MU19 2023-2024

[Juha88]

Instagramin mukaan kolme Drivin pelaajaa on saanut tarjouksen South Carolinaan. Mites HBAn pelaajat?Eikö he olleet myös Jenkeissä?

 

[Penna]

Eihän HBA koskaan infoa siitä, että ovatko sen pelaajat saaneet tarjouksia.
Drive haluaa näitä mainostaa jotta sä itseensä kuuluviin.

 

[Chaser23]

Eihän HBA koskaan infoa siitä, että ovatko sen pelaajat saaneet tarjouksia.
Drive haluaa näitä mainostaa jotta sä itseensä kuuluviin.

Viljami Vartiainen on sitoutunut Weber Staten yliopistoon kyllä ne @Penna infoaa märskyssäkin kun on jotain infottavaa.

 

[jänö]

Nimenomaan. Vartinainen oli tuossa vaiheessa käsittääkseni allekirjoittanut ns. NLI:n, joka vastaa pelaajasopimusta. Driven pojat ovat todennäköisesti saaneet jonkun sellaisen tarjouksen, joka ei sido kumpaakaan osapuolta.

 

[susaruu]

Eihän HBA koskaan infoa siitä, että ovatko sen pelaajat saaneet tarjouksia.
Drive haluaa näitä mainostaa jotta sä itseensä kuuluviin.

Nimenomaan. Vartinainen oli tuossa vaiheessa käsittääkseni allekirjoittanut ns. NLI:n, joka vastaa pelaajasopimusta. Driven pojat ovat todennäköisesti saaneet jonkun sellaisen tarjouksen, joka ei sido kumpaakaan osapuolta.

Hyvä on, että infoavat! Näiden uutisten pitäisi olla iloisia uutisia - suomalainen koripallo menestyy maailmalla ja herättää kiinnostusta! Eiköhän näillä tarjouksilla ole myös motivoiva ja hyvällä tavalla toivoa sekä intoa herättävä vaikutus koripalloa pelaaviin junnuihin.

Jenkki-reissun osalta löytyy somekanavilta dataa siitä, että suomalaisia pelaajia noteerattiin kivasti. Näitä postauksia lukiessa tuli hyvä mieli!

 

[Juha88]

Mielestäni on hienoa että Suomalaiset pelaajat saavat mahdollisuuden kokeilla siipiään ulkomailla. Se kertoo siitä että valmennuksen taso Suomessa on nousussa. Suomi on niin pieni maa että jokainen pelaaja joka lähtee ulkomaille pitäisi olla ylpeyden aihe. HYVÄ SUOMI! Ihan sama mistä seurasta pelaaja lähtenyt maailmalle. Vai ollaanko me Suomalaiset edelleen niin kateellista kansaa?Keneltä se on pois jos HBA,JBA tai Drive pelaajat saavat sopimuksia ulkomaille?

 

[liltaco]

https://x.com/verbalcommits/status/1758194922036047979?s=46&t=BzcI2xYzFOi0wK2NYHjtsQ

 

[Chaser23]

Mielestäni on hienoa että Suomalaiset pelaajat saavat mahdollisuuden kokeilla siipiään ulkomailla. Se kertoo siitä että valmennuksen taso Suomessa on nousussa. Suomi on niin pieni maa että jokainen pelaaja joka lähtee ulkomaille pitäisi olla ylpeyden aihe. HYVÄ SUOMI! Ihan sama mistä seurasta pelaaja lähtenyt maailmalle. Vai ollaanko me Suomalaiset edelleen niin kateellista kansaa?Keneltä se on pois jos HBA,JBA tai Drive pelaajat saavat sopimuksia ulkomaille?

Todellakin juuri näin. Ja ehkä Suomalainen perisynti kateuden sijaan on se epävarmuus itsestä ja omasta persoonastaan joka korreloituu sitten kyräilynä/kateutena toista kohtaan, mutta tässä menty eteenpäin ja ehkä joskus ollaan vaan kaikki iloisia että joku menestyy, ja avoimia sen suhteen että menestymiseen on useita polkuja ja toisen onni ei olisi toisen onnettomuus, vaan yhdessä eteenpäin.

 

[liltaco]

https://x.com/verbalcommits/status/1758195426443084290?s=46&t=BzcI2xYzFOi0wK2NYHjtsQ

 

[Penna]

Ovathan nämä todella hienoja asioita. Onkohan Grahamilla joku yhteys South Carolinaan, kun näitä pelaajia niin siellä notertataan?

 

[Chaser23]

European Youth Basketball League | EYBL.lv Eybl Jyväskylä, mukana kolme suomalais joukkuetta.

 

[E.Kettunen]

European Youth Basketball League | EYBL.lv Eybl Jyväskylä, mukana kolme suomalais joukkuetta.

Näköjään ainakin Drive ja JBA ykkösnipuilla mukana:

European Youth Basketball League | EYBL.lv

www.eybl.lv

https://koristv.fi/jba-koripallo/games/g/qb08i776

 

[Chaser23]

Näköjään ainakin Drive ja JBA ykkösnipuilla mukana:

European Youth Basketball League | EYBL.lv

www.eybl.lv

https://koristv.fi/jba-koripallo/games/g/qb08i776

Oli kyllä viihdyttävä ottelu ja Jba:n paras peli tällä kaudella, halusivat selvästi voittaa tämän enemmän kuin Drive ja varmasti teki hyvää poikien itseluottamukselle. Lisää näitä kiitos.

 

[KooPee]

Näköjään ainakin Drive ja JBA ykkösnipuilla mukana:

European Youth Basketball League | EYBL.lv

www.eybl.lv

https://koristv.fi/jba-koripallo/games/g/qb08i776

Tästä pelistä saadaankin edes hieman vertailukohtaa koko syksyn eri viestiketjuissa sivuttuihin arvuutteluihin Driven ja Okku Federikon todellisesta tasosta.

Yksi peli on toki kovin pieni otanta, mutta kun pitkin kautta on hypetetty Drivea jopa Suomen ykkösakatemiana ja Federikoa Suomen korisskenen jopa suurimpana vielä Suomessa pelaavana talenttina, niin ehkä tämä laittaa hieman jarruja kovimmille puheille. Ja kun joku nyt kuitenkin ottaa esille että JBA kuitenkin johtaa 1A:ta, niin on huomattava jo tässä kohtaa että tuosta divarijoukkueesta ovat ikänsä puolesta EYBL-peleistä poissa Flinck, Kärkkäinen ja 3-4 muuta pelaajaa.

Eikä yksilötasolla Abbey, Filtness, Pällijeff ja Salmi pärjänneet lainkaan hassummin vertailussa Driven ’NCAA-talentteihin’ ottaen huomioon että esimerkiksi Federiko pelasi vielä täydet 40 minuuttia. Kaksi ensiksi mainittua JBA-peluria vielä Federikoa nuorempia.

