Naisten korisliiga 2018-2019

[KeegoMesh]

Oliskohan kuitenkin ollut HBA:n puolustuksen ansiota, ettei jenkit loistaneet!

Hypon Brownilta on nähty Korisliigassa jo useita kolmosia, mutta Forssan Kinnestonilta ei ole nähty vielä yhtään onnistunutta kolmosta. Heikkoa osumistarkkuutta voi kai selittää esimerkiksi maapallon kaarevuudella, revontulilla tai jollain muulla asialla...

Uskon, että hyvä puolustus alentaa heittojen osumistarkkuutta. Osaa heittäjistä ei haluta lainkaan häiritä kolmosen yrityksissä. Nämä ovat sellaisia nollan prosentin heittäjiä...Ennustan, että Kinnestonilta nähdään vielä enemmän kolmosia ja tehoja.

 

[lex]

Kansainvälinen kolkki on ainakin puoli metriä kauempana verrattuna NCAA:n vastaavaan. Tässä nähdään , että Suomen liigan taso verrattuna NCAA:n keskitasoon.Välttämättä ei paljoa.

 

[Jermu]

Huikea TV-ottelu, hyvää mainosta naisten korisliigalle. Kaiken kaikkiaan yleltä onnistuneet otteluvalinnat viikonlopulle. PeKa-Catz (naiset) ja Karhu-Salo (miehet).

 

[countryman]

Huikea TV-ottelu, hyvää mainosta naisten korisliigalle. Kaiken kaikkiaan yleltä onnistuneet otteluvalinnat viikonlopulle. PeKa-Catz (naiset) ja Karhu-Salo (miehet).

Satuin kuuntelemaan urheiluradiota lauantaina sekä sunnuntaina klo 16 jälkeen. Lauantaina ei mainostettu pian alkavaa tv-ottelua, mutta sunnuntaina kyllä monin sanoin. Ihmettelin asiaa jo lauantaina, mutta vielä enemmän sunnuntaina. Kyllä niitä molempia olisi kannattanut mainostaa.

 

[42]

Tämähän on eri tapaus, kuin kuljettavaa pelaajaa rikottaessa, jolloin vihellyksen jälkeen saa ennen vihellystä alkaneen heittoliikkeen saattaa loppuun ja onnistunut kori hyväksytään (eikä sitä saa edes nousevaan pallon vihellyksen jälkeen torjua). Virheen vihellyksen jälkeen ei enää heitellä.

Kyllä kori silloinkin hyväksytään, jos heittäjän joukkuetoveria rikotaan ja heittoliike on alkanut ennen virhettä ja heittäjä vie liikkeen loppuun. Ja nousevaa palloa saa kyllä vihellyksen jälkeenkin kosketella.

 

[?Turisti]

Kyllä kori silloinkin hyväksytään, jos heittäjän joukkuetoveria rikotaan ja heittoliike on alkanut ennen virhettä ja heittäjä vie liikkeen loppuun. Ja nousevaa palloa saa kyllä vihellyksen jälkeenkin kosketella.

Kiitos "Elämän tarkoitus", tämä oli uutta tietoa.
Tuossa kympin heitossa ei kai voi heittoliikkeen sanoa alkaneen, koska vielä kuvan jälkeen vasen jalka siirtyy ja vasta sitten ponnistus alkaa eikä kyseessä ole lay-up.
Tuosta blokkikiellosta vihellyksen jälkeen olen kyllä kuullut väitteitä mutta en osaa sitä kumotakaan.

Edit
Sääntöjen tulkinnoista löytyi neuvoasi tukeva kohta

10 PALLON ASEMA
10-1 Pallo ei kuole ja mahdollinen kori hyväksytään, jos pelaaja rikkoo ketä tahansa vastapelaajaa
pallon ollessa vielä heittotilanteessa olevan vastapelaajan hallussa, jos tämä vie heittonsa loppuun
jatkuvalla liikkeellä, jonka hän on aloittanut ennen virheen tapahtumista. Tämä koskee myös tilannetta,
jossa kuka tahansa puolustavan joukkueen pelaaja tai joukkuepenkkihenkilöstön jäsen tekee
teknisen virheen.

Tulkitaanko tuo muuten virheen tapahtumahetkestä vai vihellyksen tapahtumahetkestä tuo heiton aloittaminen?

 

[KeegoMesh]

........Tulkitaanko tuo muuten virheen tapahtumahetkestä vai vihellyksen tapahtumahetkestä tuo heiton aloittaminen?

En ole koripallotuomari. Olen viheltänyt joitakin matseja vuonna kuokka ja kirves. Silloin sääntökirja ei ollut suora käännös vaan se oli erään suomalaisen "gurun" Veikko Karenin kirjoittama eli moni sääntö on jo niistä ajoista muuttunut.

Ymmärtääkseni kysymys oli kuoleeko pallo virheen tekohetkellä vai vasta pilliin viheltämisen hetkellä. Käsittääkseni ainakin viime vuosisadalla pallo tulkittiin kuolleeksi, kun virhe tapahtui eli ennen vihellystä.

