Miesten U20-maajoukkue

[3buchet]

Jos Valtonen olisi ollut kentällä Nymanin sijaan, koko Venäjän "momentumia" ei olisi luultavasti edes tullut, ja Suomi olisi todennäköisemmin lähtenyt neljännelle jaksolle johto-asemassa.

Voi hyvin olla, että yhden Suomen parhaan pelaajan läsnäolo kentällä olisi vähintäänkin heikentänyt Venäjän momentumia, mutta tässä tapauksessa se on silkkaa jossittelua, koska Valtonen ei voinut olla kentällä. Suomella ei ollut Nymanille vaihtoehtoa. Valtosen virhevaikeuksia ei voi pitää meriittinä hänelle, vaikka oletkin oikeassa, että riskien ottaminen ottelun loppuhetkillä voi myös näitä virheitä tuoda. Kaikista heikkouksistaan huolimatta omissa silmissäni kentällä oleva Nyman voittaa koska tahansa penkillä istuvan Valtosen.

En ole vieläkään katsonut sitä Venäjä-ottelua, mutta kyllä ne syylliset pitää löytää. Muuten eivät asiat kehity ja ongelmat ei korjaannu. Valmentajien homma on korjata niitä asioita eivätkä he voi väistää vastuuta levittelemällä käsiään ja toteamalla "ei voi mitään"....

En tarkoittanut, ettei ongelmille voi mitään. Syyllisten etsimiseen keskittyvä ajattelu on kuitenkin usein tuhoisampaa kuin ratkaisukeskeinen lähestymistapa. Tietenkin molemmat vaativat ongelman tai ongelmien tunnistamista. Venäjä-matsissa näitä ongelmia (tai ongelmien oireita?) olivat valmennuksen hitaus Venäjän momentumiin reagoidessa, joukkueen parhaimmistoon kuuluvan Valtosen virhevaikeudet ja Maxhunin heitonvalinnat. En ole niin guru, että osaisin arvioida esimerkiksi Suomen pelisysteemin vaikutusta Valtosen virhetilin nopeaan täyttymiseen, mutta onneksi homma ei olekaan nettifoorumille kirjoittavien amatöörien varassa.

Analysoisittekos myös surkean sentteriosaston. Voiko mikään joukkue vottaa tällaisilla senttereillä?

Voi, mutta ei tällainen sentteriosasto sitä helpoksi tee. Susijengin kannalta todella huolestuttavaa, ettei junnuista näytä olevan tulossa vahvistuksia isoon päähän. Markkanen viettänee tulevaisuudessa paljon aikaa rapakon takana eikä Kotti ole tulevaisuuden ratkaisu. Ehkä Odabasista tai Madsenista saadaan leivottua kansainvälisen tason avauskokoonpanon sentteri? Suomalaisen koripallon ikuisuusongelman äärellähän tässä tietysti ollaan.

 

[XOX]

"En ole niin guru, että osaisin arvioida esimerkiksi Suomen pelisysteemin vaikutusta Valtosen virhetilin nopeaan täyttymiseen, mutta onneksi homma ei olekaan nettifoorumille kirjoittavien amatöörien varassa."

Voi toki olla, että Valtosen virhetilin nopea täyttyminen johtui Venäjän skauttauksesta ja strategisista valinnoista. Eli Venäjä oli analysoinut Suomen joukkueen ja todennut, että Valtonen on sen paras ja ratkaiseva pelaaja. Näin ollen Venäjä teki pelin alussa sellaisia taktisia valintoja, joilla Valtosen virhetili saatiin karttumaan, Valtonen penkille ja lopulta kokonaan pois pelistä. Mikä taas sitten lopulta johti siihen, että Venäjä voitti ottelun.

 

[XOX]

Mutta vain 37 pistettä ekapuolikkaalla Kosovan tasoista joukkuetta vastaan! Heittoprosentti 38,24.
Ei tällaisella pelillä voiteta Tshekkiä tai Venäjää.

Näyttäisi siltä, että Tsekki voitettiin - jopa 15 pisteellä.

 

[KeegoMesh]

Valmentajien osuus on hyvin pieni oli lauseen loppu. Lisään vielä että on hyvin yleistä että urheilija ohjaa valmentajaa ja selittää mitä vastustaja todellisuudessa tekee ja mitä heidän pitäisi tehdä.......
.... Negatiivisiin asioihin keskittymällä menee tulokset tasan varmasti päin persettä, urheilusta on olennaista voida nauttia ja kun niin on niin tulokset on parempia.

