MU19 2023-2024

[Kreivi]

Tietääkö kukaan onko Grahamilla, joku kontakti South Carolinaan, kun sinne niin monta kaveria mennyt/lähdössä.

(Oli niin monta pitkää viestiä jota en kokonaan ihan lukenut, joten etukäteen pahoittelut jos tähän jo vastattu.)

 

[Juha88]

Oli kyllä viihdyttävä ottelu ja Jba:n paras peli tällä kaudella, halusivat selvästi voittaa tämän enemmän kuin Drive ja varmasti teki hyvää poikien itseluottamukselle. Lisää näitä kiitos.

En nähnyt koko ottelua mutta Drive oli aika vaisu. JBA halusi selkeästi voittaa enemmän. JBA puolusti hyvin. Hauskinta oli että ratkaisevan heiton upotti JBAn Eino joka on entinen Omnian pelaaja.Siirtyi kesken kautta HBAsta Omniaan.

 

[Juha88]

JBAlla menee kyllä hyvin. Monta hyvää pelaaja ja pätevä valmentaja.Ei ehkä pitäisi verrata mutta JBAn ja HBAn ero on selkeä. Viimeset vuodet HBAlla on mennyt aika heikosti jos miettii minkälaiset resurssit heillä on. Selkeästi sinne ei enään hakeudu maan parhaat pelaaja niin kuin ennen. Viime vuonna joukkuehenki oli kyllä todella hukassa.Muttan hyvä että on kilpailua ja pelaajilla on enemmän vaihtoehtoja. Toivottavasti HBA vielä nousee suosta.

 

[Tommi13]

JBAlla menee kyllä hyvin. Monta hyvää pelaaja ja pätevä valmentaja.Ei ehkä pitäisi verrata mutta JBAn ja HBAn ero on selkeä. Viimeset vuodet HBAlla on mennyt aika heikosti jos miettii minkälaiset resurssit heillä on. Selkeästi sinne ei enään hakeudu maan parhaat pelaaja niin kuin ennen. Viime vuonna joukkuehenki oli kyllä todella hukassa.Muttan hyvä että on kilpailua ja pelaajilla on enemmän vaihtoehtoja. Toivottavasti HBA vielä nousee suosta.

JBAn ja HBAn selkeä ero on myös se, että JBAssa on selkeästi vanhempia pelaajia eivätkä he enään ole kaikki lukiolaisia ja hyvä niin.

 

[Juha88]

JBAn ja HBAn selkeä ero on myös se, että JBAssa on selkeästi vanhempia pelaajia eivätkä he enään ole kaikki lukiolaisia ja hyvä niin.

Toimiva konsepti.

 

[Espoon Nash]

Eri junioriohjelmia voi vertailla lukuisin eri tavoin, ihan sen perusteella minkä ohjelman haluaa nähdä parhaimpana. Akatemian tuottamien pelaajien määrä kovatasoisissa jenkkiyliopistoissa on toki yksi tapa, mutta todella epäolennainen sellainen. Ei HBA:n tai JBA:n tarkoitus ole tuottaa pelaajia yliopistokentille. HBA:n tarkoitus on tuottaa pelaajia Susijengiin ja tällä hetkellä kun Suomi saa kaikki pelaajat käyttöönsä, on aloitusviisikossa neljä HBA:sta lähtenyttä pelaajaa. Se on kiistatta onnistuminen ja osoitus siitä, että pitkällä aikavälillä homma todella toimii. Lisäksi kun on kyseessä akatemia, on syytä katsoa myös minne joukkueen viidenneksi tai kuudenneksi parhaat pelaajat yleensä päätyvät. HBA:lla ja JBA:lla he päätyvät ehkä yhden lisäakatemiavuoden tai muun mutkan kautta kuitenkin Korisliigaan ammattikoripalloilijoiksi.

Sinänsä pelaajakehityksen osalta keskitytään vähän liikaa näihin akatemiaan ja lisäksi Driven nostaminen näiden kahden muun rinnalle on hyvin ennenaikaista. Tilastot ovat myös huono mittari vertailemaan pelaajia keskenään. Federiko on 04-syntynyt joka pelaa U19 SM-porukassa ja Oliver Kandén on 04-syntynyt joka pelaa Kauhajoen Karhussa. Tilastot ovat heillä erilaisia ja taitotasokin aivan varmasti, mutta valmius pelata huippukorista vielä erilaisempi. Eikä siis oikeasti ole tarkoitus verrata näitä kahta pelaajaa nyt keskenään.

