MU19 2023-2024

[Juha88]

Abbey kaaren takaa 2/16, mutta pelaajan kehittämisen kannalta näen hyvänä että pelaaja ottaa heittoja ja valmennus antaa niitä ottaa. 180-senttinen pelaaja ei ilman heittouhkaa voi edetä kovinkaan pitkälle urallaan Suomen rajojen ulkopuolella. Heittämään oppii vain heittämällä ja kukaan ei huomenna muista enää miten kävi jossain täysin merkityksettömässä EYBL-matsissa.

Totta.Moni heitto oli selkeitä heitto paikkoja. Itevarmuus ei ollut kohdalla. Jos epäröi heittoa noin selvästi niin ehkä ei kannata heittää vaan pelata heittopaikka muille tai heittä kakkonen. Helppo viisastella ruudun takaa.

 

[susaruu]

Jokin tämän tyylinen syy voisi olla kyseessä, koska koripallo edellä ajatellen tuo ratkaisu ei näyttäydy järkevänä oikein mitenkään. Ja jos näin on, niin opiskelujen asettaminen koripallon edelle tässä kohtaa kun mennään jopa ratkaisevia vuosia pelaajan kehityksen suhteen on perin kummallinen. Tämä ’välivuosi’ voi pahimmillaan olla se ratkaiseva tasoitus suhteessa kilpailijoihin ja johtaa siihen että pelaaja ei koskaan saavuta sitä potentiaalia pelaajana minkä ehkä olisi saavuttanut koripallon ehdoilla edetessä. Tätähän ei koskaan saada nyt tietää ja aina voi toki olla että ’välivuoden’ vaikutukset pelaajan kehitykseen eivät ole kauhean negatiiviset. Mutta lähtökohtaisesti en voi ymmärtää että jos pelaajalla on lahjat ja halu tähdätä ammattilaiseksi ja huippu-urheilijaksi, niin miksi tehdään kompromisseja ja varman päälle ratkaisuja. Sillä tavoin ei yleensä menestytä varsinkaan globaalisti melko kilpaillussa lajissa. Opiskelemaan ehtii myöhemminkin, huippu-urheilun juna voi jättää vuodessa lopullisesti asemalle.

Oma lukunsa on myös se että jos opiskelujen loppuun saattaminen tässä kohtaa priorisoitiin ykköseksi, niin miksi päätettiin pelata vain EYBL:ää ja turnauspelejä Drivessa? EYBL-pelien taso näyttää aika vaatimattomalle, turnauspelejä on kovin vähän kauden mittaan ja molemmat ovat junnupelejä. Federikon olisi ehdottomasti pitänyt Suomeen jäädessään päästä pelaamaan vähintään miesten 1A:ta, jossa olisi säännöllisesti saanut riittävän kovia pelejä ja niiden lisäksi vaikka kiertänyt nuo junnuturnaukset. Kävikö niin että Graham ei halunnut päästää Federikoa Suomessa muualle? Ajoiko Grahamin oma ego pelaajan kehityksen edelle?

Toivotaan että pelaajan ja hänen taustajoukkojen ei tarvitse myöhemmin jossitella nyt tehdyn ratkaisun kanssa, olipa syyt sitten mitkä tahansa, mutta täysin tarpeeton riski tässä ’välivuodessa’ on otettu joka tapauksessa.

Jos mitään olen ymmärtänyt rapakon takaisista asioista oikein, tulee tietyt opinnot olla suoritettuna ennen sinne lähtöä. Ihan vastaanottava taho niitä edellyttää.
Minulle Grahamin toiminta näyttäytyy pelaajien parhaan maksimoijalta. Jännä, miten häneen tuo syyttävä sormi niin usein kääntyy asiassa kuin asiassa.
Mutta kuten todettu, emme voi tietää syitä asioiden taustalla. Siksi myös kunnioittava puhe on tärkeää. Päivitellä sisään saattaa myös tölväistä niin, että loukkaa toisia.

 

[Juha88]

Jokin tämän tyylinen syy voisi olla kyseessä, koska koripallo edellä ajatellen tuo ratkaisu ei näyttäydy järkevänä oikein mitenkään. Ja jos näin on, niin opiskelujen asettaminen koripallon edelle tässä kohtaa kun mennään jopa ratkaisevia vuosia pelaajan kehityksen suhteen on perin kummallinen. Tämä ’välivuosi’ voi pahimmillaan olla se ratkaiseva tasoitus suhteessa kilpailijoihin ja johtaa siihen että pelaaja ei koskaan saavuta sitä potentiaalia pelaajana minkä ehkä olisi saavuttanut koripallon ehdoilla edetessä. Tätähän ei koskaan saada nyt tietää ja aina voi toki olla että ’välivuoden’ vaikutukset pelaajan kehitykseen eivät ole kauhean negatiiviset. Mutta lähtökohtaisesti en voi ymmärtää että jos pelaajalla on lahjat ja halu tähdätä ammattilaiseksi ja huippu-urheilijaksi, niin miksi tehdään kompromisseja ja varman päälle ratkaisuja. Sillä tavoin ei yleensä menestytä varsinkaan globaalisti melko kilpaillussa lajissa. Opiskelemaan ehtii myöhemminkin, huippu-urheilun juna voi jättää vuodessa lopullisesti asemalle.

Oma lukunsa on myös se että jos opiskelujen loppuun saattaminen tässä kohtaa priorisoitiin ykköseksi, niin miksi päätettiin pelata vain EYBL:ää ja turnauspelejä Drivessa? EYBL-pelien taso näyttää aika vaatimattomalle, turnauspelejä on kovin vähän kauden mittaan ja molemmat ovat junnupelejä. Federikon olisi ehdottomasti pitänyt Suomeen jäädessään päästä pelaamaan vähintään miesten 1A:ta, jossa olisi säännöllisesti saanut riittävän kovia pelejä ja niiden lisäksi vaikka kiertänyt nuo junnuturnaukset. Kävikö niin että Graham ei halunnut päästää Federikoa Suomessa muualle? Ajoiko Grahamin oma ego pelaajan kehityksen edelle?

Toivotaan että pelaajan ja hänen taustajoukkojen ei tarvitse myöhemmin jossitella nyt tehdyn ratkaisun kanssa, olipa syyt sitten mitkä tahansa, mutta täysin tarpeeton riski tässä ’välivuodessa’ on otettu joka tapauksessa.

Mun tietääkseni koulu ja arvosanat pitää olla kunnossa ennen kuin sinne voi lähteä. Selkeät kriteerit on olemassa.Vain koris meriiteillä ei sinne ole asiaa. Hyvä niin.

 

[Chaser23]

Totta.Moni heitto oli selkeitä heitto paikkoja. Itevarmuus ei ollut kohdalla. Jos epäröi heittoa noin selvästi niin ehkä ei kannata heittää vaan pelata heittopaikka muille tai heittä kakkonen. Helppo viisastella ruudun takaa.