Valmentajat perehtyvät erilaisiin asioihin kuin pelaajat tai tilastojen analysoijat. Pelaajat keskittyvät ensisijaisesti oman pelipaikkansa asioihin. Tilastojen analysoijat hyödyntävät saatavilla olevaa dataa. Valmentajat tarkkailevat kokonaisuutta ja yrittävät nähdä kaksi askelta pidemmälle tulevaisuuteen.

Valmentajan tehtävä on osoittaa parempi tapa tehdä joku asia. Peli muuttuu ja kehityksessä pitäisi pysyä mukana, koska aiemmin hyväksi todetut ratkaisut eivät välttämättä enää tulevaisuudessa toimi.

Asetettu vaatimustaso määrää miten ammattimaista valmentamisen pitää olla. Esimerkiksi riittääkö vielä ihmisäly vai tarvitaanko kohta avuksi tekoälyä? Valmennus joka tekee virheitä ei välttämättä ole huono, jos se osaa oppia omista virheistään...

Muistaakseni Raamin kirjassa Professori Hernesniemi, joka on ehkä maailman paras aivokirurgi kertoi tekevänsä samoja leikkauksia hieman eri tavalla myöhemmällä iällä, koska hän on löytänyt uusia parempia tapoja tehdä niitä. Käsittääkseni myös professori Hernesniemi tekee virheitä, vaikka hän on omalla alallaan maailman paras.

 

[vapaamuurari]

Valmentajat perehtyvät erilaisiin asioihin kuin pelaajat tai tilastojen analysoijat. Pelaajat keskittyvät ensisijaisesti oman pelipaikkansa asioihin. Tilastojen analysoijat hyödyntävät saatavilla olevaa dataa. Valmentajat tarkkailevat kokonaisuutta ja yrittävät nähdä kaksi askelta pidemmälle tulevaisuuteen.

Valmentajan tehtävä on osoittaa parempi tapa tehdä joku asia. Peli muuttuu ja kehityksessä pitäisi pysyä mukana, koska aiemmin hyväksi todetut ratkaisut eivät välttämättä enää tulevaisuudessa toimi.

Asetettu vaatimustaso määrää miten ammattimaista valmentamisen pitää olla. Esimerkiksi riittääkö vielä ihmisäly vai tarvitaanko kohta avuksi tekoälyä? Valmennus joka tekee virheitä ei välttämättä ole huono, jos se osaa oppia omista virheistään...

Muistaakseni Raamin kirjassa Professori Hernesniemi, joka on ehkä maailman paras aivokirurgi kertoi tekevänsä samoja leikkauksia hieman eri tavalla myöhemmällä iällä, koska hän on löytänyt uusia parempia tapoja tehdä niitä. Käsittääkseni myös professori Hernesniemi tekee virheitä, vaikka hän on omalla alallaan maailman paras.

Usein puhutaan että X on hyvä valmentaja, Z huono valmentaja jne. Aika pitkälle totuus on kuitenkin sattumassa ja syitä useita. Selvästi alisuorittaneet parantavat yleensä joka tapauksessa ja näinhän aika useasti on syynä siihen että uusi valmentaja saa parempia tuloksia aikaan mitä entinen. Kemiat valmentajien kanssa ei toimi. Urheilijat pitää olla aina keskiössä ja kaikki muut ovat olemassa vain koska on olemassa urheilijoita. Jos tätä lausetta noudattaa niin onnistumisen mahdollisuudet kasvaa heti huomattavasti valmentajana. Innostuneisuus auttaa joka tapauksessa. Huomasin jokin aika sitten artikkelin jossa oli innokkaita mäkihyppyvalmentajia, mutta ei ole mäkihypyn harrastajia. Tämä on esimerkkinä omistautumisesta lajille ja siitä että valmentajina on aina mukana paljon myös sellaisia joille valmentamista voisi pitää lähes pakkomielteenä. Monissa lajeissa ihmisiä myös painostetaan ja käytännössä pakotetaan valmentajiksi koska valmentajia ei ole riittävästi. Tälläisistä kokonaisuuksista se valmennus koostuu ja sen takia ei missään nimessä pitäisi korostaa valmentajien merkitystä. Valmentajina on myös valitettavasti narsisteja jotka kuvittelevat urheiljat pelinappuloiksi joita he muka ohjailevat. Heidän kuuluisi valmentaa robottiurheilussa ihmisurheilun sijaan, mutta roboteilta ei voi saada huomiota ja sen takia hekin ovat mukana sotkemassa lisää. Aivokirurgia vertaisin ennemmin urheilijaan, hän on kehittänyt itsestään yhä paremman ja onnistumiset on konkreettisesti omia eikä muiden tekemiä.