Federikon fyysiset ominaisuudet tekevät hänestä ehkä toiseksi lupaavimman 04-syntyneen koripalloilijan, mutta hän on todella vastaus lupaus ja hänen pitäisi jo siirtyä aikuisten peleihin lunastamaan niitä. Olisi oikeastaan kiinnostava tietää, miksei hän ole yliopistossa jo nyt?

 

[KooPee]

Eri junioriohjelmia voi vertailla lukuisin eri tavoin, ihan sen perusteella minkä ohjelman haluaa nähdä parhaimpana. Akatemian tuottamien pelaajien määrä kovatasoisissa jenkkiyliopistoissa on toki yksi tapa, mutta todella epäolennainen sellainen. Ei HBA:n tai JBA:n tarkoitus ole tuottaa pelaajia yliopistokentille. HBA:n tarkoitus on tuottaa pelaajia Susijengiin ja tällä hetkellä kun Suomi saa kaikki pelaajat käyttöönsä, on aloitusviisikossa neljä HBA:sta lähtenyttä pelaajaa. Se on kiistatta onnistuminen ja osoitus siitä, että pitkällä aikavälillä homma todella toimii. Lisäksi kun on kyseessä akatemia, on syytä katsoa myös minne joukkueen viidenneksi tai kuudenneksi parhaat pelaajat yleensä päätyvät. HBA:lla ja JBA:lla he päätyvät ehkä yhden lisäakatemiavuoden tai muun mutkan kautta kuitenkin Korisliigaan ammattikoripalloilijoiksi.

Sinänsä pelaajakehityksen osalta keskitytään vähän liikaa näihin akatemiaan ja lisäksi Driven nostaminen näiden kahden muun rinnalle on hyvin ennenaikaista. Tilastot ovat myös huono mittari vertailemaan pelaajia keskenään. Federiko on 04-syntynyt joka pelaa U19 SM-porukassa ja Oliver Kandén on 04-syntynyt joka pelaa Kauhajoen Karhussa. Tilastot ovat heillä erilaisia ja taitotasokin aivan varmasti, mutta valmius pelata huippukorista vielä erilaisempi. Eikä siis oikeasti ole tarkoitus verrata näitä kahta pelaajaa nyt keskenään.

Federikon fyysiset ominaisuudet tekevät hänestä ehkä toiseksi lupaavimman 04-syntyneen koripalloilijan, mutta hän on todella vastaus lupaus ja hänen pitäisi jo siirtyä aikuisten peleihin lunastamaan niitä. Olisi oikeastaan kiinnostava tietää, miksei hän ole yliopistossa jo nyt?

Aamen. Itsekin heitin jo aikaisemmin ilmoille kysymystä tuosta että miksi Federiko pelaa vain junnupelejä tällä kaudella? Miksi ei South Carolinaan samassa oven avauksessa Ugusukin kanssa? Miksi Drive pienellä pelimäärällä pääosin selkeästi heikompia joukkueita vastaan? Kenen päätös, miksi ja miten tämä palvelee pelaajan kehitystä? Kummallinen ratkaisu ainakin näiden tietojen valossa mitä yleisesti tiedetään.

 

[Lev Rubin]

Eri junioriohjelmia voi vertailla lukuisin eri tavoin, ihan sen perusteella minkä ohjelman haluaa nähdä parhaimpana. Akatemian tuottamien pelaajien määrä kovatasoisissa jenkkiyliopistoissa on toki yksi tapa, mutta todella epäolennainen sellainen. Ei HBA:n tai JBA:n tarkoitus ole tuottaa pelaajia yliopistokentille. HBA:n tarkoitus on tuottaa pelaajia Susijengiin ja tällä hetkellä kun Suomi saa kaikki pelaajat käyttöönsä, on aloitusviisikossa neljä HBA:sta lähtenyttä pelaajaa. Se on kiistatta onnistuminen ja osoitus siitä, että pitkällä aikavälillä homma todella toimii. Lisäksi kun on kyseessä akatemia, on syytä katsoa myös minne joukkueen viidenneksi tai kuudenneksi parhaat pelaajat yleensä päätyvät. HBA:lla ja JBA:lla he päätyvät ehkä yhden lisäakatemiavuoden tai muun mutkan kautta kuitenkin Korisliigaan ammattikoripalloilijoiksi.