Vähän pakko oli Abbeyn niitä kolkkeja ottaa kun paintti oli tukittu ja ilman Filtnesiä Jba:lla ei oikein keinoja hyökätä. Drive tosiaan turnaus voittoon ansaitusti, oli kokonaisuudessa paras joukkue huolimatta "ohi pelistä" kotijoukkuetta vastaan, joka tosiaan pisteen erolla viimesekunnin rukousheittoon joka uppoaa 1/10.

 

[E.Kettunen]

Vähän pakko oli Abbeyn niitä kolkkeja ottaa kun paintti oli tukittu ja ilman Filtnesiä Jba:lla ei oikein keinoja hyökätä. Drive tosiaan turnaus voittoon ansaitusti, oli kokonaisuudessa paras joukkue huolimatta "ohi pelistä" kotijoukkuetta vastaan, joka tosiaan pisteen erolla viimesekunnin rukousheittoon joka uppoaa 1/10.

2/10 koska hävisivät viime vuonna JBA:lle täysin samalla tavalla. "ohi peli" tuo tuskin kummallekaan oli vaikka junnupeleissä taso heilahteleekin suuresti pelistä toiseen ja pelien sisälläkin. JBA:n rosterista näytti muuten viimeisissä pelissä puuttuuneen ainakin 3 pelaajaa jotka olivat mukana Driveä vastaan.

Tulosten perusteella turnauksessa oli mukana 4 selvästi heikompaa joukkuetta mutta muutaman katsotun matsin otannalla 4 parasta olivatkin sitten oikein laadukkaita. Nämä ovat varmasti hyviä tapahtumia pelaajille ja valmentajille kun vastaan tulee erilaisia pelitapoja ja tuntemattomia joukkueita.

Aiempiin kirjoituksiin pikainen kommentti: akatemioille annetaan tosiaan välillä aivan liikaa painoarvoa ja unohdetaan täysin että pelaajat siirtyvät näihin noin 15-16 vuotiaina. Pitäisi siis muistaa että tuota ennen on junioriseuroissa tehty pelaajien kanssa hyvää työtä jo kymmenenkin vuotta, kiitosta pitäisi ymmärtää antaa aina sinnekin suuntaan. Vähän tulee mieleen NBA:n tyyli ilmoittaa pelaajan kasvattajaseuraksi yliopisto vaikka pelaaja olisi viettänyt siellä vain yhden puolikkaan kauden.

 

[Chaser23]

Siintä huolimatta että joku vääräleuka täällä länkyttää, on tunnustettava että kaikki nämä kolme akatemiaa tekevät loistavaa duunia Suomalaisen juniorikoripallon eteen, mukaan lukien ei ainakaan vähiten Justice Graham ja Drive ja tämä huomattu kansainvälisesti sekä nyt kotimaassa. Hyvä että on keskustelua ja pohdintaa ja pääsääntöisesti asiallista, etenkin @Lev Rubin antanut hyvää sisältöä ja huomioita. Itse toivon kaikille nuorille pelaajille parasta ja mahdollisuutta mennä eteenpäin omaa polkuaan, oli se sitten Hba,Jba,Drive tai Bc nokia ja edelleen muistutan että näin pienessä maassa ei ole varaa hukata yhtään talenttia toimijoiden keskinäisen vastakkain asettelun takia, vaan yhteistyöllä saadaan paras tulos.

 

[Juha88]

2/10 koska hävisivät viime vuonna JBA:lle täysin samalla tavalla. "ohi peli" tuo tuskin kummallekaan oli vaikka junnupeleissä taso heilahteleekin suuresti pelistä toiseen ja pelien sisälläkin. JBA:n rosterista näytti muuten viimeisissä pelissä puuttuuneen ainakin 3 pelaajaa jotka olivat mukana Driveä vastaan.

Tulosten perusteella turnauksessa oli mukana 4 selvästi heikompaa joukkuetta mutta muutaman katsotun matsin otannalla 4 parasta olivatkin sitten oikein laadukkaita. Nämä ovat varmasti hyviä tapahtumia pelaajille ja valmentajille kun vastaan tulee erilaisia pelitapoja ja tuntemattomia joukkueita.

Aiempiin kirjoituksiin pikainen kommentti: akatemioille annetaan tosiaan välillä aivan liikaa painoarvoa ja unohdetaan täysin että pelaajat siirtyvät näihin noin 15-16 vuotiaina. Pitäisi siis muistaa että tuota ennen on junioriseuroissa tehty pelaajien kanssa hyvää työtä jo kymmenenkin vuotta, kiitosta pitäisi ymmärtää antaa aina sinnekin suuntaan. Vähän tulee mieleen NBA:n tyyli ilmoittaa pelaajan kasvattajaseuraksi yliopisto vaikka pelaaja olisi viettänyt siellä vain yhden puolikkaan kauden.

Kyllä

Siintä huolimatta että joku vääräleuka täällä länkyttää, on tunnustettava että kaikki nämä kolme akatemiaa tekevät loistavaa duunia Suomalaisen juniorikoripallon eteen, mukaan lukien ei ainakaan vähiten Justice Graham ja Drive ja tämä huomattu kansainvälisesti sekä nyt kotimaassa. Hyvä että on keskustelua ja pohdintaa ja pääsääntöisesti asiallista, etenkin @Lev Rubin antanut hyvää sisältöä ja huomioita. Itse toivon kaikille nuorille pelaajille parasta ja mahdollisuutta mennä eteenpäin omaa polkuaan, oli se sitten Hba,Jba,Drive tai Bc nokia ja edelleen muistutan että näin pienessä maassa ei ole varaa hukata yhtään talenttia toimijoiden keskinäisen vastakkain asettelun takia, vaan yhteistyöllä saadaan paras tulos.

chaser23

Siintä huolimatta että joku vääräleuka täällä länkyttää, on tunnustettava että kaikki nämä kolme akatemiaa tekevät loistavaa duunia Suomalaisen juniorikoripallon eteen, mukaan lukien ei ainakaan vähiten Justice Graham ja Drive ja tämä huomattu kansainvälisesti sekä nyt kotimaassa. Hyvä että on keskustelua ja pohdintaa ja pääsääntöisesti asiallista, etenkin @Lev Rubin antanut hyvää sisältöä ja huomioita. Itse toivon kaikille nuorille pelaajille parasta ja mahdollisuutta mennä eteenpäin omaa polkuaan, oli se sitten Hba,Jba,Drive tai Bc nokia ja edelleen muistutan että näin pienessä maassa ei ole varaa hukata yhtään talenttia toimijoiden keskinäisen vastakkain asettelun takia, vaan yhteistyöllä saadaan paras tulos.

Kiitos Chaser23!Todella hyvä kommenti.

 

[Juha88]

2/10 koska hävisivät viime vuonna JBA:lle täysin samalla tavalla. "ohi peli" tuo tuskin kummallekaan oli vaikka junnupeleissä taso heilahteleekin suuresti pelistä toiseen ja pelien sisälläkin. JBA:n rosterista näytti muuten viimeisissä pelissä puuttuuneen ainakin 3 pelaajaa jotka olivat mukana Driveä vastaan.

