MM-koris 2014: 24 joukkuetta 24 päivässä

[Katjaja]

Vs: MM-koris 2014: 24 joukkuetta 24 päivässä

Ja hiukan off-topic. Luin joskus netin ihmeellisistä arkistoista näistä Filippiinien tavoista antaa jenkeille kansallisuus ja passi. Joku vuosi sitten joukkue oli valmistautumassa kaiketi Aasian kisoihin kun leirillä oli vielä kaksi jenkkiä kilpailemassa yhdestä paikasta. Toinen muljautti nilkkansa ja siksi toiselle annettiin kansallisuus. Suomessa ei toiminta ole ihan yhtä joustavaa.

Eikös tämä ole joissakin maissa enemmän sääntö kuin poikkeus, tulee mieleen esim. Georgia, jolla on aina se kiintiö-jenkki joukkueessaan. Eikös jossakin maassa ollut ihan 2000-luvulla jopa niin mauton tapaus, että maajoukkueen aiempi jenkkivahvistus menehtyi jossakin onnettomuudessa aj sen sijaan, että maajoukkueen johto olisi edes hetkeksi pysähtynyt kunnioittamaan pelaajan muistoa, alettiin uuden vahvistuksen hankinta saman tien ja kansalaisuus saatiin pikavauhtia? Tyyliin edellistä vahvistusta ei oltu edes keritty siunata haudan lepoon, kun uusi oli jo pelaamassa maaotteluita?

 

[Katjaja]

Vs: MM-koris 2014: 24 joukkuetta 24 päivässä

Olen kovasti imarreltu, enkä halua kuulostaa mitenkään tekopyhältä, mutta mieluummin sijoittakaa rahanne johonkin oikeasti hyödylliseen. Kyse ei tosiaan ole siitä, etteikö raha noin teoriassa kelpaisi tai muuta ylimielistä kuraa, vaan siitä hyvin itsekkäästä syystä, että aloitin näiden kirjoittamisen täysin omasta halusta, enkä halua ottaa palkkioiden myötä lisäpaineita siitä, että laatua on aivan pakko pitää yllä, koska jotkut tästä maksavat. Velvollisuuksia on jo valmiiksi riittävästi, parempi jättää 600+ sanaisten koripallotekstien päivittäinen väsääminen niiden ulkopuolelle.

Enkä myöskään tarkoita, että laatu tulee putoamaan jossain vaiheessa, vaan että kirjoittaminen on mukavampaa, kun ei ole varsinaista "pakkoa" mihinkään.

Lähinnä mietin tyyliin kaljakoria, pullo per joukkue.

 

[hamahakkimies]

Vs: MM-koris 2014: 24 joukkuetta 24 päivässä

Olen kovasti imarreltu, enkä halua kuulostaa mitenkään tekopyhältä, mutta mieluummin sijoittakaa rahanne johonkin oikeasti hyödylliseen. Kyse ei tosiaan ole siitä, etteikö raha noin teoriassa kelpaisi tai muuta ylimielistä kuraa, vaan siitä hyvin itsekkäästä syystä, että aloitin näiden kirjoittamisen täysin omasta halusta, enkä halua ottaa palkkioiden myötä lisäpaineita siitä, että laatua on aivan pakko pitää yllä, koska jotkut tästä maksavat. Velvollisuuksia on jo valmiiksi riittävästi, parempi jättää 600+ sanaisten koripallotekstien päivittäinen väsääminen niiden ulkopuolelle.

Enkä myöskään tarkoita, että laatu tulee putoamaan jossain vaiheessa, vaan että kirjoittaminen on mukavampaa, kun ei ole varsinaista "pakkoa" mihinkään.

Tarjoan ehdottomasti parit bisset, jos tulet joskus vetäisemään hihasta ja ollaan jossain paikassa, jossa bisseä voi tarjota.

 

[Mokeski]

Vs: MM-koris 2014: 24 joukkuetta 24 päivässä - Meksiko

21. Meksiko

#Spain2014: Mexico

Menestys MM-tasolla: Ollut mukana neljästi, viimeksi 1974, ei kertaakaan alkulohkosta jatkoon

Miten päässyt kisoihin: Voitti Amerikan mestaruuden viime syksynä Venezuelassa.

Tärkeimmät pelaajat:

C Gustavo Ayon (29v, 206cm, Atlanta Hawks)

Taidokas korinaluspelaaja, jonka parhaat ominaisuudet ovat liikkuminen pallotta, syöttäminen ja aktiivisuus pakissa. Ei mikään velho postiliikkeidensä kanssa, mutta saa homman hoidettua pienempiä tai huonompia pelaajia vastaan. Olisi omimmillaan pienemmässä roolissa eikä joukkueen tärkeimpänä hyökkäyspään pelaajana, kuten joutuu maajoukkueessa olemaan.

PG/SG Jorge Gutierrez (25v, 190cm, Brooklyn Nets)

Yliopistopalloa Californian yliopistossa neljä vuotta pelannut Gutierrez on pitkälti takamiesversio Ayonista. Kova duunari ja erinomainen puolustaja, joka hyökkäyksessä tekee vähän kaikkea, muttei mitään erinomaisen hyvin. Ayonin, Horacio Llamasin ja Eduardo Najeran jälkeen neljäs meksikolainen rahaliigassa.

PG/SG Orlando Mendez (29v, 182cm, Halcones Universidad Veracruzana)

Erinomainen kaukoheittäjä korkealta lähtevällä heittoliikkeellä, jolta onnistuu korinteko niin suoraan syötöstä kuin kuljetuksestakin. Ei todellakaan mikään maantiekiitäjä, mutta näyttää omaavan mielyttävän kyvyn pitää puolustajansa kantapäillään pienillä vartaloharhautuksilla, rytminmuutoksilla ja pysähdyksillä. Ei vaikuta varsinaiselta pelintekijä, mutta hyvä syöttäjä niin halutessaan.