 

[KeegoMesh]

Usein puhutaan että X on hyvä valmentaja, Z huono valmentaja jne. Aika pitkälle totuus on kuitenkin sattumassa ja syitä useita. Selvästi alisuorittaneet parantavat yleensä joka tapauksessa ja näinhän aika useasti on syynä siihen että uusi valmentaja saa parempia tuloksia aikaan mitä entinen. Kemiat valmentajien kanssa ei toimi. Urheilijat pitää olla aina keskiössä ja kaikki muut ovat olemassa vain koska on olemassa urheilijoita. Jos tätä lausetta noudattaa niin onnistumisen mahdollisuudet kasvaa heti huomattavasti valmentajana. Innostuneisuus auttaa joka tapauksessa. Huomasin jokin aika sitten artikkelin jossa oli innokkaita mäkihyppyvalmentajia, mutta ei ole mäkihypyn harrastajia. Tämä on esimerkkinä omistautumisesta lajille ja siitä että valmentajina on aina mukana paljon myös sellaisia joille valmentamista voisi pitää lähes pakkomielteenä. Monissa lajeissa ihmisiä myös painostetaan ja käytännössä pakotetaan valmentajiksi koska valmentajia ei ole riittävästi. Tälläisistä kokonaisuuksista se valmennus koostuu ja sen takia ei missään nimessä pitäisi korostaa valmentajien merkitystä. Valmentajina on myös valitettavasti narsisteja jotka kuvittelevat urheiljat pelinappuloiksi joita he muka ohjailevat. Heidän kuuluisi valmentaa robottiurheilussa ihmisurheilun sijaan, mutta roboteilta ei voi saada huomiota ja sen takia hekin ovat mukana sotkemassa lisää. Aivokirurgia vertaisin ennemmin urheilijaan, hän on kehittänyt itsestään yhä paremman ja onnistumiset on konkreettisesti omia eikä muiden tekemiä.

Kiitos vastauksesta! Tällaisia keskusteluja varten se vanha "Coaching corner" olisi hyvä, jotta ne jotka haluavat keskustella valmennusasioista voisivat tehdä sen siellä.

Valmentaja on ulkopuolinen tarkailija, jonka pitäisi pystyä tekemään objektiivisia havaintoja paremmin kuin pelaajat. Pelaajilla ei tarvitse olla kaikkea tietoa mitä valmentajalla on käytettävissään. Kuviteellinen esimerkki: "joku (ehkä useampikin) pelaa Joensuun joukkueessa, koska hän/he on/ovat todistajansuojeluohjelmassa". Muutenkin on hyvä, että ryhmässä on yksi selvä johtaja eli valmentaja. Tästä asiasta voisi keskustella paljonkin, mutta tuskin kannattaa (ilman Coaching corneria)....

 

[vapaamuurari]

Kiitos vastauksesta! Tällaisia keskusteluja varten se vanha "Coaching corner" olisi hyvä, jotta ne jotka haluavat keskustella valmennusasioista voisivat tehdä sen siellä.

Valmentaja on ulkopuolinen tarkailija, jonka pitäisi pystyä tekemään objektiivisia havaintoja paremmin kuin pelaajat. Pelaajilla ei tarvitse olla kaikkea tietoa mitä valmentajalla on käytettävissään. Kuviteellinen esimerkki: "joku (ehkä useampikin) pelaa Joensuun joukkueessa, koska hän/he on/ovat todistajansuojeluohjelmassa". Muutenkin on hyvä, että ryhmässä on yksi selvä johtaja eli valmentaja. Tästä asiasta voisi keskustella paljonkin, mutta tuskin kannattaa (ilman Coaching corneria)....