Tulosten perusteella turnauksessa oli mukana 4 selvästi heikompaa joukkuetta mutta muutaman katsotun matsin otannalla 4 parasta olivatkin sitten oikein laadukkaita. Nämä ovat varmasti hyviä tapahtumia pelaajille ja valmentajille kun vastaan tulee erilaisia pelitapoja ja tuntemattomia joukkueita.

Aiempiin kirjoituksiin pikainen kommentti: akatemioille annetaan tosiaan välillä aivan liikaa painoarvoa ja unohdetaan täysin että pelaajat siirtyvät näihin noin 15-16 vuotiaina. Pitäisi siis muistaa että tuota ennen on junioriseuroissa tehty pelaajien kanssa hyvää työtä jo kymmenenkin vuotta, kiitosta pitäisi ymmärtää antaa aina sinnekin suuntaan. Vähän tulee mieleen NBA:n tyyli ilmoittaa pelaajan kasvattajaseuraksi yliopisto vaikka pelaaja olisi viettänyt siellä vain yhden puolikkaan kauden.

Todella monessa seurassa tehdään todella hyvää juniorityötä. Suuri kiitos kuuluu heille.Se unohdetaan aivan liian usein.

 

[Chaser23]

Tarkoitatko että Lassi Tuovi maajoukkuevalinnoissaan painottaisi pelaajien mahdollista HBA-taustaa? Nyt kuulostaa melko paksulta ja Tuovin sekä valmennustiimin ammattitaidon halveeraamiselta.

Omituinen tulkinta ja ei varmasti tarkoitettu sitä vaan selvästi otettiin esiin se fakta että Hba ollut vuosikaudet ainut akatemia-ohjelma johon ohjattu lahjakkaimpia junioreita tarkoituksena tuottaa maajoukkue pelaajia ja yllätys, he tuottivat maajoukkue pelaajia enemmän kuin perinteiset seurat. (Jos pelaajan seuraksi siis ilmoitettu Hba)

 

[KooPee]

Omituinen tulkinta ja ei varmasti tarkoitettu sitä vaan selvästi otettiin esiin se fakta että Hba ollut vuosikaudet ainut akatemia-ohjelma johon ohjattu lahjakkaimpia junioreita tarkoituksena tuottaa maajoukkue pelaajia ja yllätys, he tuottivat maajoukkue pelaajia enemmän kuin perinteiset seurat. (Jos pelaajan seuraksi siis ilmoitettu Hba)

HBA-kriitikoiden silmissä HBA ei voi onnistua näemmä millään tavoin. ’Virheitä’ HBA:n tekemisestä etsitään välillä suurennuslasin kanssa ja jos niitä ei tahdo muutoin löytyä, niin sitten sanotaan no että tottakai koska resurssit ja kyllähän kaikki muutkin noilla resursseilla, mikä yllätys tuo on jne.

On minusta melko lapsellista väittää että tuotettujen aikuismaajoukkuepelaajien määrä ei ole oleellinen asia akatemian tasoa mitatessa vaan ennemmin esimerkiksi jenkkiyliopistoihin saatujen stipendien määrä. Tuo stipendin saaminen edellyttää pelaajalta tiettyä tasoa ja tänä päivänä miesten maajoukkueen pelaavaan kokoonpanoon mahtuminen taas tiettyä hieman korkeampaa tasoa. Ei kai tässä pitäisi olla mitään epäselvää.

Tässä on paljon tällaista ihmeellistä kateutta HBA:n resursseista ja heti jos HBA menestyy jossain sektorissa hetkellisesti hieman odotuksia heikommin, niin ollaan lyömässä tikaria selkään. Perinteistä touhua meillä Suomessa. Ollaan iloisia että meillä on edes yksi tällaiset resurssit omaava akatemia jossa tehdään varmasti vilpittömästi töitä suomalaisen koripallon parhaaksi. Möttölän, Koposten ja kumppaneiden ei tarvitse enää kerätä sulkia omaan hattuunsa eikä omaa kilpeään kiillottaa.

HBA on fiksusti vetänyt tässä todella maltillista linjaa, eikä ole lähtenyt mukaan tai provosoitunut joutavanpäiväisestä agitoinnista sosiaalisessa mediassa tai keskustelupalstoilla.

Vähemmän puheita, enemmän keskittymistä omaan tekemiseen ja onnea sekä menestystä kaikille akatemioille tahoillaan.

 

[Chaser23]

HBA-kriitikoiden silmissä HBA ei voi onnistua näemmä millään tavoin. ’Virheitä’ HBA:n tekemisestä etsitään välillä suurennuslasin kanssa ja jos niitä ei tahdo muutoin löytyä, niin sitten sanotaan no että tottakai koska resurssit ja kyllähän kaikki muutkin noilla resursseilla, mikä yllätys tuo on jne.

On minusta melko lapsellista väittää että tuotettujen aikuismaajoukkuepelaajien määrä ei ole oleellinen asia akatemian tasoa mitatessa vaan ennemmin esimerkiksi jenkkiyliopistoihin saatujen stipendien määrä. Tuo stipendin saaminen edellyttää pelaajalta tiettyä tasoa ja tänä päivänä miesten maajoukkueen pelaavaan kokoonpanoon mahtuminen taas tiettyä hieman korkeampaa tasoa. Ei kai tässä pitäisi olla mitään epäselvää.

Tässä on paljon tällaista ihmeellistä kateutta HBA:n resursseista ja heti jos HBA menestyy jossain sektorissa hetkellisesti hieman odotuksia heikommin, niin ollaan lyömässä tikaria selkään. Perinteistä touhua meillä Suomessa. Ollaan iloisia että meillä on edes yksi tällaiset resurssit omaava akatemia jossa tehdään varmasti vilpittömästi töitä suomalaisen koripallon parhaaksi. Möttölän, Koposten ja kumppaneiden ei tarvitse enää kerätä sulkia omaan hattuunsa eikä omaa kilpeään kiillottaa.

HBA on fiksusti vetänyt tässä todella maltillista linjaa, eikä ole lähtenyt mukaan tai provosoitunut joutavanpäiväisestä agitoinnista sosiaalisessa mediassa tai keskustelupalstoilla.

Vähemmän puheita, enemmän keskittymistä omaan tekemiseen ja onnea sekä menestystä kaikille akatemioille tahoillaan.

No sinä et ole vetänyt maltillista linjaa vaan enemmänkin provosoit ja vastakkain asettelet muita ja olet erittäin hyökkääväällä asenteella puolustamassa vaikka kuten sanoit itsekin, ei Hba:lla ole mitään syytä puolustautua vaan tekevät hyvää duunia yhtenä toimijana muiden joukossa. Hauskaa hiihtoloman jatkoa ja kuuluisia jäitä hattuun..