Meksiko – Gustavo y Amigos

Siinä missä Filippiineillä koripallon suosio on häkellyttävän suurta tasoonsa nähden, tilanne ei juuri voisi olla erilaisempi tämän hetken Meksikossa. Jalkapallo on maassa ylivoimainen ykköslaji ja koristoiminta oli vuosikymmenten ajan täysin olematonta, kiinnostuksesta puhumattakaan. Vuosina 1988-2011 Meksiko ei kertaakaan sijoittunut Amerikan mestaruuskilpailuissa viiden parhaan joukkoon, ja neljästi tuona aikana se ei päässyt kisoihin mukaan ollenkaan – viimeksi vuonna 2011, jolloin se jäi Keski-Amerikan mestaruuskisoissa alkulohkoon häviten Kuuballe 20 pisteellä. Eikä noiden kisojen joukkue ollut edes mikään B-jengi, vaan esim. Ayon ja takamies Paul Stoll olivat molemmat pelaamassa.

Näiltä pohjilta Meksikon viime syksyn mestaruus Amerikan mestaruuskilpailuissa oli aivan käsittämätön paukku. Sen edellinen mitali mistään kunnioitettavan tason kilpailuista on vuoden 2003 Centrobasketista, ja Amerikan kisoista sillä ei historiansa aikana ollut yhtään mitalia. Nyt maa voitti sensaatiomaisesti mestaruuden turnauksessa, jonne sen ei oikeasti olisi edes kuulunut päästä. Meksiko nimittäin pupelsi myös vuoden 2012 Centrobasketin häviten alkulohkossa Akeem Scottin (!) Jamaikalle, ja selvisi isoihin kisoihin villillä kortilla Panaman saatua jonkilaista rangaistusta FIBA:lta.

Mieletön mediahehkutus, torijuhlat ja ilmaveivejä kännissä, eikö?

No ei aivan. Samaan aikaan nimittäin Meksikon jalkapallojoukkue oli suurissa vaikeuksissa MM-karsinnoissa, ja korismiesten mestaruuden ratkettua Puerto Ricon Alex Galindon epäonnistuttua rankkarikolmosessa summerilla, futareilla oli edessä pakkovoitto ottelusta Costa Ricaa vastaan. Maan media toki uutisoi koristriumfista sinänsä ihan asiaankuuluvasti, mutta monet käyttivät menestystä vain lyömäaseena alisuorittaneita jalkapalloilijoita kohtaan. Pienen hetken maa näytti olevan täysin päälaellaan: lapsenkengissä oleva koripallo oli urheiluskenen ykköspuheenaihe ja jalkapallisteilta uhkasivat MM-kisat jäädä väliin. Lopulta futarit kuitenkin hoisivat tiensä Brasiliaan ja pelasivat mukiinmenevät kisat, joten mitään varsinaista vallankumousta ei vielä tapahtunut. Silti Meksikon orastavassa korisbuumissa on joitain yhtymäkohtia Susijengiä ympäröivään hypeen, eivätkä samankaltaisuudet rajoitu ainoastaan koriskentän rajojen ulkopuoliseen toimintaan.

Espanjalainen valmentaja Sergio Valdeolmillos aloitti heti astuttuaan työhön vuonna 2011 joukkueen kasaamisen hyvin susijengimäisten periaatteiden ympärille: tärkeimpinä kollektiivinen ja taisteleva puolustus ja joukkueen jatkuvuus vuodesta toiseen. Vaikka valmentaja oli kommenteissaan sinänsä tyytyväinen siihen mitä ensimmäisinä vuosina rakennettiin, menestys vuosina 2011 ja 2012 oli silti karmaisevan huonoa, kuten yllä todettiin. Nousu pohjamudista tapahtui vasta, kun Gustavo Ayon (18/9/2 ja MVP-pysti AM-kisoissa) käytännössä otti joukkueensa harteilleen tärkeillä hetkillä ja raahasi sen hyökkäyspeliä yksin pitkät tovit. Samalla tavalla Suomi väänsi samalla rungolla B-sarjaa yli puolikkaan vuosikymmenen ennen kuin Petteri Koposen johdolla nousu parrasvaloihin tapahtui.

Samoin kuin Suomi Koposen, Meksiko ympäröi Ayonin pitkälti duunariheittäjillä. Ayonin etukenttäkaveri, nelospaikan ykkösmies Hector Hernandez kiskoi kisoissa yli neljä kolmosyritystä per ottelu kelvollisilla tarkkuuksilla, ja joukkueen rotaatiopelaajista oikeastaan kaikilla Ayonia itseään lukuunottamatta on kolmosrangea. Hyökkäyksessä Ayonin annetaan operoida vapaassa roolissa milloin highpostissa, milloin lowpostissa ja milloin kaarella skriinajana ja muut pelaajat pyrkivät täyttämään syntyvät tilat.

Vaikka Meksikon tarina on kaunis, ei siltä silti voida olettaa juurikaan menestystä MM-kilpailuissa. Amerikan kisojen voittokulussa oli epäilemättä mukana melkoinen määrä tuuria ja sattumaa ja vaikka Ayon taidokas pelaaja onkin, ei koko hyökkäyspaletin rakentaminen Goose Ayonin ympärille kuitenkaan ole mikään idioottivarma taktiikka. Ja mikä pahinta, Ayonin NBA-kausi jäi kesken olkapäävamman takia, ja pelaaminen kisoissa on epävarma, vaikkakin viimeisten tietojen mukaan todennäköistä. Oli miten oli, pelituntuma tuskin on ihan huipussaan.

Jos aloitetaan vaikka siitä, ettei harrasteta samanlaista kohellusta kuin maan 17-vuotiaat tytöt:

Basketball Fail (Slovakia - Mexico | Under 17)

Menestysmahdollisuudet: Meksiko pelaa kisoissa D-lohkossa Liettuan, Australian, Slovenian, Angolan ja Etelä-Korean kanssa. Kolme ensimmäistä ovat kaiken järjen mukaan mahdottomia vastuksia, mutta Angolaa vastaan pitäisi saada hyvä tappelu pystyyn jatkopaikasta ja Etelä-Korea–peliin Meksiko lähtee mielestäni ennakkosuosikkina. Joka tapauksessa ensimmäisellä pudotuspelikierroksella on tulossa vastaan C-lohkon ykkönen eli USA, ellei joku kolmesta suuresta kaadu. Sympaattinen joukkue, mutta näissä kisoissa ei pitkälle pötkitä.

