robinson sanoi:
Jos ei yrita, ei ainakaan onnistu/paase eteenpain. Koposella on lahjakkuutta ja hyva yritys. Ei kehitys pysahdy viela 18-vuotiaana. Sinne asti moni menee lahjakkuudella. Sitten vasta alkaa se todella kova tyo ja aletaan myos ottamaan mittaa henkisesta kantista.
NBA:sta loytyy hyva esimerkki ei niin atleettisesta, mutta taitavasta ja hyvan pelisilman omaavasta takamiehesta. Ko. kaveri aloitti J.Kidd:in back-up pointtina ja alku-ura ei ollut mitenkaan erikoinen. Kehitysta kuitenkin on tapahtunut vuosi vuodelta ja ko. kaveri onkin nyt kaksinkertainen (kohta kolminkertainen) MVP NBA:ssa, eli Steve Nash.
Kylla Hongasta NBA:n MVP:ksi on toki matkaa, mutta en toisaalta nae yhtaan teoreettista estetta miksei Koposesta voisi tulla Nashin tyyppinen ja yhta hyvakin peluri, jos tahtoa ja panostusta riittaa. En siis nyt vaita etta nain kay, haluan vain tuoda esiin etta tuollainenkin skenaario voisi olla mahdollinen - ennenkuin alamme ottaa mattoa pois jalkojen alta ennen varsinaista yritystakaan.
Kylläpä onkin todella realistinen vertaus: asetetaan toki Koponen rinnakkain Nashin kanssa, joka on once-in-a-lifetime-pelaaja, joka mahtuu nykyään useilla asiantuntijoiden listoilla viiden parhaan koskaan pelanneen NBA-pointin joukkoon. Nash on toki esimerkki vähemmän urheilullisen pelaajan pärjäämisestä NBA:ssa, mutta samalla hänen neroutensa pelikentällä tekee hänestä luonnonoikun, joita ei nähdä juuri koskaan. Fyysisten avujen perusteella siis vertaus on periaatteessa mahdollinen, mutta kaikin puolin muuten ontuva.
Ehkä olisi järkevämpää verrata Petteriä johonkuhun NBA-standardien mukaan tavanomaisilla urheilijan lahjoilla siunattuun back up -pelinjohtajaan, kuten Earl Watsoniin tms. (eikä sekään ole hyvä vertaus). NBA:ssa penkkipelaajatkin ovat niin käsittämättömän kovia atleetteja tai muuten ikäluokkansa parhaita palloilijoita, että kynnys päästä NBA-joukkueeseen ja sitten peräti pelaamaan on hirvittävän kova -- jollain osa-alueella on oltava todella, todella hyvä. Petteri on kuitenkin niin lyhyt, että hänen on melkein pakko pelata pg:n tontilla, ja sillä täytyy olla erittäin nopea, hyvä pallonkäsittelijä jne.
Mutta on toki hienoa, että Petteri saa tällaista huomiota ja näyttöpaikkoja Amerikan mantereelle asti. Jo se kertoo, että hänellä on mahdollisuuksia pelata jonain päivänä NBA:ssa, mutta tietysti se vaatii hirvittävän määrän työtä, ja mielellään kovempia pelejä alle.
Mistä tuleekin mieleen, että näiden täysin päättömien "Petteri Tarmoon" -jorinoiden keskellä on tuntunut unohtuvan eräs varsin varteenotettava mahdollisuus Koposen peliuran -- ja etenkin NBA-prospektien -- kannalta. Ai mikä? No, tietenkin jenkkien yliopistosarja. Jos NCAA:n ykköstasolla pääsisi kohtuulliseen joukkueeseen ja saisi siellä peliaikaa, NBA olisi huomattavasti lähempänä muuttua todellisuudeksi. Toinen vaihtoehto ovat tietysti Euroopan sarjat, mutta noin nuoren pelaajan voi olla vaikea saada peliaikaa kovissa ammattilaisliigoissa, kun taas yliopistossa keskitytään ehkä hivenen enemmän pelaajien kehittämiseen, minkä mahdollistaa jo pienempi määrä pelejä.
Mitä tulee täällä mainittuun Westin hyödyntämiseen koriksen markkinoinnissa, Korisliitto rähmäsi pallon tapansa mukaan taas täysin -- Koris.netin pääsivulla ei ole tänään edes mainintaa kyseisen NBA-legendan Suomen-visiitistä. Hohhoijaa. Joskus (yleensä) Suomen Koripalloliittoa on turhankin helppo vihata. Saakelin tunarit.