 

[Lev Rubin]

Tarkoitatko että Lassi Tuovi maajoukkuevalinnoissaan painottaisi pelaajien mahdollista HBA-taustaa? Nyt kuulostaa melko paksulta ja Tuovin sekä valmennustiimin ammattitaidon halveeraamiselta.

Kyllä näen hyvin vahvasti että maajoukkueen kulloiseenkin kokoonpanoon valitaan aina parhaat mahdolliset saatavilla olevat pelaajat toki joukkueen pelitapa ja roolitukset huomioiden ja on aivan taivaan sama tuossa vaiheessa mikä kenenkin tausta tai pelaajapolku tuossa kohtaa on ollut.

Eli tuotettujen maajoukkuepelaajien lukumäärä on mielestäni kyllä yksi erittäin relevantti ja hyvä mittari eri akatemioiden pelaajakehityksen onnistumiseen pitkässä aikajänteessä.

Ei tietenkään ainoa mittari ja toki resursseilla vaikutetaan sekä pelaajien kehitykseen ja akatemian vetovoimaan, mutta väite ettei aikuismaajoukkueeseen tuotettujen pelaajien lukumäärä olisi hyvinkin merkityksellistä akatemioiden pelaajakehityksen kykyä arvioidessa esimerkiksi NCAA-polulle tuotettujen pelaajien lukumäärän sijaan on melko eriskummalllinen näkemys.

Ehkäpä tässä itse jos toinenkin on päätynyt poteroitumaan hieman liikaa omiin “leirihinsä”.

Yritän selittää paremmin tuota maajoukkuepelaajien määrän käyttämisen ongelmaa onnistumisen mittarina toisen kuvitteellisen, karrikoidun ja toivottavasti vähemmän herkistävän esimerkin kautta.

___________


Suomessa järjestetään vuosittain jokaiselle peruskoulun päättävälle musiikkiluokkalaiselle testi, joka mittaa 15-vuotiaiden musikaalisuutta ja ammattimuusikon potentiaalia. Testin mittaristoon kuuluu luokan opettajan arvio, koululaisen musiikkiopiston lehtorin mielipide sekä joukko objektiiivisia musiikillisuutta mittaavia testejä (esim. nuotinlukua, soittamista tai laulamista pääinstrumentilla, aikaisempia suorituksia konserteissa jne).

Tässä testissä parhaiten pärjänneet ohjataan Sibeliuslukioon (maan ainoaan ja parhaaseen musiikkilukioon), jonka päätteeksi järjestetään vastaava kyvykkyystesti kuin kolme vuotta aikaisemmin. Tällä kertaa panoksena on kuitenkin pääsy SIbeliusakatemiaan (maan parhaaseen korkea-asteen musiikki-instituuttiin). Tätä rumbaa jatketaan kolmekymmentä vuotta.

Tässä kuvitteellisessa tilanteessa Radion sinfoniaorkesteriin (maan paras) valitaan Suomen parhaat klassisen musiikin osaajat. Radion sinfoniaorkesterin taso on maailmalla keskinkertainen lukuunottamatta sen suvereenia ja mestarillista kapellimestaria. Lopputuloksena on ihan hyvän tason klassista musiikkia.

Kysymys kuuluu, kannattaako Sibeliuslukion tasoa sekä merkitystä ja arvoa suomalaiselle klassiselle musiikille mitata tässä esimerkissä ensisijaisesti Radion sinfoniaorkesterin Sibeliuslukio-taustaisten muusikoiden määrällä?

_________________


HBA-Märsky perustettiin muistaakseni kaudeksi 2012-13. Tuon ensimmäisen, ehkä vielä hieman paikkaansa hakevan, joukkueen vanhimmat pelaajat olivat vuonna 1994 syntyneitä. Tuosta vuodesta eteenpäin aina vuoteen 2016 HBA oli ainut “akatemia” -niminen yksikkö Suomessa.

Vuonna 2016 Jyväskylässä laitettiin pystyyn JBA - Jyväskylä Basketball Academy. Tämä JBA kuitenkin toimi ja toimii edelleen hieman eri logiikalla kuin Helsingin serkkunsa. Tuossa ensimmäisessä joukkueessa heidän paras pelaajansa oli vuonna 1991-syntynyt. Heillä oli myös ulkomaalaisvahvistus ja muutenkin joukkueen keski-ikä oli reilusti 20-vuoden tuolla puolen. Vasta oikeastaan ihan viime vuosina JBA (2020-21) on alkanut toimia yhä enemmän myös teini-ikäisten pelaajien varassa kuten HBA. Seuraavana kautena (2021-22) taisimme nähdä sitten Omnia Basketball Academyn synnyn, joka toimii pelaajien ikäjakauman suhteen hyvin samoin tavoin kuin HBA.

HBA:lla on siis ollut tuolta vuodesta 2012 vuoteen 2020 tai 2021 miltei täydellinen ote tuosta nuorten lahjakkuuksien (ikäluokat 1994 - 2002) kasvattamisesta ja jalostamisesta Suomen maanperällä. Ja tottakai osa lahjakkuuksista on noina vuosina valinnut pelata muuallakin - mutta valtaosa kuitenkin HBA:ssa.

Onko siis ihme, että nyky EM-karsintakokoonpanon pelaajista neljä pelaajaa (ikäluokat 1998 - 2001) ovat juuri HBA-taustaisia? Minun mielestäni ei ole. Eikä tuo lukumäärä kerro minulle siitä, että HBA-projekti on ollut suuri onnistuminen, enkä käyttäisi maajoukkuepelaajien määrä kuin yhtenä mittarina muiden joukossa. Ja toki näiden akatemioiden mittaaminen on äärimmäisen hankalaa joka tapauksessa.

Virheeni oli, tämän myönnän, että nostin tuon maajoukkuevalmentajien roolin tuossa ensimmäisessä esimerkissäni esiin. Logiikka, jota hain olisi tullut hyvin esille ilman sitäkin lisäystä. Mutta. HBA:n yhdeksi tehtäväksi on heidän opetussuunnitelmassaan linjattu seuraavaai:

Urheilullisesti HBA:n tehtävänä on auttaa pelaajia kehittymään aikuisten maa-
joukkuepelaajiksi (HBA ohjelma)

Olenko siis ainut, joka ei näe täysin mahdottomana sitä, että HBA-taustaisilla pelaajilla on hieman helpompi väylä päästä käsiksi erilaisiin Open Gym-rinkeihin ja edelleen jopa haistelemaan maajoukkueleiritunnelmaa kuin muilla suht samantasoisilla pelaajilla. Jos HBA:n valmennusryhmään kuuluva henkilö kuuluu myös aikuismaajoukkueen valmennusryhmään, niin eikö se muka lisää lainkaan todennäköisyyttä valita viimeiselle leirityspaikalle HBA-pelaajaa? Seuraukset kun tällä valinnalla ovat aika lähelle nollaa itse maajoukkueen menestymisen kannalta.