Kaikki kunnia Drivelle ja Grahamille, ei pienintäkään tarkoitusta dissata joukkuetta eikä pelaajia, mutta tuo syksyn junnupelien synnyttämä Drive-hypetys vaan meni yli. Ja meillä on tosiaan kymmenkunta muutakin suurin piirtein saman tasoista talenttia ikäluokissa 04-06 kuin Federiko. Ei kannata tämän ikäisistä pelaajista vetää vielä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä ellei kyse ole aivan Euroopan tason huipputalenteista ja niitähän ei Suomen maasta ole tullut kuin kourallinen koskaan.

Tästä eteenpäin kevätkautta sekä onnea ja menestystä niin Drivelle kuin JBA:llekin.

 

[E.Kettunen]

Oli kyllä viihdyttävä ottelu ja Jba:n paras peli tällä kaudella, halusivat selvästi voittaa tämän enemmän kuin Drive ja varmasti teki hyvää poikien itseluottamukselle. Lisää näitä kiitos.

Luulisi että itseluottamus olisi muutenkin tapissa jos divarissa saldona 15-1? Siellä ovat kuitenkin voittaneet esim Hongan joka taitaa olla pykälää kovempi kuin Driven junnut vaikka todella lahjakas ja urheilullinen joukkue onkin kyseessä.

Oli kyllä hyvä intensiteetti pelissä vaikka heittopeli takkusi molemmilla, veikkaisinpa että kentällä nähtiin useampi kuin yksi tuleva Susijengipelaaja..

 

[Chaser23]

Oli kyllä hyvä intensiteetti pelissä vaikka heittopeli takkusi molemmilla, veikkaisinpa että kentällä nähtiin useampi kuin yksi tuleva Susijengipelaaja..

Tätä toivon ja eikö se ole yksi näiden akatemioiden idea, kehittää pontentiaalista Susi/kv/ ehkä jopa nba pelaajia..

 

[Lev Rubin]

Tästä pelistä saadaankin edes hieman vertailukohtaa koko syksyn eri viestiketjuissa sivuttuihin arvuutteluihin Driven ja Okku Federikon todellisesta tasosta.

Yksi peli on toki kovin pieni otanta, mutta kun pitkin kautta on hypetetty Drivea jopa Suomen ykkösakatemiana ja Federikoa Suomen korisskenen jopa suurimpana vielä Suomessa pelaavana talenttina, niin ehkä tämä laittaa hieman jarruja kovimmille puheille. Ja kun joku nyt kuitenkin ottaa esille että JBA kuitenkin johtaa 1A:ta, niin on huomattava jo tässä kohtaa että tuosta divarijoukkueesta ovat ikänsä puolesta EYBL-peleistä poissa Flinck, Kärkkäinen ja 3-4 muuta pelaajaa.

Eikä yksilötasolla Abbey, Filtness, Pällijeff ja Salmi pärjänneet lainkaan hassummin vertailussa Driven ’NCAA-talentteihin’ ottaen huomioon että esimerkiksi Federiko pelasi vielä täydet 40 minuuttia. Kaksi ensiksi mainittua JBA-peluria vielä Federikoa nuorempia.

Kaikki kunnia Drivelle ja Grahamille, ei pienintäkään tarkoitusta dissata joukkuetta eikä pelaajia, mutta tuo syksyn junnupelien synnyttämä Drive-hypetys vaan meni yli. Ja meillä on tosiaan kymmenkunta muutakin suurin piirtein saman tasoista talenttia ikäluokissa 04-06 kuin Federiko. Ei kannata tämän ikäisistä pelaajista vetää vielä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä ellei kyse ole aivan Euroopan tason huipputalenteista ja niitähän ei Suomen maasta ole tullut kuin kourallinen koskaan.

Tästä eteenpäin kevätkautta sekä onnea ja menestystä niin Drivelle kuin JBA:llekin.

Tämä oli jälleen hyvä kirjoitus käyttäjältä @KooPee. Kiitos.

Julkaisussa oli kaksi pääväitettä, joita ajattelin kommentoida omasta puolestani.

1. Vaikka Drive tekee hienoa työtä, niin sen hehkutus Suomen ykkösakatemiana on ollut eri ketjuissa yliampuvaa.
2. Okku Federiko on yksi Suomen lupaavimmista pelaajista, mutta hänen hehkutus ikäistensä tai nuorempien rinnalla on ollut liiallista.

Ennen kuin siirryn noiden väitteiden purkamiseen, niin täytyy sanoa, että onpa hienoa, että Drive ja JBA tällä tavalla keskenään kohtasivat. JBA taisi vastaavan pelin voittaa viimekin vuonna ja silloinkin muistaakseni niukasti.

Yritän olla tässä kirjoituksessa niin rehellinen itselleni, kuin ikinä vain pystyn, ja ajattelinkin tämän vuoksi avata muutaman ajatuksen, joita minulla lähtökohtaisesi on, jotta myöhemmät väitteeni asettuvat sitten paremmin kontekstiin. Toivon, että muut voivat sitten arvioida argumenttieni pätevyyttä vieläkin paremmin.

Jos olisin tiennyt joukkueiden kokoonpanot ennen tätä kyseistä peliä ja minulta olisi kysytty, kuinka peli tulee päättymään, niin luulen, että olisin veikannut Driven voittoa 8-10 pisteellä. LIsäksi olisin veikannut, että Okku Federiko tulee olemaan pelin paras pelaaja tehden noin 20 pistettä. Luulisin, että olisin myös veikannut Elmeri Abbeyn tai Eino Pällijeffin olevan pelin toisiksi paras pelaaja, vaikka en osaakaan sanoa, mitä olisin veikannut heidän tilastojensa olevan.

Molemmat veikkauksista olisivat siis menneet pieleen. Drive ei voittanut kymmenellä pisteellä, vaan hävisi yhdellä. Tilastojen perusteella Roope Filtness oli pelin paras pelaaja ja Okku Federiko ja Elmeri Abbey sitten ehkäpä jaetulla toisella sijalla.

Kuten todettua, ja yleisellä tasolla tämä on totta, yhden pelin perusteella tehdyt johtopäätökset voivat olla vaarallisia - hankittu ja havaittu tieto on yksinkertaisesti liian sattumanvaraista. Mutta saatan osittain sanoa näin, koska tämän kyseisen pelin tilastot ja lopputulos ei kaikilta osin täsmää sen kanssa, mitä olen aiemmin väittänyt todeksi. Eli käsillä voi hyvinkin olla tilanne, että tulen kohta tulkitsemaan, väheksymään ja laiminlyömään tämän pelin tilastoja ja lopputulosta.

Sanon kaiken tuon, koska aion säilyttää omat alkuperäiset kantani. Sanon vielä - omia ajatuksiani tämä peli ei muuttanut millään tavoin. Nyt. Tämän voi, ja hyvin perustein voikin, tulkita niin, että olen niin ihastunut omiin ideoihini, että en pysty mielipidettäni muuttamaan ja kirjoitteluni menee jo naurettavuuden puolelle. Jos ajattelet niin, niin lukeminen kannattaa varmasti jättää tähän.