Sinänsä pelaajakehityksen osalta keskitytään vähän liikaa näihin akatemiaan ja lisäksi Driven nostaminen näiden kahden muun rinnalle on hyvin ennenaikaista. Tilastot ovat myös huono mittari vertailemaan pelaajia keskenään. Federiko on 04-syntynyt joka pelaa U19 SM-porukassa ja Oliver Kandén on 04-syntynyt joka pelaa Kauhajoen Karhussa. Tilastot ovat heillä erilaisia ja taitotasokin aivan varmasti, mutta valmius pelata huippukorista vielä erilaisempi. Eikä siis oikeasti ole tarkoitus verrata näitä kahta pelaajaa nyt keskenään.

Federikon fyysiset ominaisuudet tekevät hänestä ehkä toiseksi lupaavimman 04-syntyneen koripalloilijan, mutta hän on todella vastaus lupaus ja hänen pitäisi jo siirtyä aikuisten peleihin lunastamaan niitä. Olisi oikeastaan kiinnostava tietää, miksei hän ole yliopistossa jo nyt?

Tämä on hyvin sanottu ja täydennetty.

Ehkä hieman haastaisin tuota aketemioiden tarkoitusta siltä osin, että ei kai maajoukkueemme tulevaisuus kuitenkaan se kaikkein merkittävin toimintaa ohjaava ajatus ole? Tai voi nykyisin ollakin, mutta itse ehkä toivoisin, että pelaajien henkilökohtaiset toiveet, tavoitteet ja lähtökohdat otettaisiin enemmän huomioon yhdessä muiden kokonaisvaltaisempien tavoitteiden kanssa. Uskon kyllä itse asiassa, että näin käytännössä onkin.

Valtaosa akatemioiden pelaajista ei päädy maajoukkueeseen, ei yliopistoihin stipdendipelaajina eikä myöskään ammattilaiskentille. Voi olla myös niin, että joku lahjakas pelaaja ei syystä toi toisesta jonain päivänä maajoukkuetta edes halua edustaa, vaikka taitojensa puolesta näin voisi tehdä. Suomessa tällaiseen tilanteeseen ei olla totuttu mutta "maailmalla" tämäkin on aika yleistä.

Tämä on vähän laveasti sanottu, mutta myös akatemoiden pyrkimyksenä soisi olevan kokonaisvaltaisen suomalaisen koripallokulttuurin kehittäminen. Tämä sisältää niin maajoukkueemme menestyksen, isommat harrastajamäärät, paremman valmennuksen tason, paremman kotimaisen liigan, suuremmat ammattilaispelaajien määrät, yhteistyön ja keskinäisen kunnioituksen eri toimijoiden välillä, kansanterveys, onnellisuusraportin tulokset... No joo, helposti tämä karkaa toki käsistä ja vaikean tehtävästä tekee noiden tavoitteiden osittainen ristiriitaisuus.

Federikon "välivuotensa" syytä en osaa kommentoida, mutta hänen tilanteensa on toki poikkeuksellinen. Oliver Kanden on pelaajana mielestäni hyvä vertailukohta tässä suhteessa, hän on kehittynyt mielestäni todella paljon tällä kaudella ja on omassa kapeahkossa roolissaan jo nyt niin hyvä, että voisi sitä noudattaa varmaan kovemmassakin sarjassa kuin Korisliigassa. Tässä vertailussa huomioisin kuitenkin myös pelaajien kattotasot, jos itse päättäisin maajoukkuekutsusta. Tästä ainakin omalta osaltani kaikki tämä veivaus sai alkunsa.