 

[the_]

Vs: MM-koris 2014: 24 joukkuetta 24 päivässä

Kysymys kuuluu enää; pääseekö Mokeskin kanssa vääntämään koripallosta sekä yleisesti elämästä Bilbaossa?

 

[Mokeski]

Vs: MM-koris 2014: 24 joukkuetta 24 päivässä

20. Uusi-Seelanti

#Spain2014: New Zealand

Menestys MM-tasolla: ollut mukana 200-luvun kaikissa kisoissa, parhaimpana suorituksena vuoden 2002 neljäs (!) sija.

Miten päässyt kisoihin: Sijoittui Oseanian mestaruuskisoissa toiseksi – kahdesta joukkueesta. Tämä varmaankin selittää, miksi Uusi-Seelanti on ollut MM-kisojen vakiokasvo nykyisellä karsintajärjestelmällä.


Tärkeimmät pelaajat:

SG/SF Kirk Penney (33v, 196cm, Trabzonspor)

Uusiseelantilaisen koripallon keulakuva jo vuosien ajan. Debytoi maajoukkueessa viime vuosituhannen lopussa, ja on sittemmin pelannut kaksissa olympialaisissa, kolmissa MM-kisoissa, yhteensä 30-minuuttia NBA-korista kahden kauden aikana ja Hanno Möttölän joukkuekaverina Zalgiris Kaunasissa kaudella 06/07. Heittää asenosta kuin asennosta tarkasti ja liikkuu näppärästi pallotta. Lateraalisen nopeuden puute pakissa ja pallonkäsittelyn vajavaisuus vei kuitenkin NBA-uran.

SF Thomas Abercrombie (27v, 198cm, ASVEL Basket)

Atleettinen korintekijälaituri. Oli pelaamassa Phoenix Sunsin tarunhohtoisessa 2013-kesän kesäliigajengissä, jossa tosin ei juurikaan jättänyt mielikuvia. Katselin häpeällisen paljon tuota joukkuetta, joten oli pakko käydä virkistämässä muistia, eikö Abercrombie muka tosiaan tehnyt mitään. No ei tehnyt: peliaikaa alle viiden minuutin keskiarvolla, vaikkakin kesän ainoa kori oli varsin tyylikäs.

Uusi-Seelanti - Tanssivatko vastustajat oman korin alla?

Kuten Tall Blacks, aloitamme mekin tällä:

Haka Dance - New Zealand Vs Greece

Osittain tekisi mieli jättää tämä tähän.

Yritetään nyt kuitenkin. Edellä nähdyt panoliikkeet ja hauiksenpullistelut ovat osa perinteistä maorien “Haka” -sotatanssia, josta Uuden-Selannin urheilujoukkueet ovat omaksuneet itselleen “Ka Mate” –muunnelman. Muinaismaorinkieleni on vähän ruosteessa, mutta muutamalla kelailulla huutojen summittainen suomennus kuuluu:

Kuolema, kuolema! Elämä, elämä!
Kuolema, kuolema! Elämä, elämä!
Tässä on se karvainen mies,
Joka toi auringon ja sai sen loistamaan,
Askel ylemmäs, seuraava askel ylemmäs,
Askel ylemmäs, seuraava… Aurinko paistaa!

You can’t make this shit up.

Mitä oikeaan koristoimintaan tulee, niin tuskinpa Uusi-Seelanti paljoa on muuttunut viime vuosien kisoista. Hyökkäyksessä joukkueella ei juurikaan korinalusuhkaa ole, vaan se juoksee varsinkin Penneylle loputtomalta tuntuvan määrän erilaisia pallottomia skriinejä, joista Penney antaa laulaa ilman minkäänlaista itsekritiikkiä. Ja aivan oikeutetusti. Vuoden 2002 sensaatiokisoissa mies paukutteli menemään 17 pisteen keskiarvolla heittäen kolmospussukoita hurjalla 46% tarkkuudella ja sen jälkeen kovissa euroopan sarjoissa vuodesta toiseen 40% hujakoilla tai sen yli. En ole mikään korisnero, mutta jos Suomi jättää alkulohkossaan Penneyn yhtä auki kuin Robin Benzingin harjoitusottelussa Saksaa vastaan, niin ainakaan vastustajan hyökkäyslevypalloja ei tarvitse pelätä.

Uuden-Seelannin ongelmat hyökkäyksessä alkavat silloin, kun heittäjiä ei saada avoimiksi heittopaikkoihin. Joukkue kaipaisi kovasti lisää kykyä penetroitua korille joltain ulkopelaajan paikalta, mutta Penney ei turhia kuljettele, Abercrobien handle ei oo smuutti ja joukkueen aloittava pointti Wellington Saintsin Lindsay Tait nyrkkeilee paria luokkaa liian painavassa sarjassa. Tässä on myös vastustajien paras ase maata vastaan: kovalla pallonpaineella ‘Seelantilaisten pallonliikuttelun pystynee pysäyttämään lähes täysin ja tämän jälkeen pallonkäsittelychopseja ei yksinkertaisesti ole riittävästi.