Mutta jos jatkat mukana, niin siirryn nyt noihin kahteen väitteeseen.

Väite 1. Driven hehkutus on ollut liiallista.

JBA:n divarin johtoaseman merkitys tyylikkäästi kumottiin tuossa listaamalla JBA:n divarijoukkueen ja tämän nuorisojoukkueen kokoonpanoerot. Flinckin ja Kärkkäisen merkitys JBA:n divarimenestykselle nostettiin tosiaan esiin, enkä heidän tasosta ja vaikutuksesta olekaan eri mieltä. Drive olisi varmaan hävinnyt selvemmin, jos he jyväskyläläisten puolella olisivat pelanneet.

Hieman epäselväksi minulle kuitenkin jäi, ketkä nämä 3-4 muuta JBA:n menestystekijää ovat, jotka tästä tämänpäiväisestä joukkueesta puuttuivat. Ehkä tässä viitattiin paljon pelejä väliin jättäneisiin ja pienehköissä rooleissa pelaaviin Rokas Civilisiin, Samatar Abokariin ja Alexander Aglassingeriin? Mutta ehkä tämän asian vatvomista oleellisempaa on huomauttaa, että jos joukkueiden tilanteita ja kokoonpanoja haluaa katsoa rehellisesti, niin silloin olisi mielestäni syytä nostaa esiin myös Driven poisjäännit. Heilläkin nimittäin ainakin kaksi tärkeää pelaaja kokoonpanosta puuttui. Uskallan väittää, että pelin lopputulokseen tälläkin asialla saattoi olla jotain vaikutusta.

Ylläoleva ei kuitenkaan tuohon väitteeseen numero 1 suoraan pureudu. Siispä.

Oma Driven “hehkutus” on liittynyt tämän akatemian kykyyn lähettää suomalaisista nykyjoukkueista eniten pelaajia NCAA:n huippukonferensseihin ja muihin hyvän tason yliopistojoukkueisiin. Ei oikeastaan mihinkään muuhun.

Tästä väitteestä pidän edelleen kiinni enkä näe tämän pelin lopputuloksen tuohon tosiasiaan mitenkään vaikuttavan - nykyiset ja tulevat stipendit eivät tästä tappiosta vähene. Hehkutan siis edelleen: mikään suomalainen joukkue ei ole kyennyt lähettämään yhtä paljon pelaajia NCAA:ssa pelaaviin huippujoukkueisiin näin lyhyessä ajassa.

Ja otan tietenkin tietoisen riskin tämän sanoessani, sillä vain Morris Ugusuk NCAA:n huippujoukkueessa tällä hetkellä pelaa ja voihan olla, että ensi vuonnakin hän on syystä tai toisesta ainut OBA/Drive-kasvatti tuolla Power-5 tai -6 konferenssissa. Mutta tilanne voi ensi ja sitä seuraavan vuonna olla kovin toisenlainenkin. Aika näyttää.

Haluan mainita tässä vaiheessa vielä sen, että pidän Mikko Tupamäkeä parempana taktikkona, pelivalmentajana ja ylipäänsä etevämpänä joukkuekonseptin luojana kuin Justice Grahamia. Grahamin vahvuus on taas mielestäni pelaajien motivointi sekä heidän yksilötaitojen ja kilpailullisuuden kehittäminen. Näistä Grahamin vahvuuksista on nähdäkseni Suomessa erityisesti puutetta ja ne myös sattuvat olemaan elintärkeitä seikkoja NCAA-koripallossa menestymisessä. Nämä valmentajuuden vahvuudet sekä impulsiivinen rekrytointinsa selittänevät useiden amerikkareissujen ohella Driven kykyä noita pelaajia tuonne Yhdysvaltoihin lähettää.

Väite 2. Okku Federikon hehkutus Suomessa pelaavista nuorista on ollut liioiteltua.

Jos Suomen ykköstalentin viitan haluaa nyt jollekin tämän kyseisen pelin perusteella ojentaa, niin Roope Filtness, ole hyvä!

Itse olen yrittänyt katsoa tätä asiaa kuitenkin hieman kokonaisvaltaisemmin, vaikka myönnänkin, että olisin varmasti ennakkoon veikannut Federikon henkilökohtaisten tilastojen olleen kovemmat kuin 16p. / 14l. / 5r / 2b. / 3m.

Kuitenkin, jos box scorea katson, niin 40-minuutin peliajan lisäksi Federikon riviillä huomion kiinnittää myös kolmenpisteenheitot - 1/7. Jos tämä peli pelattaisiin kymmenen kertaa, niin heitäisikö hän aina näin huonosti? Jos heittäisi, niin sitten oma “hehkutus” olisi kyllä täysin epäsuhtaista. Mutta kun itse pidän Federikoa ihan hyvänä kaukoheittäjänä.

Ja kappas vaan, kuudessa tämän kauden EYBL-pelissä hänen kolmosprosenttinsa onkin 34.4%. Onhan tuo hieman heikompi kuin viime kesän EM-kisojen 37.8%, mutta tuohon alempaan lukemaan sisältyy kuitenkin myös kaksi viimeistä peliä, joissa hän on yhteensä kivittänyt lukemin 2/14.

Kertaan vielä, kyseessä on tällä kaudella suurinpiirtein 34% tarkkuudella osuva volyymiheittäjä. Ai niin, hän on myös 205cm pitkä. Rehellisesti sanottuna olisin jo melkein noiden tietojen varassa listaamassa häntä Suomessa pelaavien lupauksien kärkeen.

Mutta kun tällaisia arvioita kannattaa kuitenkin tehdä mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Siksi katsoisin myös hänen tilastojaan viime kesän EM-kisoista ja vertaisin niitä hänen rooliinsa Suomen joukkueessa. Mutta vieläkin perusteluni nojaavat vain fyysisiin mittoihin ja suhteellisen pieneen määrään pelejä. Sekä tietenkin henkilökohtaiseen ennustukseeni. Onnekseni Federikoa ovat myös arvioineet muut ihmiset.

Heistä merkittävin lienee South Carolina Gamecocksin valmentaja Lamont Paris. Paris tienaa South Carolinan valmentajana yli kaksi miljoonaa dollaria kaudessa. Hänen tehtävänään on saada South Carolina voittamaan yhdessä NCAA:n kilpailullisimmista konferensseissa. Jos Paris ei tässä onnistu, potkut tulevat hyvin nopeasti ja ura voi olla ohi ennenkuin se kerkesi kunnolla alkaakaan.

Koska Paris ei voi kentällä itse palloa koriin laittaa, täytyy hänen rekrytoida joukkueeseensa pelaajia, jotka noita voittoja mahdollisimman suurella todennäköisyydellä osana muuta joukkuetta tuovat. South Carolinan tasoisessa yliopistojoukkueessa on itsenäisyytemme aikana pelannut vain kourallinen suomalaisia pelaajia.