Valmentajahan vertautuu hyvin pitkälle katsojaan, jos katsoja tietää paremmin ja osaa perustella sen niin siinä omassa toiminnassa on ainakin siinä asiassa parantamisen varaa. Toisaalta koska kyse urheilusta ja siihen liittyy niin paljon sattumia, että ei kukaan kykene tekemään oikeita ratkaisuja oikeaan aikaan ainakaan useasti. Jossain formuloissahan tehdään katsojien mielestä koko ajan vääriä ratkaisuja. Siitä taas ihmisten todellinen pintatietous on erittäin matala vaikka kuinka paljon hyvänsä ajaisi vuodessa kilometrejä. Jalkapallossa sitten lähes jokainen maailman ihminen on katsomovalmentaja. Formuloissa on muuten sellainen erikoisuus että tallipäälliköt eli "valmentajat" pyytelee anteeksi kuskeilta virheitä, samaten kuskit pyytää anteeksi tallipäälliköiltä virheitään.

 

[KeegoMesh]

...... Formuloissa on muuten sellainen erikoisuus että tallipäälliköt eli "valmentajat" pyytelee anteeksi kuskeilta virheitä, samaten kuskit pyytää anteeksi tallipäälliköiltä virheitään.

Minun mielestäni on tärkeää löytää "syyllinen", jotta virheellinen toiminta voidaan korjata. Pyytämällä anteeksi kuitataan esimerkiksi epäonnistunut puolustustilanne. Muu viisikko voi ihmetellä miksi puolustus "hajosi". Tilanne voidaan nollata kuittaamalla se sanomalla "mun moka". Pahimmillaan omat pelaajat jäävät asiaa miettimään tyyliin "minkä kikan/kuvion vastustaja on nyt keksinyt". Mikäli ei itse omaa vääränlaista toimintaa tajua olisi suotavaa, että joku opastaisi. Toivottomalle tapaukselle kukaan ei sano mitään ja sellaiset pelaajat putoaa nopeasti joukkueesta pois...

Yleisesti sanotaan, että puolustuksessa pitää puhua tyyliin "mulla on täällä korin alla kaksi hyökkääjää". Samalla tavalla myös epäonnistuneen puolustuksen jälkeen "puhutaan" viisikon kanssa esimerkiksi vaikka vaihtopenkillä mitä meni pieleen ja miksi puolustus ei toiminut. Valmentajalla on tavallisesta ollut paras näkymä kokonaistilanteeseen, mutta myös pelaajien kuuluisi puhua käsittääkseni "non-stop".

Hyökkäyspäässä osa pelaajista on varsinaisia "liimanäppejä", jotka saavat kiinni syötön kuin syötön. Sitten on niitä pelaajia, joille pallo on kuin saippua. Eniten vihaan pelaajia, jotka kääntäävät selän pallolle "me no looking" tai jotka eivät juokse korille saakka vaan pysähtyvät kesken nopean hyökkäyksen.

Suositeltava strategia on aina kiittää hyvästä syöttöyrityksestä ja pyytää anteeksi, että ei saanut syöttöä kiinni. Lisäksi kannattaa vakuuttaa, että saa seuraavan syötön kiinni. Hyökkääjä, joka aina valittaa syötön laatua ei välttämättä enää seuraavaa syöttöä saa, koska hänet voidaan leimata ns. "toivottomaksi tapaukseksi".

 

[Espoon Nash]

Oman virheen myöntäminen on jotain sellaista jota näkee joukkueissa jossa on hyvä joukkuehenki. Valmennusjohdon olisi tärkeää kyetä tällainen ilmapiiri joukkueeseen. Virheitä sattuu jokaiselle joka ottelussa ja on hyvä jos niitä ei tarvitse pelätä sen enempää.

Koripallo on yhteistyöpeli. Pelaajan on pyrittävä toteuttamaan valmentajan ohjeet onnistuneesti ja valmentajan on käytettävä pelaajiaan niin että paras mahdollinen pelaaja suorittaa tiettyjä tehtäviä. Tällä kertaa tässä ei, ilmeisesti myös olosuhteiden pakosta, onnistuttu.

 

[Mr. Lilli]

”Tällä kertaa tässä ei, ilmeisesti myös olosuhteiden pakosta, onnistuttu.”

Todellakin, joskus vastustaja on yksinkertaisesti parempi.