Federikon nykytilanteen etuna voisin nähdä sen, että häntä on havaintojeni perusteella miltei pakotettu tietynlaiseen johtajan ja ykkösoption rooliin viimeiset kaksi vuotta. Väittäisin, että nuo roolit eivät hänelle helposti istu, mutta kaikkihan voimme kehittyä vaikka missä, jos oikeaan tilanteeseen pääsemme. Jos hän ensi syksynä South Carolinassa aloittaa, niin hän on kauden alkaessa juuri täyttänyt 20-vuotta. Näin ollen hän olisi miltei täsmälleen samanikäinen kuin Hanno Möttölä hänen aloittaessaan Utahissa miltei 30 vuotta sitten. Maailma on toki muuttunut, mutta kyllä noita 20-vuotiaita eurooppalaisia freshmanejä silti on suhteellisen paljon.

PS Tilastot ovat mielestäni kyllä paras tietämäni päätöksenteon tai vertailun väline, täydennettynä tietysti muun tiedon kanssa, joka voidaan kuitenkin melkein aina jonkinlaisena tilastona myös esittää. Vertailu täytyy vain tehdä vertailukelpoisten tilastojen avulla. Pituus on yksi tällainen tilasto, samoin ulottuvuus, nopeus myös. Kolmosprosentti saman joukkueen jäsenillä samassa voisi olla myös yksi esimerkki. Tämä menee toki nyt saivarteluksi.

 

[susaruu]

Tämä on hyvin sanottu ja täydennetty.

Ehkä hieman haastaisin tuota aketemioiden tarkoitusta siltä osin, että ei kai maajoukkueemme tulevaisuus kuitenkaan se kaikkein merkittävin toimintaa ohjaava ajatus ole? Tai voi nykyisin ollakin, mutta itse ehkä toivoisin, että pelaajien henkilökohtaiset toiveet, tavoitteet ja lähtökohdat otettaisiin enemmän huomioon yhdessä muiden kokonaisvaltaisempien tavoitteiden kanssa. Uskon kyllä itse asiassa, että näin käytännössä onkin.

Valtaosa akatemioiden pelaajista ei päädy maajoukkueeseen, ei yliopistoihin stipdendipelaajina eikä myöskään ammattilaiskentille. Voi olla myös niin, että joku lahjakas pelaaja ei syystä toi toisesta jonain päivänä maajoukkuetta edes halua edustaa, vaikka taitojensa puolesta näin voisi tehdä. Suomessa tällaiseen tilanteeseen ei olla totuttu mutta "maailmalla" tämäkin on aika yleistä.

Tämä on vähän laveasti sanottu, mutta myös akatemoiden pyrkimyksenä soisi olevan kokonaisvaltaisen suomalaisen koripallokulttuurin kehittäminen. Tämä sisältää niin maajoukkueemme menestyksen, isommat harrastajamäärät, paremman valmennuksen tason, paremman kotimaisen liigan, suuremmat ammattilaispelaajien määrät, yhteistyön ja keskinäisen kunnioituksen eri toimijoiden välillä, kansanterveys, onnellisuusraportin tulokset... No joo, helposti tämä karkaa toki käsistä ja vaikean tehtävästä tekee noiden tavoitteiden osittainen ristiriitaisuus.

Federikon "välivuotensa" syytä en osaa kommentoida, mutta hänen tilanteensa on toki poikkeuksellinen. Oliver Kanden on pelaajana mielestäni hyvä vertailukohta tässä suhteessa, hän on kehittynyt mielestäni todella paljon tällä kaudella ja on omassa kapeahkossa roolissaan jo nyt niin hyvä, että voisi sitä noudattaa varmaan kovemmassakin sarjassa kuin Korisliigassa. Tässä vertailussa huomioisin kuitenkin myös pelaajien kattotasot, jos itse päättäisin maajoukkuekutsusta. Tästä ainakin omalta osaltani kaikki tämä veivaus sai alkunsa.