Hanno Möttölä, Oskar Michelsen, Miro Little, Mustapha Amzil, Gerald Lee Jr, Alex Murphy, Erik Murphy, Olivier Nkamhoua, Martti Kuisma, Elias Valtonen, Mikael Jantunen, Hannes Pöllä, Morris Ugusuk, Eemeli Yalaho, Lauri Markkanen, Federiko Federiko, Okku Federiko (24-25).

No niin, kuten näemme, tietyssä NCAA-joukkueessa pelaaminen ei vielä yksinään mitään takaa. Mutta tilastotieteilijä voisi todeta, että ei sen yhteys tulevaisuuden tasoon koripalloilijana ihan merkityksetönkään ole. Hassua kyllä, vielä enemmän merkitystä näyttäisi olevan yhdysvaltalaisten medioiden lupauslistoilla.

Ketäs noille listoille onkaan historiassamme päässeet? Lauri Markkanen ainoana viiden tähden miehenä. Erik Murphy myös - neljä tähteä. He pelasivatkin NBA:ssa asti. Mutta toki muitakin suomalaisia on noteerattu. Neljän tähden Jallupulloja, eikun jalopelaajia ovat olleet Alex Murphy, Thomas Murphy, Elias Valtonen, Miro Little, Hannes Pöllä ja Okku Federiko. Noh, tuon tilaston kautta voisi kyllä sanoa, että ehkä neljän tähden arvio on kirottu ja olisi ehkä parempi, että yhdysvaltalaiset pitäisivät suomalaisia vain kolmen tähden arvoisina: Mikael Jantunen, Olivier Nkamhoua, Mustapha Amzil, Morris Ugusuk.

Arvioini Okku Federiko potentiaalista ei perustu minkään yksittäisen pelin tilastoon, ei edes yhden yksittäisen kauden tilastoon. Arvioni perustuu yhdistelmään tietoja hänen fyysisistä mitoista, pelitilastoista, kehityskäyrästä, liikkumisensa laadullisesta arvioista (näköaistiin luottamisesta) sekä minua etevämpien ja kokeneempien ihmisten mielipiteistä. Ainut asia mikä tämän täydellisen harmonian särkee on suomalaisten maajoukkuevalmentajien arviot sekä tietenkin erimieliset koripalloentusiastit tällä sivustolla.

Arvon koripalloentusiastit! Arvostan muuten teitä kaikkia ja on sääli, että tämä keskustelu menee välillä liikaa vastakkainasetteluksi. Kaljan äärellä tämä kaikki olisi niin paljon mukavampaa.

Jos tänne asti tekstiä jaksoit etkä ole kanssani edellisestä Federikoon liittyvästä väitteestä ollenkaan samaa mieltä, niin pyytäisin yhtä asiaa: Kun kerran Roope Filtness, Olavi Suutela tai kuka tahansa muu Suomessa tällä hetkellä pelaava on Federikoa parempi ja lupaavampi pelaaja huipputason koripalloa ajatellen, niin voisitko ystävällisesti perustella väitteesi? Ja jos mahdollista, niin voisitko perustella väitteesi mahdollisimman kokonaisvaltaisesti, objektiivisesti ja luotettavaan tietoon perustuen. Auktoriteetteihin vetoamisen, kuten Lassi Tuovin mielipiteen käyttämisen hyväksyn ehdottomasti osana kokonaisperustelua, mutta arvostaisin valtavasti mahdollisimman kokonaisvaltaista analyysiä, jossa myös nykyhuippukoripallon vaatimukset otettaisiin huomioon. Uskoisin, että tällainen lähestymistapa veisi tätä keskustelua eteenpäin.

Kiitos. Ja erityisesti. Anteeksi.

PS Lupaan tarkastella Okku Federikon potentiaalia syvällisesti uudestaan viimeistään noin vuoden kuluttua, kun hän on tuohon NCAA-maailmaan päässyt sukeltamaan. Kaikki olemme varmasti samaa mieltä siitä, että nuo pelit tulevat olemaan hänen varsinainen testinsä. Lupaan pyrkiä silloin mahdollisimman objektiiviseen ja inhorealistiseen otteseen, vaikka on toki niinkin, että historiallisesti suomalaiset ovat olleet tuolla NCAA:n huipputasolla aika surkeita ensimmäisenä vuotenaan.

PPS Jos Federiko ei South Carolinassa kaukoheitoissaan osu, olen aidosti hänen tulevaisuudestaan huolissani. Tuo taito on nähdäkseni aivan keskeisessä osassa siinä, että tuleeko hänestä vakiopelaaja esimerkiksi Suomen maajoukkueeseen. Haluan nyt kuitenkin Federikon puolesta liputtaa, jotta tulevaisuus voi aukottomasti meille kertoa, että olinko oikeassa vai väärässä. Jos käy niin, että tosiasiat kääntyvät minua vastaan, niin otan ilomielin kaiken ilkunnan, tuhahtelun ja "valoja päälle" -tyypiset kommentit vastaan.

 

[KooPee]

Tämä oli jälleen hyvä kirjoitus käyttäjältä @KooPee. Kiitos.

Julkaisussa oli kaksi pääväitettä, joita ajattelin kommentoida omasta puolestani.

1. Vaikka Drive tekee hienoa työtä, niin sen hehkutus Suomen ykkösakatemiana on ollut eri ketjuissa yliampuvaa.
2. Okku Federiko on yksi Suomen lupaavimmista pelaajista, mutta hänen hehkutus ikäistensä tai nuorempien rinnalla on ollut liiallista.

Ennen kuin siirryn noiden väitteiden purkamiseen, niin täytyy sanoa, että onpa hienoa, että Drive ja JBA tällä tavalla keskenään kohtasivat. JBA taisi vastaavan pelin voittaa viimekin vuonna ja silloinkin muistaakseni niukasti.

Yritän olla tässä kirjoituksessa niin rehellinen itselleni, kuin ikinä vain pystyn, ja ajattelinkin tämän vuoksi avata muutaman ajatuksen, joita minulla lähtökohtaisesi on, jotta myöhemmät väitteeni asettuvat sitten paremmin kontekstiin. Toivon, että muut voivat sitten arvioida argumenttieni pätevyyttä vieläkin paremmin.

Jos olisin tiennyt joukkueiden kokoonpanot ennen tätä kyseistä peliä ja minulta olisi kysytty, kuinka peli tulee päättymään, niin luulen, että olisin veikannut Driven voittoa 8-10 pisteellä. LIsäksi olisin veikannut, että Okku Federiko tulee olemaan pelin paras pelaaja tehden noin 20 pistettä. Luulisin, että olisin myös veikannut Elmeri Abbeyn tai Eino Pällijeffin olevan pelin toisiksi paras pelaaja, vaikka en osaakaan sanoa, mitä olisin veikannut heidän tilastojensa olevan.

Molemmat veikkauksista olisivat siis menneet pieleen. Drive ei voittanut kymmenellä pisteellä, vaan hävisi yhdellä. Tilastojen perusteella Roope Filtness oli pelin paras pelaaja ja Okku Federiko ja Elmeri Abbey sitten ehkäpä jaetulla toisella sijalla.