 

[vapaamuurari]

Minun mielestäni on tärkeää löytää "syyllinen", jotta virheellinen toiminta voidaan korjata. Pyytämällä anteeksi kuitataan esimerkiksi epäonnistunut puolustustilanne. Muu viisikko voi ihmetellä miksi puolustus "hajosi". Tilanne voidaan nollata kuittaamalla se sanomalla "mun moka". Pahimmillaan omat pelaajat jäävät asiaa miettimään tyyliin "minkä kikan/kuvion vastustaja on nyt keksinyt". Mikäli ei itse omaa vääränlaista toimintaa tajua olisi suotavaa, että joku opastaisi. Toivottomalle tapaukselle kukaan ei sano mitään ja sellaiset pelaajat putoaa nopeasti joukkueesta pois...

Yleisesti sanotaan, että puolustuksessa pitää puhua tyyliin "mulla on täällä korin alla kaksi hyökkääjää". Samalla tavalla myös epäonnistuneen puolustuksen jälkeen "puhutaan" viisikon kanssa esimerkiksi vaikka vaihtopenkillä mitä meni pieleen ja miksi puolustus ei toiminut. Valmentajalla on tavallisesta ollut paras näkymä kokonaistilanteeseen, mutta myös pelaajien kuuluisi puhua käsittääkseni "non-stop".

Hyökkäyspäässä osa pelaajista on varsinaisia "liimanäppejä", jotka saavat kiinni syötön kuin syötön. Sitten on niitä pelaajia, joille pallo on kuin saippua. Eniten vihaan pelaajia, jotka kääntäävät selän pallolle "me no looking" tai jotka eivät juokse korille saakka vaan pysähtyvät kesken nopean hyökkäyksen.

Suositeltava strategia on aina kiittää hyvästä syöttöyrityksestä ja pyytää anteeksi, että ei saanut syöttöä kiinni. Lisäksi kannattaa vakuuttaa, että saa seuraavan syötön kiinni. Hyökkääjä, joka aina valittaa syötön laatua ei välttämättä enää seuraavaa syöttöä saa, koska hänet voidaan leimata ns. "toivottomaksi tapaukseksi".

Pitää aina muistaa että vastustajalla on vahvoja puolia, teoriassa niitä voi estää mutta käytäntö on monesti toinen asia. Jos ei ole materiaalia joilla estää vastustajan vahvuuksia niin aika hankalaa on ja siinä tapauksessa on parempi keskittyä niihin omiin vahvuuksiin.

 

[KeegoMesh]

Näkikö kukaan tämän päivän tappio-ottelua Puolaa vastaan? Joukkueen pelitilanneheitot olivat 26 prossaa mikä on minun mielestä liian vähän. Esimerkiksi Haastajamaajoukkue heitti Riikassa noin 40 prossan tarkkuudella.
Edit:
Basket-sivuston uutisessa oli valmentajan kommentti, jossa kerrottiin ongelmista koskien nopeiden hyökkäysten päättämistä tehokkaasti.

 

[sisu]

Näkikö kukaan tämän päivän tappio-ottelua Puolaa vastaan? Joukkueen pelitilanneheitot olivat 26 prossaa mikä on minun mielestä liian vähän. Esimerkiksi Haastajamaajoukkue heitti Riikassa noin 40 prossan tarkkuudella.
Edit:
Basket-sivuston uutisessa oli valmentajan kommentti, jossa kerrottiin ongelmista koskien nopeiden hyökkäysten päättämistä tehokkaasti.

Ilmeisesti hyvä levypallopeli piti pelissä mukana.

 

[PikkuMikko]

Näkikö kukaan tämän päivän tappio-ottelua Puolaa vastaan? Joukkueen pelitilanneheitot olivat 26 prossaa mikä on minun mielestä liian vähän. Esimerkiksi Haastajamaajoukkue heitti Riikassa noin 40 prossan tarkkuudella.
Edit:
Basket-sivuston uutisessa oli valmentajan kommentti, jossa kerrottiin ongelmista koskien nopeiden hyökkäysten päättämistä tehokkaasti.

Pelottavaa. Jotenkin tuntuu siltä että kun viimeinen vuosikymmen on voimakkaasti panostettu puolustukseen ja joukkuepelaamiseen, näinkin voi tapahtua. Toivotaan että kyseessä on vain harjoituskauden ensimmäisen ottelun ongelma.