Toinen ongelma on puolustuksessa – varsinkin korinalustoilla. OKC Thunderin Steven Adams olisi ollut juuri sitä mitä Kiwit tarvitsevat: järkälemäinen ja ilkeä mörkö, joka on pakissa lähes nikkilämäinen seinä ja hyökkäyksessä asettelee luitamurskaavia skriinejä ja viimeisteleekin kelvollisesti. Noh, näinpä Adams jättää kisat väliin, samoin kuin sentterirotaation seuraava mies Alex Pledger, jonka kisat jäänevät väliin loukkantumisen takia. Lopulliseen joukkueeseen kuulunee vain kaksi yli 204 senttistä pelaajaa, Rob Loe ja Nick Horvath, jotka molemmat lienevät kai ihan käyttökelpoisia stiffejä, mutta siihen se vähän jääkin. Hyökkäyksessä kosketuksia ei olisi tullut muutenkaan, mutta puolustuksessa rimansuojelulle olisi kovasti käyttöä. Nelospaikalla joudutaan luultavasti käyttämään joukkueen kapteenia 198-senttistä Mika Vukonaa.

Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin: Uutta-Seelantia vastaan jopa Susijengi voi juhlia korinalustoilla.

Menestysmahdollisuudet: Uusi-Seelanti pelaa kisoissa samassa lohkossa USA:n, Suomen, Ukrainan, Dominikaanisen tasavallan ja Turkin kanssa. Tämä lohko on ennakkoon kaikista arvaamattomin, joten teoriassa edes Kiiwien kakkossija ei shokeeraisi varsinkaan Penneyn heittorallin kulkiessa, mutta toisaalta viimeinen sija ja 0-5 rekordi on vähintään yhtä todennäköisesti.

Suomen mätsää paperilla Seelantilaisia vastaan melko kivasti: Penneylle riittää päällystakkeja ja korinalustoilla ei tosiaan pitäisi pitäisi tulla kovinkaan pahasti käkättimeen. Toisessa päässä Koposelle ei pitäisi lyötyä pysäyttäjää, ja näitä vastaan Petsku saattaisi onnistua layupeissakin.

 

[Cabernet]

Vs: MM-koris 2014: 24 joukkuetta 24 päivässä

Kun miettii tuota faktaa että 7-8000 suomalaista on lähdössä Espanjaan katsomaan pelejä niin siitä ei voi seurata mitään muuta kuin ikuinen villikortti kisoihin. Todennäköisesti 99% tuosta fanimäärästä on myös käytökseltään sellaisia jalkapallosta tuttuja tanskalaisia roligaaneja että kaikille vastustajillekin sekä järjestäjille jää hyvä maku suomalaisista roligaaneista.
Suomi tulee saamaan ikuisen villin kortin. Yhdelläkään Euroopan maassa pidettävällä turnauksella ei ole varaa jättää 7000 kisaturistia pois.

 

[Mokeski]

Vs: MM-koris 2014: 24 joukkuetta 24 päivässä

Kun miettii tuota faktaa että 7-8000 suomalaista on lähdössä Espanjaan katsomaan pelejä niin siitä ei voi seurata mitään muuta kuin ikuinen villikortti kisoihin. Todennäköisesti 99% tuosta fanimäärästä on myös käytökseltään sellaisia jalkapallosta tuttuja tanskalaisia roligaaneja että kaikille vastustajillekin sekä järjestäjille jää hyvä maku suomalaisista roligaaneista.
Suomi tulee saamaan ikuisen villin kortin. Yhdelläkään Euroopan maassa pidettävällä turnauksella ei ole varaa jättää 7000 kisaturistia pois.

Näinkin voisi ajatella, mutta käsittääkseni nämä ovat viimeiset kisat, joihin villejä kortteja jaettiin. Fiksua, kun miettii sitä kaikkea sirkusta, mikä Suomenkin hakemuksen ympärillä pyöri.

 

[Mokeski]

Vs: MM-koris 2014: 24 joukkuetta 24 päivässä

tämä poistoon

 

[gallup1]

Vs: MM-koris 2014: 24 joukkuetta 24 päivässä

Tuli tuosta mieleen se Rovio. Onko havaintoa mistään AB:n ja MM-koripallon yhteistyöstä?

Mielenkiintoinen topic, nyt vasta huomasin. Mokeski voisi myydä joukkueanalyysit jollekin iltapäivälehdelle, niin saisivat kisaliitteen aikaan.

 

[Mokeski]

Vs: MM-koris 2014: 24 joukkuetta 24 päivässä - Senegal

19. Senegal

#Spain2014: Senegal

Menestys MM-tasolla: Viimeksi mukana vuonna 2006, käteen jäi 5 tappiota 5 ottelusta yhteensä 100 pisteellä. Sitä ennen mukana kahdesti, paras sijoitus 14. vuoden 1978 kisoissa – 17 joukkueesta. Myöskään vuonna ’98 ei tullut voittoa, joten 11 mm-kisaottelun jälkeenkin Senegal jahtaa edelleen ensimmäistä vinstiään.

Miten päässyt kisoihin: Sijoittui kolmanneksi Afrikan mestaruuskilpailluissa viime kesänä kaataen puolivälierissä Nigerian pisteellä ja pronssiottelussa Norsunluurannikon samalla erolla. Optimointia, lapset.

Tärkeimmät pelaajat:

C Gorgui Dieng (24v, 211cm, Minnesota Timberwolves)

Senegalilaisen koripallon The Next Big Thang ja DeSagana Diopin manttelinperijä tekee debyyttinsä aikuisten maajoukkuepeleissä. Stereotyyppisen afrikkalaisen ison pelaajan tavoin juoksee kuin hirvi, vaihtaa suuntaa kuin vesikirppu ja puolustaa kotipesää kuin… haisunäätä? (En ollut koskaan hyvä biologiassa.) Saanut kasvatuksensa pitkälti Yhdysvalloissa: jokunen vuosi high schoolia ja kolme vuottaa NCAA:ta Louisvillessä. Ei päässyt Minnesotassa aluksi kentälle juuri lainkaan, mutta loukkaantumisten takia aloitukseen noustuaan kirjaili muutamia videopelihenkisiä 22/21/4/1 ja 21/14/4/2/2 tilastorivejä.