Federikon nykytilanteen etuna voisin nähdä sen, että häntä on havaintojeni perusteella miltei pakotettu tietynlaiseen johtajan ja ykkösoption rooliin viimeiset kaksi vuotta. Väittäisin, että nuo roolit eivät hänelle helposti istu, mutta kaikkihan voimme kehittyä vaikka missä, jos oikeaan tilanteeseen pääsemme. Jos hän ensi syksynä South Carolinassa aloittaa, niin hän on kauden alkaessa juuri täyttänyt 20-vuotta. Näin ollen hän olisi miltei täsmälleen samanikäinen kuin Hanno Möttölä hänen aloittaessaan Utahissa miltei 30 vuotta sitten. Maailma on toki muuttunut, mutta kyllä noita 20-vuotiaita eurooppalaisia freshmanejä silti on suhteellisen paljon.

PS Tilastot ovat mielestäni kyllä paras tietämäni päätöksenteon tai vertailun väline, täydennettynä tietysti muun tiedon kanssa, joka voidaan kuitenkin melkein aina jonkinlaisena tilastona myös esittää. Vertailu täytyy vain tehdä vertailukelpoisten tilastojen avulla. Pituus on yksi tällainen tilasto, samoin ulottuvuus, nopeus myös. Kolmosprosentti saman joukkueen jäsenillä samassa voisi olla myös yksi esimerkki. Tämä menee toki nyt saivarteluksi.

Olisiko mahdollista, että Frederiko haluaa hoitaa koulun Suomessa kunnialla loppuun ensin tms.? Selitys voisi olla ihan näinkin yksinkertainen. Yhdistäähän Drive Basket Academy tavoitteellisen koripallon koulunkäyntiin. Tarkoituksena on, että jokainen pelaaja saa joko ammatti- tai ylioppilastutkinnon.

 

[Chaser23]

Tätä Feden "välivuotta" täällä tosiaan useasti arvuuteltu, eikä kenellekään ollut tähän mennessä tullut mieleen, että voisiko esim. opinnot olla kesken...Kyllä yleensä pelaajalla, hänen lähipiirillä sekä valmennuksella on ihan fiksusti mietitty suunnitelma ja perustelut miten ura etenee ja millä aikataululla järkevää mennä.

 

[Espoon Nash]

Tätä Feden "välivuotta" täällä tosiaan useasti arvuuteltu, eikä kenellekään ollut tähän mennessä tullut mieleen, että voisiko esim. opinnot olla kesken...Kyllä yleensä pelaajalla, hänen lähipiirillä sekä valmennuksella on ihan fiksusti mietitty suunnitelma ja perustelut miten ura etenee ja millä aikataululla järkevää mennä.

Yleensä kyllä. Siksi sitä nyt on kysytty.

 

[Chaser23]

Yleensä kyllä. Siksi sitä nyt on kysytty.

Yleensä kyllä vielä veikkaisin että tällä pelaajalla ja hänen lähipiirillään on parempi käsitys pelaajan uran tilanteesta kuin kp.comin porukalla...

 

[KooPee]

Olisiko mahdollista, että Frederiko haluaa hoitaa koulun Suomessa kunnialla loppuun ensin tms.? Selitys voisi olla ihan näinkin yksinkertainen. Yhdistäähän Drive Basket Academy tavoitteellisen koripallon koulunkäyntiin. Tarkoituksena on, että jokainen pelaaja saa joko ammatti- tai ylioppilastutkinnon.

Jokin tämän tyylinen syy voisi olla kyseessä, koska koripallo edellä ajatellen tuo ratkaisu ei näyttäydy järkevänä oikein mitenkään. Ja jos näin on, niin opiskelujen asettaminen koripallon edelle tässä kohtaa kun mennään jopa ratkaisevia vuosia pelaajan kehityksen suhteen on perin kummallinen. Tämä ’välivuosi’ voi pahimmillaan olla se ratkaiseva tasoitus suhteessa kilpailijoihin ja johtaa siihen että pelaaja ei koskaan saavuta sitä potentiaalia pelaajana minkä ehkä olisi saavuttanut koripallon ehdoilla edetessä. Tätähän ei koskaan saada nyt tietää ja aina voi toki olla että ’välivuoden’ vaikutukset pelaajan kehitykseen eivät ole kauhean negatiiviset. Mutta lähtökohtaisesti en voi ymmärtää että jos pelaajalla on lahjat ja halu tähdätä ammattilaiseksi ja huippu-urheilijaksi, niin miksi tehdään kompromisseja ja varman päälle ratkaisuja. Sillä tavoin ei yleensä menestytä varsinkaan globaalisti melko kilpaillussa lajissa. Opiskelemaan ehtii myöhemminkin, huippu-urheilun juna voi jättää vuodessa lopullisesti asemalle.