En ole ollut oikeastaan ikinä erimielinen Henrik Dettmannin tai Lassi Tuovin johtamien valmennusryhmien kokoonpanovalintojen suhteen. Parhaat miehet ovat aina pelanneet, jos minulta kysytään. Joskus olen ehkä ajatellut että 12. pelaaja olisi voinut olla joku toinen. Joskus olen myös miettinyt Ilari Seppälän valinnan mielekkyyttä. Yleensä kun olen kuitenkin näin tehnyt, niin Seppälä onkin sitten näpäyttänyt ihan kunnolla sormille ja loistanut kentällä jopa pelinratkaisijana.

Uskon, että Suomen tuleva EM-karsintakokoonpano tullaan muodostamaan miltei täsmälleen samallalailla, kuin miten itsekin sen muodostaisin. Nämä pohdintani ja valintani voi tarkistaa helposti tältä sivustolta, jos aikasempia viestejäni haluaa lukea. Myönnän, Luukas Vaaran mukaanottoa en osannut ajatella, mutta pidän hänen valintaansa ihan hyvänä, kun Mikael Aalto ei mukana ole. Max Besselinkä pidän myös yllättävänä valintana, mutta saa nähdä riittääkö hänen rahkeensa tuohon 12-miehen joukkoon kuitenkaan.

Okku Federikon olisin tosiaan valinnut Olavi Suutelan tilalle, jos nuori pelaaja tuohon porukkaan mukaan pitää ottaa. Mutta en minä häntä olisi kentälle asti vienyt.

 

[KooPee]

No sinä et ole vetänyt maltillista linjaa vaan enemmänkin provosoit ja vastakkain asettelet muita ja olet erittäin hyökkääväällä asenteella puolustamassa vaikka kuten sanoit itsekin, ei Hba:lla ole mitään syytä puolustautua vaan tekevät hyvää duunia yhtenä toimijana muiden joukossa. Hauskaa hiihtoloman jatkoa ja kuuluisia jäitä hattuun..

No se meni jo sitten tunteisiin…

Asioista olen ollut eri mieltä ja kyllä, niillä myös haastanut. Olisi perin tylsää jos oltaisiin kaikesta samaa mieltä ja sitten taputeltaisiin toisiamme selkään. Tämä meni nyt sinulla ihon alle ja vastasit viestillä joka ei sisältänyt mitään asiaa vaan ainoastaan turhautumistasi minun tapaani esittää asioita.

Keskustellaan koripallosta, siihen kai tämä foorumi on tarkoitettu. Ja jos oma kattila ei sitä kestä, niin sitten voi täyttää vaikka ristikoita.

Tämä on ehdottomasti ensimmäinen ja viimeinen viestini joka ei käsittele koripalloa.

 

[KooPee]

Ehkäpä tässä itse jos toinenkin on päätynyt poteroitumaan hieman liikaa omiin “leirihinsä”.

Yritän selittää paremmin tuota maajoukkuepelaajien määrän käyttämisen ongelmaa onnistumisen mittarina toisen kuvitteellisen, karrikoidun ja toivottavasti vähemmän herkistävän esimerkin kautta.

___________


Suomessa järjestetään vuosittain jokaiselle peruskoulun päättävälle musiikkiluokkalaiselle testi, joka mittaa 15-vuotiaiden musikaalisuutta ja ammattimuusikon potentiaalia. Testin mittaristoon kuuluu luokan opettajan arvio, koululaisen musiikkiopiston lehtorin mielipide sekä joukko objektiiivisia musiikillisuutta mittaavia testejä (esim. nuotinlukua, soittamista tai laulamista pääinstrumentilla, aikaisempia suorituksia konserteissa jne).

Tässä testissä parhaiten pärjänneet ohjataan Sibeliuslukioon (maan ainoaan ja parhaaseen musiikkilukioon), jonka päätteeksi järjestetään vastaava kyvykkyystesti kuin kolme vuotta aikaisemmin. Tällä kertaa panoksena on kuitenkin pääsy SIbeliusakatemiaan (maan parhaaseen korkea-asteen musiikki-instituuttiin). Tätä rumbaa jatketaan kolmekymmentä vuotta.

Tässä kuvitteellisessa tilanteessa Radion sinfoniaorkesteriin (maan paras) valitaan Suomen parhaat klassisen musiikin osaajat. Radion sinfoniaorkesterin taso on maailmalla keskinkertainen lukuunottamatta sen suvereenia ja mestarillista kapellimestaria. Lopputuloksena on ihan hyvän tason klassista musiikkia.

Kysymys kuuluu, kannattaako Sibeliuslukion tasoa sekä merkitystä ja arvoa suomalaiselle klassiselle musiikille mitata tässä esimerkissä ensisijaisesti Radion sinfoniaorkesterin Sibeliuslukio-taustaisten muusikoiden määrällä?

_________________


HBA-Märsky perustettiin muistaakseni kaudeksi 2012-13. Tuon ensimmäisen, ehkä vielä hieman paikkaansa hakevan, joukkueen vanhimmat pelaajat olivat vuonna 1994 syntyneitä. Tuosta vuodesta eteenpäin aina vuoteen 2016 HBA oli ainut “akatemia” -niminen yksikkö Suomessa.

Vuonna 2016 Jyväskylässä laitettiin pystyyn JBA - Jyväskylä Basketball Academy. Tämä JBA kuitenkin toimi ja toimii edelleen hieman eri logiikalla kuin Helsingin serkkunsa. Tuossa ensimmäisessä joukkueessa heidän paras pelaajansa oli vuonna 1991-syntynyt. Heillä oli myös ulkomaalaisvahvistus ja muutenkin joukkueen keski-ikä oli reilusti 20-vuoden tuolla puolen. Vasta oikeastaan ihan viime vuosina JBA (2020-21) on alkanut toimia yhä enemmän myös teini-ikäisten pelaajien varassa kuten HBA. Seuraavana kautena (2021-22) taisimme nähdä sitten Omnia Basketball Academyn synnyn, joka toimii pelaajien ikäjakauman suhteen hyvin samoin tavoin kuin HBA.

HBA:lla on siis ollut tuolta vuodesta 2012 vuoteen 2020 tai 2021 miltei täydellinen ote tuosta nuorten lahjakkuuksien (ikäluokat 1994 - 2002) kasvattamisesta ja jalostamisesta Suomen maanperällä. Ja tottakai osa lahjakkuuksista on noina vuosina valinnut pelata muuallakin - mutta valtaosa kuitenkin HBA:ssa.

Onko siis ihme, että nyky EM-karsintakokoonpanon pelaajista neljä pelaajaa (ikäluokat 1998 - 2001) ovat juuri HBA-taustaisia? Minun mielestäni ei ole. Eikä tuo lukumäärä kerro minulle siitä, että HBA-projekti on ollut suuri onnistuminen, enkä käyttäisi maajoukkuepelaajien määrä kuin yhtenä mittarina muiden joukossa. Ja toki näiden akatemioiden mittaaminen on äärimmäisen hankalaa joka tapauksessa.