Kuten todettua, ja yleisellä tasolla tämä on totta, yhden pelin perusteella tehdyt johtopäätökset voivat olla vaarallisia - hankittu ja havaittu tieto on yksinkertaisesti liian sattumanvaraista. Mutta saatan osittain sanoa näin, koska tämän kyseisen pelin tilastot ja lopputulos ei kaikilta osin täsmää sen kanssa, mitä olen aiemmin väittänyt todeksi. Eli käsillä voi hyvinkin olla tilanne, että tulen kohta tulkitsemaan, väheksymään ja laiminlyömään tämän pelin tilastoja ja lopputulosta.

Sanon kaiken tuon, koska aion säilyttää omat alkuperäiset kantani. Sanon vielä - omia ajatuksiani tämä peli ei muuttanut millään tavoin. Nyt. Tämän voi, ja hyvin perustein voikin, tulkita niin, että olen niin ihastunut omiin ideoihini, että en pysty mielipidettäni muuttamaan ja kirjoitteluni menee jo naurettavuuden puolelle. Jos ajattelet niin, niin lukeminen kannattaa varmasti jättää tähän.

Mutta jos jatkat mukana, niin siirryn nyt noihin kahteen väitteeseen.

Väite 1. Driven hehkutus on ollut liiallista.

JBA:n divarin johtoaseman merkitys tyylikkäästi kumottiin tuossa listaamalla JBA:n divarijoukkueen ja tämän nuorisojoukkueen kokoonpanoerot. Flinckin ja Kärkkäisen merkitys JBA:n divarimenestykselle nostettiin tosiaan esiin, enkä heidän tasosta ja vaikutuksesta olekaan eri mieltä. Drive olisi varmaan hävinnyt selvemmin, jos he jyväskyläläisten puolella olisivat pelanneet.

Hieman epäselväksi minulle kuitenkin jäi, ketkä nämä 3-4 muuta JBA:n menestystekijää ovat, jotka tästä tämänpäiväisestä joukkueesta puuttuivat. Ehkä tässä viitattiin paljon pelejä väliin jättäneisiin ja pienehköissä rooleissa pelaaviin Rokas Civilisiin, Samatar Abokariin ja Alexander Aglassingeriin? Mutta ehkä tämän asian vatvomista oleellisempaa on huomauttaa, että jos joukkueiden tilanteita ja kokoonpanoja haluaa katsoa rehellisesti, niin silloin olisi mielestäni syytä nostaa esiin myös Driven poisjäännit. Heilläkin nimittäin ainakin kaksi tärkeää pelaaja kokoonpanosta puuttui. Uskallan väittää, että pelin lopputulokseen tälläkin asialla saattoi olla jotain vaikutusta.

Ylläoleva ei kuitenkaan tuohon väitteeseen numero 1 suoraan pureudu. Siispä.

Oma Driven “hehkutus” on liittynyt tämän akatemian kykyyn lähettää suomalaisista nykyjoukkueista eniten pelaajia NCAA:n huippukonferensseihin ja muihin hyvän tason yliopistojoukkueisiin. Ei oikeastaan mihinkään muuhun.

Tästä väitteestä pidän edelleen kiinni enkä näe tämän pelin lopputuloksen tuohon tosiasiaan mitenkään vaikuttavan - nykyiset ja tulevat stipendit eivät tästä tappiosta vähene. Hehkutan siis edelleen: mikään suomalainen joukkue ei ole kyennyt lähettämään yhtä paljon pelaajia NCAA:ssa pelaaviin huippujoukkueisiin näin lyhyessä ajassa.

Ja otan tietenkin tietoisen riskin tämän sanoessani, sillä vain Morris Ugusuk NCAA:n huippujoukkueessa tällä hetkellä pelaa ja voihan olla, että ensi vuonnakin hän on syystä tai toisesta ainut OBA/Drive-kasvatti tuolla Power-5 tai -6 konferenssissa. Mutta tilanne voi ensi ja sitä seuraavan vuonna olla kovin toisenlainenkin. Aika näyttää.

Haluan mainita tässä vaiheessa vielä sen, että pidän Mikko Tupamäkeä parempana taktikkona, pelivalmentajana ja ylipäänsä etevämpänä joukkuekonseptin luojana kuin Justice Grahamia. Grahamin vahvuus on taas mielestäni pelaajien motivointi sekä heidän yksilötaitojen ja kilpailullisuuden kehittäminen. Näistä Grahamin vahvuuksista on nähdäkseni Suomessa erityisesti puutetta ja ne myös sattuvat olemaan elintärkeitä seikkoja NCAA-koripallossa menestymisessä. Nämä valmentajuuden vahvuudet sekä impulsiivinen rekrytointinsa selittänevät useiden amerikkareissujen ohella Driven kykyä noita pelaajia tuonne Yhdysvaltoihin lähettää.

Väite 2. Okku Federikon hehkutus Suomessa pelaavista nuorista on ollut liioiteltua.

Jos Suomen ykköstalentin viitan haluaa nyt jollekin tämän kyseisen pelin perusteella ojentaa, niin Roope Filtness, ole hyvä!

Itse olen yrittänyt katsoa tätä asiaa kuitenkin hieman kokonaisvaltaisemmin, vaikka myönnänkin, että olisin varmasti ennakkoon veikannut Federikon henkilökohtaisten tilastojen olleen kovemmat kuin 16p. / 14l. / 5r / 2b. / 3m.

Kuitenkin, jos box scorea katson, niin 40-minuutin peliajan lisäksi Federikon riviillä huomion kiinnittää myös kolmenpisteenheitot - 1/7. Jos tämä peli pelattaisiin kymmenen kertaa, niin heitäisikö hän aina näin huonosti? Jos heittäisi, niin sitten oma “hehkutus” olisi kyllä täysin epäsuhtaista. Mutta kun itse pidän Federikoa ihan hyvänä kaukoheittäjänä.

Ja kappas vaan, kuudessa tämän kauden EYBL-pelissä hänen kolmosprosenttinsa onkin 34.4%. Onhan tuo hieman heikompi kuin viime kesän EM-kisojen 37.8%, mutta tuohon alempaan lukemaan sisältyy kuitenkin myös kaksi viimeistä peliä, joissa hän on yhteensä kivittänyt lukemin 2/14.

Kertaan vielä, kyseessä on tällä kaudella suurinpiirtein 34% tarkkuudella osuva volyymiheittäjä. Ai niin, hän on myös 205cm pitkä. Rehellisesti sanottuna olisin jo melkein noiden tietojen varassa listaamassa häntä Suomessa pelaavien lupauksien kärkeen.

Mutta kun tällaisia arvioita kannattaa kuitenkin tehdä mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Siksi katsoisin myös hänen tilastojaan viime kesän EM-kisoista ja vertaisin niitä hänen rooliinsa Suomen joukkueessa. Mutta vieläkin perusteluni nojaavat vain fyysisiin mittoihin ja suhteellisen pieneen määrään pelejä. Sekä tietenkin henkilökohtaiseen ennustukseeni. Onnekseni Federikoa ovat myös arvioineet muut ihmiset.