Oma lukunsa on myös se että jos opiskelujen loppuun saattaminen tässä kohtaa priorisoitiin ykköseksi, niin miksi päätettiin pelata vain EYBL:ää ja turnauspelejä Drivessa? EYBL-pelien taso näyttää aika vaatimattomalle, turnauspelejä on kovin vähän kauden mittaan ja molemmat ovat junnupelejä. Federikon olisi ehdottomasti pitänyt Suomeen jäädessään päästä pelaamaan vähintään miesten 1A:ta, jossa olisi säännöllisesti saanut riittävän kovia pelejä ja niiden lisäksi vaikka kiertänyt nuo junnuturnaukset. Kävikö niin että Graham ei halunnut päästää Federikoa Suomessa muualle? Ajoiko Grahamin oma ego pelaajan kehityksen edelle?

Toivotaan että pelaajan ja hänen taustajoukkojen ei tarvitse myöhemmin jossitella nyt tehdyn ratkaisun kanssa, olipa syyt sitten mitkä tahansa, mutta täysin tarpeeton riski tässä ’välivuodessa’ on otettu joka tapauksessa.

 

[Lev Rubin]

HBA:n tarkoitus on tuottaa pelaajia Susijengiin ja tällä hetkellä kun Suomi saa kaikki pelaajat käyttöönsä, on aloitusviisikossa neljä HBA:sta lähtenyttä pelaajaa. Se on kiistatta onnistuminen ja osoitus siitä, että pitkällä aikavälillä homma todella toimii.

Vaikka pidinkin tätä kirjoitusta tarpeellisena näkökulmana kaiken muun keskellä, niin tuossa lainauksessa mielestäni tiivistyy yksi suomalaisen koripallokulttuurin viimeaikaisia ajatusvirheitä. Avaan tätä kuvitteellisella tilanteella ja kysymyksellä.

Jos kaikki maan X teini-ikäiset vesipallolahjakkuudet keskitetään vuosiksi huippukehitysakatemiaan Pärsky, jonka valmentajat ovat samaisen maan nuoriso- ja aikuismaajoukkueiden valmentajia, ja joiden työsuoritusta osittain arvioidaan heidän kyvyllään tuottaa vesipallomaajoukkueen pelaajia, niin kuinka todennäköistä on, että tietyn määrän vuosia jälkeen vesipallomaajoukkueen pelaajista suurin osa on Pärsky-akatemian kasvatteja?

Ylläolevassa esimerkissä huippuakatemia Pärskyn onnistumista on älyvapaata mitata ja arvoida ensisijaisesti kyvyllä tuottaa aikuismaajoukkueiden pelaajia. Mistä muualta ne maajoukkueen vesipallopelaajat tuollaisessa suljetussa systeemissä muka tulisivat, jos eivät siitä akatemiasta, jota maajoukkuevalmentajat ja parhaat lahjakkuudet pyörittävät?

Vakastiotettavaan arvointiin tässä tapauksessa tarvitaan paljon laajempaa otetta ja minun mielestäni, jos huipputason mittareista puhutaan, niin paras väline on katsoa kyseisten Pärsky-taustaisten vesipallopelaajien absoluuttista tasoa sekä heidän kilpailukykyään kansainvälisesti. Tässä suhteessa ammattilaissopimukset tai stipendit vesipallo-ohjelmiin Unkarissa toimisivat varsin arvokkaana tietona, jolla Pärskyn onnistumista voisi mitata.

Mielestäni miesten aikuismaajoukkueemme tasoa on jo pitkään vääristänyt yhden maailman parhaan FIBA-pelaajan Lauri Markkasen huikea taso sekä FIBA-karsintasysteemien idioottimaisuudet. Tämä on tosin jossittelua, enkä väitettäni voi kovin hyvin todistaa. Tämän myönnän auliisti. Koko tämä kappale on vain yksi kusinen mielipide.