Virheeni oli, tämän myönnän, että nostin tuon maajoukkuevalmentajien roolin tuossa ensimmäisessä esimerkissäni esiin. Logiikka, jota hain olisi tullut hyvin esille ilman sitäkin lisäystä. Mutta. HBA:n yhdeksi tehtäväksi on heidän opetussuunnitelmassaan linjattu seuraavaai:

Urheilullisesti HBA:n tehtävänä on auttaa pelaajia kehittymään aikuisten maa-
joukkuepelaajiksi (HBA ohjelma)

Olenko siis ainut, joka ei näe täysin mahdottomana sitä, että HBA-taustaisilla pelaajilla on hieman helpompi väylä päästä käsiksi erilaisiin Open Gym-rinkeihin ja edelleen jopa haistelemaan maajoukkueleiritunnelmaa kuin muilla suht samantasoisilla pelaajilla. Jos HBA:n valmennusryhmään kuuluva henkilö kuuluu myös aikuismaajoukkueen valmennusryhmään, niin eikö se muka lisää lainkaan todennäköisyyttä valita viimeiselle leirityspaikalle HBA-pelaajaa? Seuraukset kun tällä valinnalla ovat aika lähelle nollaa itse maajoukkueen menestymisen kannalta.

En ole ollut oikeastaan ikinä erimielinen Henrik Dettmannin tai Lassi Tuovin johtamien valmennusryhmien kokoonpanovalintojen suhteen. Parhaat miehet ovat aina pelanneet, jos minulta kysytään. Joskus olen ehkä ajatellut että 12. pelaaja olisi voinut olla joku toinen. Joskus olen myös miettinyt Ilari Seppälän valinnan mielekkyyttä. Yleensä kun olen kuitenkin näin tehnyt, niin Seppälä onkin sitten näpäyttänyt ihan kunnolla sormille ja loistanut kentällä jopa pelinratkaisijana.

Uskon, että Suomen tuleva EM-karsintakokoonpano tullaan muodostamaan miltei täsmälleen samallalailla, kuin miten itsekin sen muodostaisin. Nämä pohdintani ja valintani voi tarkistaa helposti tältä sivustolta, jos aikasempia viestejäni haluaa lukea. Myönnän, Luukas Vaaran mukaanottoa en osannut ajatella, mutta pidän hänen valintaansa ihan hyvänä, kun Mikael Aalto ei mukana ole. Max Besselinkä pidän myös yllättävänä valintana, mutta saa nähdä riittääkö hänen rahkeensa tuohon 12-miehen joukkoon kuitenkaan.

Okku Federikon olisin tosiaan valinnut Olavi Suutelan tilalle, jos nuori pelaaja tuohon porukkaan mukaan pitää ottaa. Mutta en minä häntä olisi kentälle asti vienyt.

HBA:n alkuaikoina tilanne on ollut erilainen aivan kuten kerroitkin ja tuossa tilanteessa jossa lähes kaikki maan parhaat lahjakkuudet hakeutuvat tai kootaan samaan paikkaan, ei luonnollisestikaan maajoukkueeseen tuotettujen pelaajien lukumäärä juuri kerro mitään akatemian toiminnan tasosta.

Nyt kun kilpailevia pelaajahautomoita on alettu pystyttämään muuallekin (mikä on vain ja ainoastaan positiivinen asia, kilpailu kehittää aina) ja lahjakkain pelaajamateriaali on alkanut pirstaloitumaan eri tahoille, niin ehdottomasti maajoukkueeseen tuotettujen pelaajien lukumäärä kertoo paljon akatemian toiminnan tasosta suhteessa muihin pelaajahautomoihin. Toki tähän tarvitaan riittävän pitkä otanta (tyyliin vähintään 5 vuotta) jotta eri vuosien ja vuosikertojen välisen luonnollisen vaihtelun sekä muun sattumanvaraisuuden vaikutus vertailuun voidaan minimoida. Eli ensimmäistä luotettavaa vertailua nyt muuttuneessa tilanteessa eri akatemioiden onnistumisesta pelaajakehityksessä voidaan tehdä aikaisintaan ehkä 2-3 vuoden päästä.

Jotta taas voidaan arvioida ylipäätään pelaajakehitystyön onnistumista Suomessa suhteessa kansainväliseen tasoon, niin siitä loppujaan kertonee kiistattomimmin maailman korkeatasoisimpiin sarjoihin seurajoukkuetasolla tuotettujen pelaajien lukumäärä sekä maajoukkueen menestys maailmalla.

Yhteenvetona allekirjoitan tuon että eri akatemioiden vertailu varsinkin jossain tietyssä hetkessä on koko lailla haastavaa, muuttujia vertailujen taustalla on melko paljon ja sitten juuri se millä mittareilla tuota vertailua suoritetaan. Mutta kyllä maajoukkueeseen tuotettujen pelaajien määrä on yksi aika oleellinen tapa jatkossa yhä enenevässä määrin jos lahjakkuudet jakautuvat nyt nähdyllä tavalla tasaisemmin eri paikkoihin. Maajoukkueessa kun joka tapauksessa pelaavat maan parhaat pelaajat riippumatta siitä missä mennään eri maajoukkueiden välisessä kansainvälisessä vertailussa. Jos maajoukkue on huonokin on eniten maajoukkueeseen pelaajia tuottamaan onnistunut pelaajahautomo silti paras eri akatemioiden keskinäisessä vertailussa.

Mitä taas tulee tuohon Suutela/Federiko -valintaan, niin varmasti tasaisessa valintatilanteessa valmentajien on helpompi valita heitä lähempänä oleva HBA-pelaaja. Mutta jos tosiaan nuori pelaaja piti nyt valita leiriryhmään mukaan, niin en näe mitään vääryyttä tapahtuneen Suutelan valinnassa. Itse olisin valinnut Suutelan tai jopa Kandenin ennen Federikoa mutta olisin toki ymmärtänyt täysin myös Federikon valinnan. Aika lailla makuasioista kyse ja oikeusmurhaa ei olisi tapahtunut millään noista valinnoista.

Ehkä painoarvoa oli myös sillä että Suutela on pelannut käytännössä joka viikko miesten pelejä vastuuroolissa kun Federikolla ei ole näihin tuntumaa lainkaan. Vaikka taitotaso kovimmissa kv.junnumatseissa on varmasti paikoin parempi kuin kotoisessa miesten divarissa, niin fyysisyys miesten peleissä ja divarin jenkkejä vastaan vääntäessä on luokkaa tai kahta kovempaa. Ja toistan ehkä itseäni, mutta Suutela on edelleen myös kaksi vuotta Federikoa nuorempi.

 

[Lev Rubin]

HBA:n alkuaikoina tilanne on ollut erilainen aivan kuten kerroitkin ja tuossa tilanteessa jossa lähes kaikki maan parhaat lahjakkuudet hakeutuvat tai kootaan samaan paikkaan, ei luonnollisestikaan maajoukkueeseen tuotettujen pelaajien lukumäärä juuri kerro mitään akatemian toiminnan tasosta.

