja suorituksiin. Jos ei paljoa napannut (vrt. DC ja Kenny A.), ei paljoa haitannut, sillä tortut olivat omistajan housuissa.

Nykyisillä lyhyemmillä sopimuksilla pelaajien täytyy olla (lähes) koko ajan parhaimmillaan tai seuraukset näkyvät seuraavassa sopimuksessa (tai ovat näkymättä, jos sitä ei edes tule). Näin sopimuksiin liittyvää riskiä on kahden työsulun kautta lapioitu oikein urakalla pelaajien harteille.

Tässä on muuten mielenkiintoinen kirjoitus Derrick Colemanin sopimusneuvotteluista vuodelta 1994: http://sportsillustrated.cnn.com/vault/article/magazine/MAG1004850/index.htm

 

[Miumau]

Vs: Mielenkiintoisia NBA-tilastoja

Voitaneen todeta, että 90-luvulla nelospaikalla pelasi aika kova joukko pelaajia, ja pelipaikan herruudesta käytiin todella kovaa vääntöä. Siihen aikaan pelaajat eivät olleet bestiksiä keskenään vaan vihaisvat toisiaan (kirjaimellisesti) verisesti. Ei siis ihme, että heikot sortuivat elon tiellä, loppujen lopuksi aika monelle parhaista kävi niin, että taidot, odotukset ja saavutukset eivät koskaan kohdanneet.

Tässä 90-luvun power forwardien parhaimmistoa:

K.Malone, C.Barkley, L.Johnson, D.Rodman, D.Coleman, S.Kemp, C.Robinson, K.Willis, D.Manning, C.Webber, V.Baker ja nuori T.Duncan.

Ja lähes tulkoon jokainen heistä dominoisi pelipaikallaan vielä tänä päivänäkin.

 

[käyttäjätunnus]

Vs: Mielenkiintoisia NBA-tilastoja

Yllättävää on myös se, kuinka lyhyitä monien tuon ajan "legendojen" urat loppujen lopuksi olivat. Glenn Robinson esimerkiksi pelasi käytännössä vain 10 kautta, Nick Anderson 11, Anthony Mason 11, Chris Jackson (Mahmoud Abdul-Rauf) 7, Jayson Williams 9, Larry Johnson 10, Brian Williams (Bison Dele) 8, Terrell Brandon 11, Greg Anthony 11 ja Jamal Mashburn 11 kautta.

Lisäksi tulevat vielä ne pelaajat, joiden urat katkesivat melkein kuin seinään 30. ikävuoden tienoilla, kuten vaikka Penny Hardaway, Kenny Anderson, Dan Majerle, Sean Elliott, Shawn Kemp, Dennis Scott, Dee Brown, Tom Gugliotta, Vin Baker, Brian Grant, Wesley Person, Joe Smith ja niin edelleen.

Yhteinen nimittäjä valitettavan monelle on päihteet.

 

[hamahakkimies]

Vs: Mielenkiintoisia NBA-tilastoja

Yllättävää on myös se, kuinka lyhyitä monien tuon ajan "legendojen" urat loppujen lopuksi olivat. Glenn Robinson esimerkiksi pelasi käytännössä vain 10 kautta, Nick Anderson 11, Anthony Mason 11, Chris Jackson (Mahmoud Abdul-Rauf) 7, Jayson Williams 9, Larry Johnson 10, Brian Williams (Bison Dele) 8, Terrell Brandon 11, Greg Anthony 11 ja Jamal Mashburn 11 kautta.

Lisäksi tulevat vielä ne pelaajat, joiden urat katkesivat melkein kuin seinään 30. ikävuoden tienoilla, kuten vaikka Penny Hardaway, Kenny Anderson, Dan Majerle, Sean Elliott, Shawn Kemp, Dennis Scott, Dee Brown, Tom Gugliotta, Vin Baker, Brian Grant, Wesley Person, Joe Smith ja niin edelleen.

Yhteinen nimittäjä valitettavan monelle on päihteet.

Koska kyseessä on tilastotopikki: http://weaksideawareness.wordpress.com/2011/11/22/average-nba-career-length-for-players-details/

Kirjoituksen yhtenä pääpointtina esitetään, että hyppäykset keskimääräisten urien pituudessa ovat pitkälti seurausta NBA:n laajentumisesta ja siitä, että työpaikkoja on tarjolla aiempaa enemmän.

Muita kivoja kuvia ko. tekstistä:

Käppyröissä on huomattavaa satunnaista huojuntaa, mutta ainakin uusien ikäsääntöjen vaikutuksen voi myönteisellä silmällä havaita viimeisestä kuvasta. (Kuvan alun piikki on seurausta ABA-joukkueiden liittymisestä NBA:han, mikä tuotti lukuisia "vanhempia rookieita", kun veteraanipelaajat pelasivat ensimmäisen NBA-kautensa.)

 

[jukkka]

Vs: Mielenkiintoisia NBA-tilastoja

Mulle jäi Colemanista fiilis että tahtoa jäi vaan puuttumaan, mutta jo ihan miehen pelimääriä katsomalla on selvää että loukkaantumiset sotkivat uraa.

Nets olis muuten ihan oikeesti saattanu pelata vaikka '94 finaaleissa jos Petrovic ei olis kuollu. Chuck Dalyn ekalla Nets kaudella 1992-93 joukkue oli lupaava ja pääs pleijareihin. Kesällä paras pistemies ja All-NBA 3-viisikon Petrovic kuoli. Siitä huolimatta Nets jatkoi kehittymistään ja voitti 45 matsia seuraavalla kaudella jolloin pakka finaaliin oli ihan auki Jordanin lopettamisen vuoksi. Pudotuspeleissä tuli takkiin finaalisti-Knickseiltä, mutta Anderson-Petrovic-Coleman trio olis voinu olla kovaa valuuttaa. Ilman Petrovicia joukkueen paras heittäjä, ja aloituspaikan ottaja, oli...erm...Kevin Edwards.

 

[käyttäjätunnus]

Vs: Mielenkiintoisia NBA-tilastoja

Koska kyseessä on tilastotopikki: http://weaksideawareness.wordpress.com/2011/11/22/average-nba-career-length-for-players-details/

Todella mielenkiintoista.

Vuodesta 1946 vuoteen 2011 NBA-pelaajan keskimääräinen uran pituus on ollut 4,869 kautta, mediaanipituus 3 kautta ja moodipituus vain 1 kausi.

Vähintään yhden All-Star ottelun urallaan pelanneiden keskimääräinen uran pituus on ollut puolestaan 11,36 kautta.

Yllättävänkin voimakkaasti kahden kerroksen väkeen jakaantunut liiga, kun ottaa vielä huomioon satojen tuhansien minimipalkat ja kymmenien miljoonien maksimipalkat.