SF Maleye N’Doye (33v, 203cm, Paris Levallois)

Pelannut Ranskan Pro A:ta ikuisuuden, joten mistään ihan toivottomasta ukosta ei voi olla kyse. (Kuka edes on edellinen suomalainen Ranskan pääsarjassa?) Hyvä atleetti, mutta ennen kaikkea Senegalille tärkeästi tarkka kaukoheittäjä, solidia 35% tykitystä useammalla yrityksellä per peli ja kaunilla heittoliikkeellä jo vuosien ajan.

Senegal - Joukkue isolla J...keskipituudella?

Siinä missä Uusi-Seelanti voi välillä lainata talonmiehen viereisestä hallista pelaamaan sentteriä ilman merkittävää tasonpudotusta, Senegalilla kokoa ja näköä ainakin riittää. Maalla on historiallisesti tuottanut käytännössä pelkästään korinaluspelaajia, kuten tästä listasta voi päätellä, ja samaa trendiä on havaittavissa tämänkin vuoden joukkueessa. Dieng, Mouhamed Sene (211cm, NBA, ACB ja Pro A kokemusta), Hamady N’Diaye (213cm, NBA), Mouhamed Faye (208cm, Kreikka) sekä joukko vähemmän meritoituneita stiffejä muodostavat kooltaan ja fysiikaltaan sellaisen korinalusyksikön, että heikompia hirvittää. Ongelmia tulee vastaan vasta sitten, kun mietitään pystyykö tällaisia tankkeja peluuttamaan samanaikaisesti ollenkaan. Eli paremmin: onko tästä lössin määrästä lopulta paljoakaan hyötyä korismatsien voittamisen kannalta?

Todennäköisesti ja luonnollisesti on, mutta silti harmillisesti maan parhaat talentit ovat keskittyneet pitkälti samalle pelipaikoille. Fayella on sentään vähän kolkkirangea ja taitaa muutenkin olla enemmän nelospaikan mies, eikä Senegalilla nyt muutenkaan ole varaa olla pitämättä parhaita pelaajiaan kentällä. Toisaalta jos Hamady N’Diaye kuuluu luetteloon ”pelaajia, joita ei ole varaa olla pitämättä kentällä” niin oikeampi kysymys lienee, että onko lopulta millään mitään väliä.

Joukkueen avaava pelintekijä on kai Senegalin sarjassa pelaava Mamadou Ndoye (not to be confused with Maleye). Heitin YouTubeen ”mamadou ndoye” syväluotaavan skouttivideon toivossa ja ensmmäinen osuma oli tämä:

Un homosexuel harcèle en direct l'animateur Mamadou Ndoye Bane de Walf FM

Sanoisin tämän perusteella, että pelikuntoon päästäkseen Mamadoun pitää laihduttaa muutama kilo. Noh, Afrikan mestaruuskisoissa hemmo veti sentään muhkealla 6 pisteen ja 3 syötön keskiarvolla, joten kai se on korista joskus pelannut.

Leiriryhmään on näköjään eksynyt myös viime kesän U19 mm-kisojen paras korintekijä Pape Diatta. Ainakin tällä videolla Diatta on kuin mies poikien joukossa, paitsi että taitaa ihan kirjaimellisesti olla mies poikien joukossa. Joka tapauksessa ilmeisesti syksyllä menossa pelaamaan jenkkiyliopistoon ja kai tuota mieluummin tässäkin joukkueessa katselisi kuin näitä muita vaihtoehtoja laiturin paikoille, eli lähinnä Senegalin ja Qatarin liigoissa palloilevia jeppejä.

Katsoin taas highlightspätkät Senegalin peleistä AfroBasketista: yhteensä 29 näytetystä korista 10 oli donkkeja, 9 kolmosia ja yksi gamewinnerfloatteri. Jos koreja saadaan samassa suhteessa myös MM-kisoissa, niin Senegalin täytyy olla kenties kisojen viihdyttävin joukkue. Ja miksei saataisi. Jos Egyptin kohdalla voivoteltiin joukkueen epä-afrikkalaisuutta, niin tässä on ainakin täydellinen stereotyyppinen afrikkalaisjengi. Myös Uuteen-Seelantiin verrattuna Senegal on etulyöntiasemassa, sillä vahvistuksia etsittäessä keskiverto talonmies sopii kokonsa puolesta paremmin takakentälle kuin sentteriksi.

Menestysmahdollisuudet: Senegal pelaa B-lohkossa Filippiinien, Puerto Ricon, Argentiinan, Kreikan ja Kroatian kanssa. Kreikkaa, Kroatiaa ja Argentiinaa vastaan lähdetään Daavidina liikkeellä, mutta kahta muuta vastaan Senegalilla on ihan rehdit mahdollisuudet voittoon, varsinkin jos Dieng saa kv-koriksen juonesta kiinni nopeasti.

 

[Maanantaivalmentaja]

Vs: MM-koris 2014: 24 joukkuetta 24 päivässä

Eikös USA muuten pelaa harkkamatsin tuota Senegalia vastaan?

 

[kolmosviiva]

Vs: MM-koris 2014: 24 joukkuetta 24 päivässä

Yritetään nyt kuitenkin. Edellä nähdyt panoliikkeet ja hauiksenpullistelut ovat osa perinteistä maorien “Haka” -sotatanssia, josta Uuden-Selannin urheilujoukkueet ovat omaksuneet itselleen “Ka Mate” –muunnelman. Muinaismaorinkieleni on vähän ruosteessa, mutta muutamalla kelailulla huutojen summittainen suomennus kuuluu:

Kuolema, kuolema! Elämä, elämä!
Kuolema, kuolema! Elämä, elämä!
Tässä on se karvainen mies,
Joka toi auringon ja sai sen loistamaan,
Askel ylemmäs, seuraava askel ylemmäs,
Askel ylemmäs, seuraava… Aurinko paistaa!

You can’t make this shit up.

Kiitos suomennuksesta. Vaikka tämä onkin soinut päässäni pari päivää. Jos esittävät tämän joka ottelussa niin Bilbaon Uusi-Seelanti matsiin tulen todellakin ajoissa!