Heistä merkittävin lienee South Carolina Gamecocksin valmentaja Lamont Paris. Paris tienaa South Carolinan valmentajana yli kaksi miljoonaa dollaria kaudessa. Hänen tehtävänään on saada South Carolina voittamaan yhdessä NCAA:n kilpailullisimmista konferensseissa. Jos Paris ei tässä onnistu, potkut tulevat hyvin nopeasti ja ura voi olla ohi ennenkuin se kerkesi kunnolla alkaakaan.

Koska Paris ei voi kentällä itse palloa koriin laittaa, täytyy hänen rekrytoida joukkueeseensa pelaajia, jotka noita voittoja mahdollisimman suurella todennäköisyydellä osana muuta joukkuetta tuovat. South Carolinan tasoisessa yliopistojoukkueessa on itsenäisyytemme aikana pelannut vain kourallinen suomalaisia pelaajia.

Hanno Möttölä, Oskar Michelsen, Miro Little, Mustapha Amzil, Gerald Lee Jr, Alex Murphy, Erik Murphy, Olivier Nkamhoua, Martti Kuisma, Elias Valtonen, Mikael Jantunen, Hannes Pöllä, Morris Ugusuk, Eemeli Yalaho, Lauri Markkanen, Federiko Federiko, Okku Federiko (24-25).

No niin, kuten näemme, tietyssä NCAA-joukkueessa pelaaminen ei vielä yksinään mitään takaa. Mutta tilastotieteilijä voisi todeta, että ei sen yhteys tulevaisuuden tasoon koripalloilijana ihan merkityksetönkään ole. Hassua kyllä, vielä enemmän merkitystä näyttäisi olevan yhdysvaltalaisten medioiden lupauslistoilla.

Ketäs noille listoille onkaan historiassamme päässeet? Lauri Markkanen ainoana viiden tähden miehenä. Erik Murphy myös - neljä tähteä. He pelasivatkin NBA:ssa asti. Mutta toki muitakin suomalaisia on noteerattu. Neljän tähden Jallupulloja, eikun jalopelaajia ovat olleet Alex Murphy, Thomas Murphy, Elias Valtonen, Miro Little, Hannes Pöllä ja Okku Federiko. Noh, tuon tilaston kautta voisi kyllä sanoa, että ehkä neljän tähden arvio on kirottu ja olisi ehkä parempi, että yhdysvaltalaiset pitäisivät suomalaisia vain kolmen tähden arvoisina: Mikael Jantunen, Olivier Nkamhoua, Mustapha Amzil, Morris Ugusuk.

Arvioini Okku Federiko potentiaalista ei perustu minkään yksittäisen pelin tilastoon, ei edes yhden yksittäisen kauden tilastoon. Arvioni perustuu yhdistelmään tietoja hänen fyysisistä mitoista, pelitilastoista, kehityskäyrästä, liikkumisensa laadullisesta arvioista (näköaistiin luottamisesta) sekä minua etevämpien ja kokeneempien ihmisten mielipiteistä. Ainut asia mikä tämän täydellisen harmonian särkee on suomalaisten maajoukkuevalmentajien arviot sekä tietenkin erimieliset koripalloentusiastit tällä sivustolla.

Arvon koripalloentusiastit! Arvostan muuten teitä kaikkia ja on sääli, että tämä keskustelu menee välillä liikaa vastakkainasetteluksi. Kaljan äärellä tämä kaikki olisi niin paljon mukavampaa.

Jos tänne asti tekstiä jaksoit etkä ole kanssani edellisestä Federikoon liittyvästä väitteestä ollenkaan samaa mieltä, niin pyytäisin yhtä asiaa: Kun kerran Roope Filtness, Olavi Suutela tai kuka tahansa muu Suomessa tällä hetkellä pelaava on Federikoa parempi ja lupaavampi pelaaja huipputason koripalloa ajatellen, niin voisitko ystävällisesti perustella väitteesi? Ja jos mahdollista, niin voisitko perustella väitteesi mahdollisimman kokonaisvaltaisesti, objektiivisesti ja luotettavaan tietoon perustuen. Auktoriteetteihin vetoamisen, kuten Lassi Tuovin mielipiteen käyttämisen hyväksyn ehdottomasti osana kokonaisperustelua, mutta arvostaisin valtavasti mahdollisimman kokonaisvaltaista analyysiä, jossa myös nykyhuippukoripallon vaatimukset otettaisiin huomioon. Uskoisin, että tällainen lähestymistapa veisi tätä keskustelua eteenpäin.

Kiitos. Ja erityisesti. Anteeksi.

PS Lupaan tarkastella Okku Federikon potentiaalia syvällisesti uudestaan viimeistään noin vuoden kuluttua, kun hän on tuohon NCAA-maailmaan päässyt sukeltamaan. Kaikki olemme varmasti samaa mieltä siitä, että nuo pelit tulevat olemaan hänen varsinainen testinsä. Lupaan pyrkiä silloin mahdollisimman objektiiviseen ja inhorealistiseen otteseen, vaikka on toki niinkin, että historiallisesti suomalaiset ovat olleet tuolla NCAA:n huipputasolla aika surkeita ensimmäisenä vuotenaan.

PPS Jos Federiko ei South Carolinassa kaukoheitoissaan osu, olen aidosti hänen tulevaisuudestaan huolissani. Tuo taito on nähdäkseni aivan keskeisessä osassa siinä, että tuleeko hänestä vakiopelaaja esimerkiksi Suomen maajoukkueeseen. Haluan nyt kuitenkin Federikon puolesta liputtaa, jotta tulevaisuus voi aukottomasti meille kertoa, että olinko oikeassa vai väärässä. Jos käy niin, että tosiasiat kääntyvät minua vastaan, niin otan ilomielin kaiken ilkunnan, tuhahtelun ja "valoja päälle" -tyypiset kommentit vastaan.

Kiitos, Lev Rubin. Taas kerran hyvin perusteltua ja pilkuntarkkaa analyysiä. Iso arvostus tälle.

Osasinkin odottaa vastinetta tuohon tarkoituksellakin (myönnettäköön) hitusen provoavaan ja osittain myös Lev Rubinille osoittamaan kommenttiini Drivesta ja Federikosta.

Itse en aivan noin perusteelliseen argumentointiin ja tilastojen tutkimiseen ole taipuvainen eli tykkään ehkä hieman oikoa joskus mutkia suoriksi ja toisaalta myöskään taustatietojen ja lajihistorian tuntemus eivät ole aivan Lev Rubinin tasolla jotta siihen kaikilta osin vähällä vaivalla edes pystyisin. Mutta ehdottomasti vastaan Lev Rubinille ihan jo pelkästä kunnioituksesta hänen perehtyneisyyttä ja pieteettiään kohtaan.