Nyt kun kilpailevia pelaajahautomoita on alettu pystyttämään muuallekin (mikä on vain ja ainoastaan positiivinen asia, kilpailu kehittää aina) ja lahjakkain pelaajamateriaali on alkanut pirstaloitumaan eri tahoille, niin ehdottomasti maajoukkueeseen tuotettujen pelaajien lukumäärä kertoo paljon akatemian toiminnan tasosta suhteessa muihin pelaajahautomoihin. Toki tähän tarvitaan riittävän pitkä otanta (tyyliin vähintään 5 vuotta) jotta eri vuosien ja vuosikertojen välisen luonnollisen vaihtelun sekä muun sattumanvaraisuuden vaikutus vertailuun voidaan minimoida. Eli ensimmäistä luotettavaa vertailua nyt muuttuneessa tilanteessa eri akatemioiden onnistumisesta pelaajakehityksessä voidaan tehdä aikaisintaan ehkä 2-3 vuoden päästä.

Jotta taas voidaan arvioida ylipäätään pelaajakehitystyön onnistumista Suomessa suhteessa kansainväliseen tasoon, niin siitä loppujaan kertonee kiistattomimmin maailman korkeatasoisimpiin sarjoihin seurajoukkuetasolla tuotettujen pelaajien lukumäärä sekä maajoukkueen menestys maailmalla.

Yhteenvetona allekirjoitan tuon että eri akatemioiden vertailu varsinkin jossain tietyssä hetkessä on koko lailla haastavaa, muuttujia vertailujen taustalla on melko paljon ja sitten juuri se millä mittareilla tuota vertailua suoritetaan. Mutta kyllä maajoukkueeseen tuotettujen pelaajien määrä on yksi aika oleellinen tapa jatkossa yhä enenevässä määrin jos lahjakkuudet jakautuvat nyt nähdyllä tavalla tasaisemmin eri paikkoihin. Maajoukkueessa kun joka tapauksessa pelaavat maan parhaat pelaajat riippumatta siitä missä mennään eri maajoukkueiden välisessä kansainvälisessä vertailussa. Jos maajoukkue on huonokin on eniten maajoukkueeseen pelaajia tuottamaan onnistunut pelaajahautomo silti paras eri akatemioiden keskinäisessä vertailussa.

Mitä taas tulee tuohon Suutela/Federiko -valintaan, niin varmasti tasaisessa valintatilanteessa valmentajien on helpompi valita heitä lähempänä oleva HBA-pelaaja. Mutta jos tosiaan nuori pelaaja piti nyt valita leiriryhmään mukaan, niin en näe mitään vääryyttä tapahtuneen Suutelan valinnassa. Itse olisin valinnut Suutelan tai jopa Kandenin ennen Federikoa mutta olisin toki ymmärtänyt täysin myös Federikon valinnan. Aika lailla makuasioista kyse ja oikeusmurhaa ei olisi tapahtunut millään noista valinnoista.

Ehkä painoarvoa oli myös sillä että Suutela on pelannut käytännössä joka viikko miesten pelejä vastuuroolissa kun Federikolla ei ole näihin tuntumaa lainkaan. Vaikka taitotaso kovimmissa kv.junnumatseissa on varmasti paikoin parempi kuin kotoisessa miesten divarissa, niin fyysisyys miesten peleissä ja divarin jenkkejä vastaan vääntäessä on luokkaa tai kahta kovempaa. Ja toistan ehkä itseäni, mutta Suutela on edelleen myös kaksi vuotta Federikoa nuorempi.

@KooPee olemme ehdottomasti samalla sivulla. Uskon, että täällä kirjoittelevista suurin osa on itse asiassa suurimmaksi osaksi samalla sivulla.

Monesti tämäkin on jo todettu, mutta suomalaisen koripallon kokonaishyväähän täällä kirjoittelevat varmasti vain haluavat.

Mielestäni nykyinen hajaantunut akatemia (tai mikä lie) verkosto on iso kehitysharppaus suomalaiselle koripallolle. Kaikki akatemiat toimivat hieman eri tavoin eri vahvuuksineen ja tästä nähdäkseni vain pelaajat ja valmentajat hyötyvät pitkässä juoksussa.

Itse välillä pohdin Drive-akatemian edellytyksiä jatkaa toimintaansa pitkäjänteisesti. Nopeasti ajateltuna en saa ihan kiinni siitä, miten tuolla Yhdysvalloissa matkustaminen voi olla taloudellisesti kestävää. Mutta kun en mitään näistä asioista tiedä, niin enpä niihin jaksa niin kovin keskittyä. Driven toiminnassa erityisesti pidän heidän kilpailullisuuden eetoksesta. Tuonkin täytyisi hyvän maun rajoissa tietenkin pysyä ja kilpailun soisi jäävän koripallokentälle.

JBA:n puolesta minua taas välillä mietityttää se saavatko houkuteltua Keski-Suomeen tarpeeksi ja pitkäjänteisesti vielä kehitysvaiheessa olevia lahjakkuuksia. Jyväskylän seudun junioritoiminnan taso kun ei ole tällä hetkellä ehkä aivan siellä, missä sen soisi olevan. Itse JBA:n toiminnan taso, tervehenkisyys ja uutuus taasen tuntuvat raikkaalta kaukaakin. Ja tuskinpa Jyväskylän tulevaisuuden mahdollisuuksia häiritsee se, että Suomen yksi rikkaimpia urheilijoita sattuu olemaan koripalloilija, Jyväskylästä kotoisin ja edelleen ilmeisen kotiseuturakas.

HBA on ehdottomasti ollut tietynlainen uudisraivaaja ja standardien asettaja suomalaisessa nuorisokoripallossa. Maamme parhaat koripalloilijat ovat voittopuoleisesti HBA-taustaisia. Resurssit ovat heillä kunnossa ja toimintaan liittyy myös ymmärtääkseni kurinalainen koulunkäynti. HBA:n valmennukselta ei teoriatietoa, motivaatiota tai kokemusta koripallomaailman huipulta puutu. Pallo liikkuu. Nuoret miehet liikkuu. Joskus kuitenkin pohdin, että painotetaanko Helsingissa edellämainittuja ominaisuuksia muiden "pehmeämpien", mutta myös tärkeiden pätevyyksien (esimerkiksi sosiaaliset taidot) sijaan. Joskus minusta itse asiassa tuntuu, että pääkaupunkiseudulla yleisesti mailaa puristetaan hieman liian lujaa. Mutta ehkä tämä pätee vain jääkiekossa.

Niin ja onnea menestystä kaikille muillekin akatemioille vaikkapa Turkuun, Nokialle ja minne lie. Mutta erityisesti onnea ja menestystä kaikille ja kaikentasoisille seuratoimijoille Nuorgamista Hankoon ja Imatralta Vaasaan.