 

[Maanantaivalmentaja]

Vs: MM-koris 2014: 24 joukkuetta 24 päivässä

YLE näyttää Suomen pelit ja mitallipelit, mutta jos innostuu noista muista joukkueista niin ehkä täälläkin on syytä mainostaa sivustoa, jolta pääsee katsomaan kaikki MM-kisojen pelit.

http://www.livebasketball.tv/

Näyttää olevan "Summer pass" tarjouksessa 1e hintaan, jolla näkee kaikki lähetykset 17.10. asti.

 

[Mokeski]

Vs: MM-koris 2014: 24 joukkuetta 24 päivässä

18. Angola

#Spain2014: Angola

Menestys MM-tasolla: Ollut mukana kaikissa kisoissa vuodesta 1986 alkaen ’98 kisoja lukuun ottamatta. Varsinaista menestystä ei kuitenkaan koskaan ole tullut: paras sijoitus kymmenes Japanin kisoista 2006. 2010 Angola tsemppasi alkulohkostaan jatkoon kaatamalla Jordanian ja Saksan jatkoajalla, mutta neljännesvälierissä vastaan tuli USA ja no…

Miten päässyt kisoihin: Voitti Afrikan mestaruuden viime syyskuussa häviämättä peliäkään ja kokonaiskorierolla +138 seitsemässä pelissä.

Tärkeimmät pelaajat:

SG Carlos Morais (28v, 191cm, Petro Atleticos)

Muistan syystä tai toisesta elävästi Pekingin olympialaisten alkusarjan ottelun USA vastaan Angola. Aivan, en ole terve. Siti, vaikka jenkit aika löysällä… (krhm) ranteella … ottelussa vetelivätkin, niin Morais ei pahemmin kuvia kumarrellut. Käytännössä joka kerta pallon saadessaan mies yritti saada jotain merkittävää aikaan – ja saikin. 24 pistettä 13 heitolla on miehekäs pisteluku näitä koubeja ja wateja vastaan. Miehekäs oli myös Moraisin pallonmenetystahti, 29 minuutissa vain kaksi hassia koko USA:n jengiä vähemmän, eli kymmenen.

Joka tapauksessa tuossa ottelussa Morais esitteli juuri niitä ominaisuuksia, joilla on dominoinut Afrikan korisskeneä: kykenevä heittokäsi yhdistettynä ensimmäiseen askeleeseen joka lähtee kuin lunta pudottava faija jäiseltä peltikatolta. Yhdessäkin tilanteessa Morais seisoskelee rauhassa puolessa kentässä pallon kanssa, kunnes räjähtää kahdella pompulla Chris Paulin ohi yhden käden tuliseen donkkiin tuoden Angolan vain 29 pisteen päähän ja tehden pelistä taas pelin.

AfroBasketin MVP-pystin imulla Morais teki viime syksynä treenileirisopimuksen Toronto Raptorsin (jonka GM on aivan sattumalta nigerialainen) kanssa, mutta putosi jengistä ennen kauden alkua. Silti ensimmäinen angolalainen NBA:ssa, mikä on suhteellisen yllättävää huomioiden, että maajoukkuetasolla Angola on dominoinut afrikkalaista maajoukkuekorista ihan mennen ja tullen viimeiset vuosikymmenet. Angola on siis tosiaan viimeksi jäänyt mitalien ulkopuolelle Afrikan mestaruuskisoissa vuonna 1981.


SF/PF Reggie Moore (33v, 203cm, Primeiro de Agosto)

Angolan ulkomaalaisvahvistus. Wikipediasta harvemmin löytää syväluotaavaa pelityylianalyysiä, mutta Mooren kohdalla siellä sellainen äärimmäisen huolitellulla englannilla on, joten lava sinun:

Left-handed, he is able to play 4 man and be a banger inside or play the outside as a 3 man. Solid 3-point shoot. Very strong when finishing around the basket. An excellent leaper, he likes to finish with a dunk. A great all-round player. Tough, tough on defence, both in the post and on perimeter players, able to guard positions 3–5. Aggressive rebounder on both ends of the floor.

Itse sain tästä pääasiassa irti, että Reggie on LeBron Jamesin kadonnut angolalainen serkku, joka tykkää donkata. Kuulostaa ihan käyttökelpoiselta palaselta coach Macedon palettiin.

Angola - I don't know anything about Angola, but...

Charles Barkley Vs Angola

Sanotaanko nyt vaikka, että kerrankin olen samaa mieltä Barkleyn kanssa, ja että näiden afrikkalaisten pseudokorisjengien ”analysointi” alkaa pikkuhiljaa nyppiä. Eli käykö kaikille jos päätetään tämän päivän tunti tähän? Käy? Loput tehtävät läksyksi.

Jutellaan sen sijaan vaikka Angolasta ihan valtiona. Tiesittekö, että:

- Angola on pinta-alaltaan kahdesti Ranskan kokoinen.

- Angola on maailman nopeimmin kasvavia talouksia lähinnä öljyvarojensa takia. Yleiseen elintasoon tämä ei tosin ole vaikuttanut, vaan rahat ovat mennet lähinnä rikkaiden taskuun ja lapsikuolleisuus ja muut paskat jutut ovat maassa edelleen liian korkealla.

- Angola is in trouble.

Tähän vielä se turkulainen, Namibia ja Angola -vitsi, niin taso on niin alhaalla, ettei täältä enää nousta.

Todellisuudessa en haluaisi taas tyhjentää kliseepankkia afrikkalaisesta korisjengistä, mutta ei kai tässä muu auta. Joukkue on täynnä atleetteja jotka juoksee ja donkkaa ja juoksee ja donkkaa ja osa on ihan hyviä heittäjiä mutta syöttötaidon puute ja joukkuekonseptin olemattomuus ja sisäiset taistelot bonusrahoista ja donkkaa ja tähän en kirjoita mitään koska kukaan ei lue kuitenkaan ja juoksee ja lopun osaatte itsekin.