Eli mennään tuohon eiliseen peliin ja sen kokoonpanoihin ensin. Asian otin tosiaan tietoisesti esille blokatakseni innokkaimpia ja ilmeisiä kommentteja JBA:n divarirekordiin ja -sijoitukseen liittyen. Yhtä tietoisesti heitin tuon ’3-4 muuta pelaajaa’ viittauksen, jossa tosiaankin viitattiin noihin muihin JBA:n ikänsä puolesta junnupeleihin sopimattomiin rotaatiopelaajiin joiden vaikutus yksilötasolla ei ole hirvittävän merkittävä joukkueelle, mutta toki kokonaisuutena hivenen kokemuksellaan nostavat joukkueen tasoa divarissa vs. tämä juniori-JBA. Yhtä tietoisesti jätin mainitsematta Driven kokoonpanosta puuttuneet Ekweren, Ruuhilahden ja Vassilakisin, jotka tosin eivät näyttäisi syystä tai toisesta pelanneen muutenkaan Driven tämän kauden EYBL-peleissä. Rehellisyyden nimissä siis myös Drivella oli puutteensa kokoonpanossa, tämä täysin totta.

Sitten tuo NCAA-argumentti. Tästä tällä erää vielä hivenen eri mieltä. Toistaiseksi Drive on kyennyt lähettämään South Carolinaan vain yhden pelaajan eli Morris Ugusukin. Muut ovat vasta offereita joiden tasosta ja sitovuudesta ei ole vielä tarkkaa tietoa ainakaan julkisesti. Federiko tuonne varmaan pääsee kokeilemaan ja myös Amzililla näen tähän hyvät mahdollisuudet. Ekweren ja Ruuhilahden offereissa näen taas vahvasti taustalla Justice Grahamin ilmeisen hyvät suhteet South Carolinaan ja näiden offereiden jalostuminen konkretiaan on vielä matkan päässä sekä on riippuvainen hyvin paljon ko.pelaajien kehityksestä seuraavien 1-2 vuoden aikana. Eli en puhuisi vielä siitä miten monta pelaajaa Drive on kyennyt saattelemaan huippuyliopistojen joukkueisiin. Toki toivottavasti puhutaan mahdollisimman monesta.

Kokonaisuudessaan näen edelleen että Drivea ja sen pelaajia on tällä kaudella junnupelien perusteella hehkutettu hivenen yli, vaikka toki hyvää työtä ovat tehneetkin. Erityisesti tuo yksilötaitojen ja kilpailullisuuden kehittäminen on jenkkityylistä ja täten erilaista kuin mitä suomalaisessa juniorivalmennuksessa yleensä tehdään ja se kiistatta tekee hyvää kotimaisen pohjakoulutuksen saaneille pelaajille sekä valmistaa osaltaan tuohon rapakontakaiseen yliopistomaailmaan.

Sitten tapaus Federiko ja muut suomalaisen koripallon talentit. Tässä ko.ottelussa puolustettiin Federikon odotuksiin nähden hieman vaisua tilastoriviä kolmen pisteen heittojen osumatarkkuudella 1/7. No, ei tuo Abbeylla (1/9) tai Pällijeffilla (2/11) pudonnut kolmonen sukkaan ainakaan yhtään sen paremmin. Jossittelua voidaan käydä molempiin suuntiin, mutta 40 minuutin peliajalla kotimaisessa junnupelissä suomalaisen koripallon suurimman talentin olisi olettanut erottuvan melko paljon selkeämmin ja ehkä saattelevan joukkueensa vaivatta myös voittoon 11 pisteen etumatkalta viimeiselle neljännekselle lähdettäessä. Tilastojen valossa ottelua näkemättä näyttäisi sille että nämä hieman vaatimattomammat suomitalentit kylvettivät ottelun ratkaisuhetkillä Federikoa ja Drivea 6-0.

Kuten kuitenkin todettua kyse oli tosiaan vain yhdestä ottelusta ja sille ei ole syytä antaa kovinkaan suurta painoarvoa isossa kuvassa sen kummemmin joukkueiden kuin pelaajienkaan lopullista tasoa arvioidessa. Eilen näin ja huomenna ehkä taas toisin.

Federikon talentti Suomen mittakaavassa on kiistatonta, mutta onko se merkittävän paljon suurempaa kuin muilla 04-06 syntyneillä Suomi-koripallon kyvyillä tai suurempaa laisinkaan, niin tuosta en menisi vielä takuuseen.

Juu, kolmen pisteen heittoprosentit ovat pitkälle pelaajalle varsin hyvät, mutta otanta EM-kisoista on varsin lyhyt ja EYBL-peleissä vastustajat ovat olleet varsin heppoista tasoa eli aikaa ja tilaa heitoille on enemmän jolloin prosentitkin tuppaavat kasvamaan jos pelaaja yhtään osaa heittää. Nyt kun tasaisessa ottelussa tuota tilaa ja aikaa oli vähemmän niin osumatarkkuus olikin 1/7. Eli enemmän pitää saada näyttöjä vielä laadukkaita puolustuksia vastaan osumatarkkuudesta ennen kuin tekisin pojasta vielä keskivertoa parempaa heittäjää ns. ’oikeissa peleissä’.

Muilta osin en väitä että kukaan muu 04-06 -ikäluokkien pelaajista olisi merkittävästi lahjakkaampi tai lahjakkaampi ylipäätään kuin Federiko, mutta en siis näe myöskään Federikon ainakaan vielä nousevan muiden yläpuolelle. Little, Abbey, Suutela, Vartiainen, Ugusuk, Yalaho, Nordberg, Kanden… Paljon mielenkiintoisia ja keskenään hyvinkin erilaisia pelaajia eri pelipaikoilla, joilla kaikilla on vielä täysi mahdollisuus tehdä koripallouraa Euroopassa kun vaan jaksavat tehdä töitä ja kehitys jatkuu. Ja tässä iässä voi tulla aina myös jokereita jotka eivät vielä erotu massasta, mutta nousevat esiin seuraavan 2-3 vuoden aikana.

Urheilullisuuden ja mittasuhteiden puolesta Federiko on mahdollisesti jopa potentiaalisin menestyjä näistä ikäluokista, sen allekirjoitan, mutta muilta osin en vielä ole täysin vakuuttunut pojan kykyjen riittävyydestä tästä eteenpäin. En tosin ole sitä varauksetta kenenkään muunkaan kyvyistä, joten en tässä vaiheessa lähde erityisesti liputtamaan kenenkään tulevan menestyksen puolesta.

Mielenkiintoista on seurata lähivuosina näiden ikäluokkien kehitystä ja mistä se itse kenenkin katto lajista löytyy.

 

[Chaser23]

@Lev Rubin @KooPee , korjaan yhden asiavirheen, Drivelta ei puuttunut pelaajia, vaan Drive pelaa Eybl:llää kahdella joukkueella, ja mm. mainitut Ruuhilahti,Ekwere ja Vasilakis pelaavat Drive2 kokoonpanossa.