 

[Chaser23]

Itse nostaisin vielä esiin sellaisen ajatuksen että jos kaksi pelaajaa ovat siintä viimeisestä paikasta lähes samalla viivalla niin on ehkä loogisempaa valita jos toinen ollut mukana maju-toiminnassa ja akatemiassa joka aika linjassa maajoukkueen toiminta tapoihin ja kulttuuriin, sekä pelaa miesten sarjassa vs. juniori sarja, eli tämä Suutelan valinta tälläkertaa on mielestäni ihan hyvin perusteltavissa. Ja nyt pääsin @KooPee samalle kartalle, eli akatemioiden tuottamien maajoukkue pelaajien määrää voi alkaa katselemaan siinä 2-3 vuoden kuluttua, meni vähän ohi että niitä verrataan nyt, kun Hba oli tosiaan ainut ohjelma kun nämä nyt joukkueessa olevat on tuotettu.

 

[KorisJätkä]

Keskustelun ollessa kaukana itse U19 sarjasta virkistetäänpäs muistia sarjan tilanteesta. Sarjassa onkin tällä hetkellä 4 selkeää kastia. Omassa kastissaan vastustajien yli kävelevä Drive Black. Finaali paikasta taistelevat Pyrintö ja Turku. Viimeisestä pleijari paikasta taistelevat Hnmky, Topo, Puhu ja Hypo. Ja viimeisenä häntää pitävät Lahti, Honka ja Drive Red.

Drivestä ollaankin puhuttu jo tarpeeksi topicissa niinkun näin poikkeuksellisesta joukkueesta kuuluukin. Turku ja Pyrintö tappeleekin käytännössä keskenään kotiedusta pleijareihin ja siitä kumpi pääsee haastamaan drivea parhaansa mukaan. Turulla etu ensimmäisestä keskinäisestä mutta hieman yllätäen kyykkäsivät Hnmkyta vastaan kotonaan.

Mielenkiintoisin taisto käydäänkin viimeisestä pudotuspelipaikasta. Oikeastaan uskon että paikasta tosiasiassa kisaavat Hnmky ja Topo. Topon voittaessa molemmat keskinäiset on pieni etu heidän puolellaan, mutta namikan viimeaikainen hyvä vire povaa loppukaudesta jännittävää. Puhun ja Hypon mahdollisuuksiin 4 joukkoon en usko mutta joukkueet voivat hyvän päivän sattuessa ja palasien osuessa kohdalleen sekoittaa pakkaa mukavasti ja miksei vaikka tehdä loppusuoran ohitusta Torpan ja Namikan ohi. Aika näyttää.

Loppupään joukkueista pelillisesti Lahti kuuluisi ehkäpä Hypon ja Puhun tasolle mutta tiukat pelit päättyneet heitä vastaan. Honka ja Drive Redistä nyt ei kovin paljoa sanottavaa olekkaan.

 

[KooPee]

Keskustelun ollessa kaukana itse U19 sarjasta virkistetäänpäs muistia sarjan tilanteesta. Sarjassa onkin tällä hetkellä 4 selkeää kastia. Omassa kastissaan vastustajien yli kävelevä Drive Black. Finaali paikasta taistelevat Pyrintö ja Turku. Viimeisestä pleijari paikasta taistelevat Hnmky, Topo, Puhu ja Hypo. Ja viimeisenä häntää pitävät Lahti, Honka ja Drive Red.

Drivestä ollaankin puhuttu jo tarpeeksi topicissa niinkun näin poikkeuksellisesta joukkueesta kuuluukin. Turku ja Pyrintö tappeleekin käytännössä keskenään kotiedusta pleijareihin ja siitä kumpi pääsee haastamaan drivea parhaansa mukaan. Turulla etu ensimmäisestä keskinäisestä mutta hieman yllätäen kyykkäsivät Hnmkyta vastaan kotonaan.

Mielenkiintoisin taisto käydäänkin viimeisestä pudotuspelipaikasta. Oikeastaan uskon että paikasta tosiasiassa kisaavat Hnmky ja Topo. Topon voittaessa molemmat keskinäiset on pieni etu heidän puolellaan, mutta namikan viimeaikainen hyvä vire povaa loppukaudesta jännittävää. Puhun ja Hypon mahdollisuuksiin 4 joukkoon en usko mutta joukkueet voivat hyvän päivän sattuessa ja palasien osuessa kohdalleen sekoittaa pakkaa mukavasti ja miksei vaikka tehdä loppusuoran ohitusta Torpan ja Namikan ohi. Aika näyttää.

Loppupään joukkueista pelillisesti Lahti kuuluisi ehkäpä Hypon ja Puhun tasolle mutta tiukat pelit päättyneet heitä vastaan. Honka ja Drive Redistä nyt ei kovin paljoa sanottavaa olekkaan.

Aika pitkälti näin. Drivea ei pysty tosissaan haastamaan kukaan jos eivät törmää loppukaudesta merkittäviin kokoonpano-ongelmiin esim. loukkaantumisten muodossa. Ihan pienet loukkaantumisetkaan eivät vielä kauheasti heilauta Drivea kun penkiltä löytyy kuitenkin tuota leveyttä.

Turku, Pyrintö, ToPo ja HNMKY ovat materiaaleiltaan hyvin tasavahvoja nippuja joiden keskinäisissä peleissä voi käydä ihan miten vaan vähän kokoonpanoista ja päivästä riippuen. Olisikin tullut poikkeuksellisen mielenkiintoiset pudotuspelit tässä sarjassa tänä keväänä jos Drive ei pelaisi tasoonsa nähden aivan väärässä sarjassa.

HyPo on ’musta hevonen’ joka laadukkaalla avausviisikollaan pystyy laittamaan em.nelikkoa ahtaalle, toki rosterin kapeus tuottaa haasteita. Myös PuHu hyvänä päivänään pystyy kiusaamaan parempiaan, joskin voitot ovat kyllä tiukassa em.joukkueista.

Lahden, Hongan ja DBR:n on hyvin vaikea nähdä voittavan otteluita muita kuin korkeintaan HyPoa tai PuHua vastaan toistensa lisäksi.

 

[Basket68]

Tuohon HBA:han ja nuorisomajoukkueeseen liittyen, ihmetyttää myös tammikuun Baltic Sea Cup MU18 valinnat. Sinne mentiin ns. vanhalla joukkueella vaikka ikäluokka oli jo vaihtunut, ja olisi luullut että kesän EM kisat on se päätavoite, mutta ketään uusia poikia ei leirille ennen Viroon lähtöä kutsuttu.
Saas nähdä miten sisäsiittoinen on HBA ja juniorimaajoukkue, kun ei HBA:sta kuitenkaan 3-4 pelaajaa enempää kuuluisi kuulua MU18 maajoukkueeseen kesällä.

 

[Korisfaija]

Muutenkin tuo touhu tuossa ikäluokassa Maajoukkuehommassa on ollut aika ”sisäsiittoista”
Nyt pitäisi antaa jo mahdollisuuksia muillekkin poijille ikäluokassa 2006-2007.
Luultavasti J.Lohikosken valmennukseen on kuitenkin hankala päästä jos et kuuluu ns ”sisäpiiriin”