Angola on kuitenkin näistä Afrikan maista se, jonka pohjalta tämä stereotypia on eniten muodostunut ja samalla myös paras tämän sapluunan joukkueista, joten sinänsä kannattaisi kai ottaa ihan vakavasti. Mutta eiköhän tästä kaikki sanottava ole sanottu. Kaikki pelaajat pelaavat vieläpä Angolan liigassa, joten edes mitään mielenkiintoisia yksilöitä ei löydy.

Menestysmahdollisuudet: Pelaa D-lohkossa Liettuan, Etelä-Korean, Slovenian, Meksikon ja Australian kanssa. Euroopan maita ja Australiaa vastaan ei pitäisi olla mitään palaa ja Etelä-Korean rattijuopottelijoiden pitäisi kaatua helpohkosti, joten jatkopaikasta ja oikeudesta hävitä USA:lle 45 pistettä enimmäisellä pudotuspelikierroksella pelataan ottelussa Meksikoa vastaan. Itse heijaan ainakin sympaattista Meksikoa.

 

[Mokeski]

Vs: MM-koris 2014: 24 joukkuetta 24 päivässä

17. Iran

#Spain2014: Iran

Saavutukset MM-tasolla: Oli viime kisoissa ensimmäistä kertaa mukana, tuloksena viidestä ottelusta yksi voitto, Tunisiaa vastaan.

Miten selvinnyt kisoihin: Voitti Aasian mestaruuden viime elokuussa näytöstyyliin.

Tärkeimmät pelaajat:

C Hamed Haddadi (29v, 218cm, Qingdao)

Yksinkertaisesti ihan saatanan iso ihminen. Mobiliteetti on tasoa ruosteinen metalliovi, mutta on lähinnä pituutensa ansiosta päässyt pelaamaan jopa 164 ottelua NBA:ssakin. Hyökkäyksessä ei poistu paintista kuin skriinatakseen palloa tai muuten pakon sanelemana – puolustuksessa ei silloinkaan. Omaa kuitenkin aika hyvät kädet korin läheisyydessä ja saadessaan kopin riittävän syvälle ei paljoa ole tehtävissä. Dominoi Aasian mestaruuskisoja ihan miten lystäsi: tilastorivi 19/10/2 blokkia vain 22 minuutissa (!?) per peli Iranin dominanssista johtuen ja MVP-pysti himaan.

PG/SG Mehdi Kamrani (32v, 180cm, Mahram Tehran)

Näppärä vipeltäjä pallon kanssa varsinkin avoimella kentällä. Pituutensa takia ei ole mikään pysäyttämätön viimeistelijä, mutta luikertelee vastustamattomasti josta pudottelee palloa puolen kentän hyökkäyksessä lähinnä Haddadille ja nopeissa jollekin muulle Haddadin ylittäessä puolen kentän rajaa. Ei mikään snaipperi kolmoselta tai vapariviivaltakaan, mikä ei tilastojen mukaan kuitenkaan ole este yrittämiselle. ”Showtime-Medhi” voitti Aasian kisojen syöttötilaston lähes seitsemän passin keskiarvolla pelaten hänkin alle 24 minuuttia pelissä.

SG Hamed Afagh (31v, 193cm, Petrochimi Bandan Iman)

This kid can shoot the basketball. Pelannut arvokisoissa vuodesta 2007 lähtien 40 ottelua Iranin paidassa, ja näissä peleissä jamppa on säkittänyt 93 kolmosta 218 yrityksellä, eli 43% tarkkuudella. Ilmeisesti ei tee kentällä oikeastaan mitään muuta, mutta jos heittää kolmosia lähemmäs kuudella yrityksellä ottelua kohti 43% osumalla, ei välttämättä tarvitsekaan.

Iran – Unstoppable force

Koponen, Ayon, Dragic, Haddadi… Tämä Iranin joukkue on ilmeisesti Aasian versio Suomesta tai Meksikosta, eli joukkueesta, jossa kasa vähän niin ja näin pelaajia kootaan yhteen yhden superpelaajan ympärille ja hyvällä valmennuksella tuloksena on yhtenäinen joukkue, joka on klassisesti parempi kuin yksittäisten osien summa. Iranin pelaajamateriaali on paperilla näistä kolmesta kiistatta heikoin, mutta jotain ihmettä siellä tehdään oikein, sillä maa on Aasian tasolla täysin pysäyttämätön powerhouse.
Aasian mestaruuskisoissa Iran voitti kaikki pelinsä keskimäärin lähemmäs 30 pisteellä, vaikkakin keskiarvoa vääristää hiukan turnauksen avausottelu Malesiaa vastaan, jonka ensimmäinen neljännes päättyi tasaisissa merkeissä 42-3. Oli miten oli, kisoissa oikeastaan millään joukkueella ei ollut mitään sanottavaa iranilaisten pallonliikuttelua ja Haddadin korinalustan suojelua vastaan. Aasian mestaruuskisojen taso ei toki ole mikään kaksinen, mutta silti nähtyyn ylivoimaan tarvitaan ainakin melkein kompetentti korisjengi. Ei Iranilta enempää noissa peleissä voinut vaatia.

Vaikka kuinka tekisi mieli julistaa Iran jo MM-kisojen ennakkosuosikiksi, niin kyllä tästä joukkueesta puutteitakin löytyy. Haddadi ei liiku puolustuksessa sivuttaissuuntaan ollenkaan ja tarkemmin tutkii, niin eipä muihinkaan suuntiin yhtään paremmin. Vastustajan valmentajana juoksuttaisin Who’s your Haddadin miestä skriinaamaan palloa jatkuvalla syötöllä, jolloin körmy saadaan kerralla sekä ulos paintista että harrastamaan liikkumista, mikä johtaa typötyhjään korinalustaan ja Haddadin virhevaikeuksiin sekä väsymiseen, mikä on viimeistään kuolinisku Iranille. Toisaalta maalla ei muita riittävän kokoisia ja taitavia korinaluspelaajia ole käytännössä ollenkaan, mikä ei tunnu missään Bahrainia vastaan, mutta Espanjaa vastaan saattaa vähän kirpaistakin. Nelospaikan parhaat ukot ovat jotain 198-senttisiä, mikä ei ole ideaalia.