 

[Lev Rubin]

Itse en aivan noin perusteelliseen argumentointiin ja tilastojen tutkimiseen ole taipuvainen eli tykkään ehkä hieman oikoa joskus mutkia suoriksi

Tämä sinulle sallittakoon, mutta sallinet jos minä puolestani pyrin perusteluissani tarkkuuteen ja asennoidun lähtökohtaisesti hieman skeptisesti vasta-argumentteihin, joissa ei edes pyritä perusteellisuuteen.

Toistaiseksi Drive on kyennyt lähettämään South Carolinaan vain yhden pelaajan eli Morris Ugusukin. Muut ovat vasta offereita joiden tasosta ja sitovuudesta ei ole vielä tarkkaa tietoa ainakaan julkisesti. Federiko tuonne varmaan pääsee kokeilemaan ja myös Amzililla näen tähän hyvät mahdollisuudet. Ekweren ja Ruuhilahden offereissa näen taas vahvasti taustalla Justice Grahamin ilmeisen hyvät suhteet South Carolinaan ja näiden offereiden jalostuminen konkretiaan on vielä matkan päässä sekä on riippuvainen hyvin paljon ko.pelaajien kehityksestä seuraavien 1-2 vuoden aikana.

Tämä on totta ja sen itsekin jo aikaisemmin totesin. Oman väitteeni todistamiseen kuitenkin vaaditaan oikeastaan vain se, että Federiko ja Ugusuk ensi syksynä South Carolinassa pelaavat plus tähän päälle joku kolmas Drive-lähtöinen pelaaja ison konferenssin joukkueeseen päätyy. Tämä tarkoittaisi kolmea pelaajaa ison konferenssin joukkueessa kahden vuoden sisällä.

HBA ei ole vastaavaan huippujoukkueiden osalta pystynyt moneen vuoteen tai oikeastaan ikinä. Heillä hieman vastaavia vuosisuoria löytyy seuraavasti, mutta noita Märskyn kultavuosia (2016-2019 suurinpiirtein) ei olla tosiaan eletty enää vähään aikaan. Ja tiedän tietenkin, että noina vuosina NCAA-maailmaan on eksynyt moni muukin HBA-lähtöinen pelaaja. Heidän joukkueensa ovat kuitenkin olleet parhaimmillaankin vain keskinkertaisia.

2014 Michelsen, Davidson
2015 N/A
2016 Markkanen, Arizona
2017 Pöllä, Oklahoma
2018 Valtonen, Arizona St
2019 Jantunen, Utah

Tilastojen valossa ottelua näkemättä näyttäisi sille että nämä hieman vaatimattomammat suomitalentit kylvettivät ottelun ratkaisuhetkillä Federikoa ja Drivea 6-0.

Innostuin itseasiassa katsomaan pelin ja allekirjoittaisin tämän siltä osin, että Roope Filtness pyyhki Federikon tylysti korin alla kun kellossa oli aikaa noin 2 minuuttia. Tuossa kohdin peliä hän myös viimeisteli kaksi kertaa Federiko läpi, toisessa näistä oli kyseessä vieläpä and-one tilanne.

Federiko ja koko muu Drive viimeisteli koko pelin huonosti eikä pystynyt käyttämään kokoaan hyödyksi juuri lainkaan. Filtness vaikutti tämän pelin perusteella olevan härkämäisen vahva, hieno pelaaja.

Mitä Federikoon tulee niin hän oli tehnyt 13 pistettä kun peliä oli pelattu 13 minuuttia. Tämän jälkeen hän hieman Markkasmaiseen tapaan vain hävisi hyökkäyspäässä johonkin. Driven pallonliike oli ylipäänsä aika tahmeaa koko toisen puoliajan. Tästä varmasti JBA:lle kunnia.

Kuten kuitenkin todettua kyse oli tosiaan vain yhdestä ottelusta ja sille ei ole syytä antaa kovinkaan suurta painoarvoa isossa kuvassa sen kummemmin joukkueiden kuin pelaajienkaan lopullista tasoa arvioidessa. Eilen näin ja huomenna ehkä taas toisin.

Tähän ei olekaan mitään lisättävää.

Nyt kun tasaisessa ottelussa tuota tilaa ja aikaa oli vähemmän niin osumatarkkuus olikin 1/7.

Tämä ei ole vähemmän tilan ja ajan suhteen yksinkertaisesti totta.

Vain kolme viimeistä heittoa, joista viimeinen, mahdollinen voittoheitto, olivat haastettuja. Eikä todenteolla haastettuja näistäkään heitoista ollut kuin tuo viimeinen heitto, joka lähti muutaman muun heiton tapaan noin metri tai puoli viivan takaa.

Federikon yksi suurimmista lahjakkuustekijöistä on juuri se, että hän pystyy pitkänä pelaajana jo nyt heittämään suht vapaita heittoja paljon korkeammallakin tasolla kuin mitä tämä kyseinen peli edusti. En halua laittaa yhtäläisyysmerkkejä Federiko ja Markkasen välille, en ollenkaan. Mutta samantyyppisestä syystä Markkanen olisi vain 18-vuotiaana lukiolaisena kuulunut vuoden 2015-EM kisajoukkueeseen viimeisenä pelaajana. Nuori Markkanen oli noin 210cm pitkä honkkeli, mutta kun heittää kulmasta kolmoset 40-45% tarkkuudella sisään, niin puolustuksessakin voi antaa aika paljon tasoitusta.

Jokuhan tuon heittotarkuuden viimekädessä aina selittää, mutta tilasta ja ajasta ei tässä tapauksessa ollut kuitenkaan kyse.

Paljon mielenkiintoisia ja keskenään hyvinkin erilaisia pelaajia eri pelipaikoilla, joilla kaikilla on vielä täysi mahdollisuus tehdä koripallouraa Euroopassa kun vaan jaksavat tehdä töitä ja kehitys jatkuu.

Olen koko ajan vain väittänyt, että Federiko on mielestäni tällä hetkellä Suomessa pelaavista nuorista paras ja potentiaalisin nykyistä huippukoripalloa ajatellen.

En tunne henkilökohtaisesti, en edes mutkan kautta, ketään tässä yhteydessä mainituista pelaajista. Minulla ei ole myöskään minkäänlaisia sympatioita tai antipatioita mitään seuraa tai akatemiaa kohtaan.

Mielipiteeni rakentuu monen toisistaan riippumattoman tekijän varaan (esim. ulottuvuus, heittotaito, liikkuvuus ja pallonkäsittelykyky) sekä monen muun ihmisen mielipiteeseen. Mielipidettäni voi hyvin pitää eräänlaiseen suht yksinkertaiseen lineaariseen regressiomalliin perustuvana ennustuksena. Ei tämäkään lähtökohtana tietenkään tarkkuudeltaan täydellinen ole, mutta pitkässä juoksussa kuitenkin ehkäpä yksi parhaista menetelmistä, kun en nyt osaa nimetä ainoatakaan koneoppimismallia, joka olisi tällaista tarkoitusta varten luotu. Niitäkin epäilemettä kuitenkin olemassa jo on.