 

[KeegoMesh]

Onko nopeaan hyökkäämiseen olemassa mitään yleissääntöä? Missä nopean hyökkäyksen kärjen tulisi olla, kun syötön katkoja saa pallon haltuun? Tässä asiassa on varmaan monta ajattelutapaa....Laitan yhden (liioitellun) esimerkin:
1) nopean hyökkäyksen kärki on jo ylittänyt keskiviivan, kun pallo saadaan syötön katkosta omalle joukkueelle.
2) Avaussyöttö voidaan antaa suoraan omalta puolustusalueelta korille lay-up liikkeeseen.

Miten nopeaa hyökkäystä nykyään harjoitellaan? Mennäänkö edelleen sillä kasilla?

 

[MK1]

Onko nopeaan hyökkäämiseen olemassa mitään yleissääntöä? Missä nopean hyökkäyksen kärjen tulisi olla, kun syötön katkoja saa pallon haltuun? Tässä asiassa on varmaan monta ajattelutapaa....Laitan yhden (liioitellun) esimerkin:
1) nopean hyökkäyksen kärki on jo ylittänyt keskiviivan, kun pallo saadaan syötön katkosta omalle joukkueelle.
2) Avaussyöttö voidaan antaa suoraan omalta puolustusalueelta korille lay-up liikkeeseen.

Miten nopeaa hyökkäystä nykyään harjoitellaan? Mennäänkö edelleen sillä kasilla?

Tärkeintä nopean hyökkäyksen juoksemisessa on reagointi. Kasin juokseminen ei mielestäni ole millään tavalla hyvä harjoite nopean juoksemiseen.

"kiire tai Odo" (eli offence - defence - outlet) on mielestäni hyvä harjoite nopeaan hyökkäykseen. (kunhan valmentaja osaa painottaa oikeita asioita. Sen lisäksi kaikki harjoitteet tulisi rakentaa niin, että tilanne ei pääty puolustuslevypalloon, vaan aina tulisi lähtö nopeaan hyökkäykseen.

 

[KeegoMesh]

Voittiko Suomi tänään Puolan 62-70? Onko totta, että Suomi teki ensimmäisellä neljänneksellä ainoastaan 7p? Peluuttiko Puola ottelun lopussa pelkästään vaihtopelaajiaan vai keksikö Suomi jotain uutta ekan erän jälkeen? Luinko tilastot oikein? Heittikö Suomi pelitilanneheitot peräti 45% tarkkuudella?

EDIT: Pihlajamäki ei muistaakseni pelannut viime vuonna U18 EM-kisoissa loukkaantumisen takia. Puolaa vastaan hän pelasi paljon molempina päivänä ja heitti myös ahkerasti kolmoset (3/23) eli varmasti alle hänen normaalin tason (M1D 65/226). Häntä enemmän kolmosia sisään heitti ainoastaan Uotila (5/16). Muita suomalaisia kolmoslinkoja olivat kaksi kolmosta viimeisessä Puola-ottelussa upottanut Rautasalo sekä kolmesti ensimmäisessä Puola-ottelussa onnistunut Timonen. Joukkueen valmentaja Lehtonen pystyy varmasti auttamaan Suomen kolmosässiä, koska Lehtonen heitti aikoinaan korisliigassa kolmoset sisään 40% tarkkuudella (553/1365).

 

[koris.com]

Siellähän näköjään pelataan ihan hyvää puolustusta välillä.

 

[kokokenttä]

Vastus oli heppoinen. Syötöt mallia lerppu eivätkä saaneet Suomen prässiä purettua kuin harvakseltaan.

Vähän sääli, saattaa tulla kylmää kyytiä seuraavassa matsissa puolestaan nuorisosusille, jos luulevat että hoituu yhtä helposti

Tästä joukkueesta tuntuu muutenkin puuttuvan postista palloa pussin pistävät peijoonit. Hirvittävä määrä huteja, paikkoja olisi ollut yli sataan pisteeseen helposti.

 

[KeegoMesh]

Mikä teidän mielestä olisi tälle joukkueelle tässä turnauksessa hyvä kolmosprosentti? Onko 30% osumistarkkuuden saavuttaminen kolmosissa epärealistista (tai 70% vapariprosentti)? Olisiko kuitenkin realistista odottaa joukkueelta 25% kolmosprossaa ja 60% vapariprossaa. Miten hyvä heittäjän pitää olla esimerkiksi NCAA-sarjassa, jotta ei saa valmentajalta ns. "heittokieltoa"?