Hyökkäyspäässä Iran juoksee hyökkäyskamaansa ilmeisen tunnollisesti. Pallo liikkuu kaarella, joku on koko ajan skriinamassa Haddadia vapaaksi korin alle ja joukkueen takamiehet ovat ihan näppäriä palloskriinipelaajia, ja kaiken muun epäonnistuessa Hamed Afagh on selvästi Ray Allenin uusi tuleminen kolmosheittäjänä. Joukkueesta puuttuu kuitenkin rutkasti fysiikkaa korilleajoihin puolen kentän hyökkäyksessä varsinkin kovaa painetta vastaan, joten todennäköisesti hyökkäys näyttää lopulta aika puurolta hyvää puolustusta vastaan.

Malesiaa ja Intiaa vastaan Iran juoksi highlightsien perusteella kenttää paremmin kuin 2000-luvun puolivälin Phoenix Suns, mutta kahden google-kääntäjällä tulkkaamani persiankielisen tekstin perusteella oikeita korisjengejä vastaan Iranin hyökkäys liikkuu hitaammin kuin mannerlaatat. Haddadi saattaa toki kokonsa puolesta olla ihan oikea mannerlaatta. En siis sano varmaksi, mutta on mahdollista, etteivät 115-25 ja 102-58 voitot tarjonneet kaikkein realistisinta kuvaa joukkueen pelityylistä.

Iran on pelannut joitain harjoitusotteluitakin. Se hävisi ilman Haddadia ja Kamrania Ruotsille muutamalla pisteellä, mutta voitti Portugalin Haddadin lähennellessä triplatuplaa.

Menestysmahdollisuudet: Iran pelaa kisoissa samassa lohkossa Espanjan, Serbian, Ranskan, Brasilian ja Egyptin kanssa. Egyptin luulisi hoituvan, mutta muuten arpa heitti samaan lohkoon neljä kivenkovaa joukkuetta, joten eipä Iran kaikesta huolimatta kovin pitkälle taida pötkiä.

 

[JoKaFan]

Vs: MM-koris 2014: 24 joukkuetta 24 päivässä

SF/PF Reggie Moore (33v, 203cm, Primeiro de Agosto)

Angolan ulkomaalaisvahvistus. Wikipediasta harvemmin löytää syväluotaavaa pelityylianalyysiä, mutta Mooren kohdalla siellä sellainen äärimmäisen huolitellulla englannilla on, joten lava sinun:
Itse sain tästä pääasiassa irti, että Reggie on LeBron Jamesin kadonnut angolalainen serkku, joka tykkää donkata. Kuulostaa ihan käyttökelpoiselta palaselta coach Macedon palettiin.

Oho! Moore pelaa vielä. Nostalgisia fiiliksiä. Oli joskus 8-9 vuotta sitten listoillani tällä foorumillakin. Oli silloin nyt jo kuopatun Rasmussen Servicesin pelaajalistalla. Pelasi silloin Portugalin liigaa. Nuorempana taisi ainakin pelata enemmän 3-paikkaa. Eurobasketin mukaan on pelannut Angolassa 2011-2013 ja sen jälkeen ei missään. Liekö siis enää mukana?

 

[Mokeski]

Vs: MM-koris 2014: 24 joukkuetta 24 päivässä

Oho! Moore pelaa vielä. Nostalgisia fiiliksiä. Oli joskus 8-9 vuotta sitten listoillani tällä foorumillakin. Oli silloin nyt jo kuopatun Rasmussen Servicesin pelaajalistalla. Pelasi silloin Portugalin liigaa. Nuorempana taisi ainakin pelata enemmän 3-paikkaa. Eurobasketin mukaan on pelannut Angolassa 2011-2013 ja sen jälkeen ei missään. Liekö siis enää mukana?

Tämän mukaan Moore on ainakin mukana Angolan leiriringissä, joten luulisi kisoihinkin pääsevän.

Angola's 15-man roster for 2014 FIBA World Cup: Armando Costa, Hermenegildo Santos, Edmir Lucas, Edson Ndoniema, Reggie Moore, Felizardo Ambrsio, Joaquim Gomes, Mutu Fonseca, Islando Manuel, Carlos Morais, Olimpio Cipriano, Eduardo Mingas, Milton Barros, Valdelicio Joaquim and Yanick Moreira.

Ei kyllä mullakaan ole mitään käsitystä siitä, että missä pelasi viime kaudella.

 

[Jay]

Vs: MM-koris 2014: 24 joukkuetta 24 päivässä

YLE näyttää Suomen pelit ja mitallipelit, mutta jos innostuu noista muista joukkueista niin ehkä täälläkin on syytä mainostaa sivustoa, jolta pääsee katsomaan kaikki MM-kisojen pelit.

http://www.livebasketball.tv/

Näyttää olevan "Summer pass" tarjouksessa 1e hintaan, jolla näkee kaikki lähetykset 17.10. asti.

Mitenkäs tuon summer passin kanssa. Competitions kohdassa ei sanallakaan mainita mm-kisoja. Euroliigaa, U17, CBA, VTB jne.
Missä tuolla on varmistuksena se, että MM-kisatkin näkyvät. En halua heittää euroani turhaan =)

 

[Maanantaivalmentaja]

Vs: MM-koris 2014: 24 joukkuetta 24 päivässä

Mitenkäs tuon summer passin kanssa. Competitions kohdassa ei sanallakaan mainita mm-kisoja. Euroliigaa, U17, CBA, VTB jne.
Missä tuolla on varmistuksena se, että MM-kisatkin näkyvät. En halua heittää euroani turhaan =)

Joo, näkyy ne.

LIVEBASKETBALL.TV offers you coverage from the Turkish Airlines Euroleague , every major FIBA tournament and a selection of the best leagues around the globe including the CBA (China), NBL (Australia), PBA (Philippines), LNB (Argentina) & VTB (Eastern Europe).