Olen kuitenkin ilahtunut siitä, että noin viikon kuluttua koripallomaajoukkueemme pääsee mittelemään ilman Markkasta niin Euroopan huippua (Serbia) että häntää (Tanska) vastaan. Yksittäisiä otteluita nuokin tulevat toki olemaan.

 

[outerspacejam]

Jos ja kun seuraava askel pelaajan uralla on yliopisto, niin joku peruskoulun jälkeinen tutkinto on pakko olla. Mikäli tämän saavuttaminen vaatii sen, että priorisoi opiskelua välillä koriksenkin edelle, niin en näe varsinaisesti ongelmaa. Sanomattakin selvää, että ammattilaisuralle pyrkivän pelaajan olisi erittäin tärkeää saada miesten pelejä alle 19-vuotiaana, mutta jos kokonaisratkaisu ei sitä mahdollista, niin silloin sen kanssa täytyy elää.

 

[liltaco]

En itse katsonut tuota JBA:n viimeistä peliä, mutta varmasti tuli muillekkin yllätyksenä, että he hävisivät ja samalla tippuivat kolmos sijalle. Loppujen lopuksi Drive sai siis kuitenkin ykkös sijan.

 

[Chaser23]

Filtness Jba:lta sivussa, joka aika kriittinen pelaaja heille, joten tappio ei tullut yllätyksenä.

 

[Juha88]

Filtness Jba:lta sivussa, joka aika kriittinen pelaaja heille, joten tappio ei tullut yllätyksenä.

Kyllä näkyi mutta JBA heitti luokattoman huonosti kotikentällä. Abbey heitti varmaan 7 heittoa putkeen ohi. Ikävä loppu hyvälle turnaukselle.

 

[KooPee]

Ylläolevassa esimerkissä huippuakatemia Pärskyn onnistumista on älyvapaata mitata ja arvoida ensisijaisesti kyvyllä tuottaa aikuismaajoukkueiden pelaajia. Mistä muualta ne maajoukkueen vesipallopelaajat tuollaisessa suljetussa systeemissä muka tulisivat, jos eivät siitä akatemiasta, jota maajoukkuevalmentajat ja parhaat lahjakkuudet pyörittävät?

Tarkoitatko että Lassi Tuovi maajoukkuevalinnoissaan painottaisi pelaajien mahdollista HBA-taustaa? Nyt kuulostaa melko paksulta ja Tuovin sekä valmennustiimin ammattitaidon halveeraamiselta.

Kyllä näen hyvin vahvasti että maajoukkueen kulloiseenkin kokoonpanoon valitaan aina parhaat mahdolliset saatavilla olevat pelaajat toki joukkueen pelitapa ja roolitukset huomioiden ja on aivan taivaan sama tuossa vaiheessa mikä kenenkin tausta tai pelaajapolku tuossa kohtaa on ollut.

Eli tuotettujen maajoukkuepelaajien lukumäärä on mielestäni kyllä yksi erittäin relevantti ja hyvä mittari eri akatemioiden pelaajakehityksen onnistumiseen pitkässä aikajänteessä.

Ei tietenkään ainoa mittari ja toki resursseilla vaikutetaan sekä pelaajien kehitykseen ja akatemian vetovoimaan, mutta väite ettei aikuismaajoukkueeseen tuotettujen pelaajien lukumäärä olisi hyvinkin merkityksellistä akatemioiden pelaajakehityksen kykyä arvioidessa esimerkiksi NCAA-polulle tuotettujen pelaajien lukumäärän sijaan on melko eriskummalllinen näkemys.

 

[KooPee]

Kyllä näkyi mutta JBA heitti luokattoman huonosti kotikentällä. Abbey heitti varmaan 7 heittoa putkeen ohi. Ikävä loppu hyvälle turnaukselle.

Abbey kaaren takaa 2/16, mutta pelaajan kehittämisen kannalta näen hyvänä että pelaaja ottaa heittoja ja valmennus antaa niitä ottaa. 180-senttinen pelaaja ei ilman heittouhkaa voi edetä kovinkaan pitkälle urallaan Suomen rajojen ulkopuolella. Heittämään oppii vain heittämällä ja kukaan ei huomenna muista enää miten kävi jossain täysin merkityksettömässä EYBL-matsissa.