 

[42]

Tulkitaanko tuo muuten virheen tapahtumahetkestä vai vihellyksen tapahtumahetkestä tuo heiton aloittaminen?

Tuomari tulkitsee alkoiko heittoliike ennen virhettä.

 

[42]

Ymmärtääkseni kysymys oli kuoleeko pallo virheen tekohetkellä vai vasta pilliin viheltämisen hetkellä. Käsittääkseni ainakin viime vuosisadalla pallo tulkittiin kuolleeksi, kun virhe tapahtui eli ennen vihellystä.

Veikko Karenin (RIP) aikana säännöt olivat kovasti erilaiset. En muista milloin olisi tullut tuollainen, että pallo aina kuolee kun pilli soi riippumatta siitä ollaanko jossain päin kenttää heittotilanteessa tai ei. Mulla ei valitettavasti ole tallessa 1-alkuiselta vuosiluvulta olevia sääntökirjoja.

Nyt kuitenkin mennään nykyisten sääntöjen 10.4 pykälän mukaan. Sama asia kerrataan tulkinnoissa kohdassa 10-1.

 

[Malakias]

Onko tuolla nyt hirveästi väliä? Peli kestää 40 minuuttia ja siinä ehtii kyllä hoitamaan yhden jos kaksikin hommaa. Yksi vihellys ei oikeasti ratkaise peliä - kaikki muu mitä siellä tehdään pelissä ja sitä ennen vaikuttaa enemmän.

 

[?Turisti]

Onko tuolla nyt hirveästi väliä? ...

On.
Katsojalle on tärkeää tietää mihin suuntaan tilanteessa pitää huutaa ja raivota.
Tuomareina toimiville on tärkeä tietää miten asiat on ja miten viheltää.
Pelaajan on tärkeä tietää miten ajoittaa pallottoman rikkominen, jos varmaa kolmosten heittäjää ei kukaan ehdi blokkaamaan.

 

[Malakias]

Joulupukki, varma kolmosten heittäjä ja 90 vuotias äijänkäppyrä juoksivat 100 m kilpaa. Kuka voitti? No, äijänkäppyrä tietenkin, koska muut ovat satuolentoja...

 

[KeegoMesh]

Veikko Karenin (RIP) aikana säännöt olivat kovasti erilaiset. En muista milloin olisi tullut tuollainen, että pallo aina kuolee kun pilli soi riippumatta siitä ollaanko jossain päin kenttää heittotilanteessa tai ei. Mulla ei valitettavasti ole tallessa 1-alkuiselta vuosiluvulta olevia sääntökirjoja.

Nyt kuitenkin mennään nykyisten sääntöjen 10.4 pykälän mukaan. Sama asia kerrataan tulkinnoissa kohdassa 10-1.

Nykyiset sääntökirjat ovat minun mielestäni heikkolaatuisia....
Sääntöjen historiaa vuodelta 1992: "Rikkomuksen tapahtuessa erotuomarin on vihellettävä ja samanaikaisesti näytettävä käsimerkki, jolloin pelikello on pysäytettävä ja pallo kuolee".

42 kiteytti asian tuossa aiemmin hyvin: "Tuomari tulkitsee alkoiko heittoliike ennen virhettä". Tästä olemme varmaankin kaikki samaa mieltä.

Nykysääntökirjoissa puhutaan virheen tapahtumisesta, mutta niissä ei mainita juuri lainkaan viheltämistä ja muuta signalointia. Tulkintani mukaan ensin tapahtuu virhe, joka havaitaan. Siinä välissä on jonkin verran viivettä. Lopuksi tuomari suorittaa signaloinnin eli viheltämisen ja käsimerkit. Luultavasti pilliin puhaltamisessa sekunnin tai parin viive ei ole paha asia, koska tuomarit haluaa nähdä tilanteen "kokonaisena" ja tehdä harkittuja ratkaisuja....

Miten videotarkistukset NBA:ssa hoidetaan? Kumpi on määrävämpi tekijä virheen syntyhetki vai tuomarin käden nosto?

NBA Referee Instant Replay Outline. Off-Ball Foul Timing Review:
"To review whether a player without the ball was fouled prior to his teammate beginning his shooting motion on a successful basket".

Eli katsellaanko NBA:ssa videotarkistuksissa milloin tuomari nostaa käden ylös virheen merkiksi? Vaihtoehtoisesti ne katsoo itse tilannetta. Tämä NBA-vertaus on kaukaa haettu, mutta yritän sillä jotenkin todistella omaa kantaani...

 

[?Turisti]

Joulupukki, varma kolmosten heittäjä ja 90 vuotias äijänkäppyrä juoksivat 100 m kilpaa. Kuka voitti? No, äijänkäppyrä tietenkin, koska muut ovat satuolentoja...

Tunnen tarinan eri versioina mutta kysymys tiivistyy termin "varma kolmosten heittäjä", tulkintaan.

Pelaajan on tärkeä tietää miten ajoittaa pallottoman rikkominen, jos varmaa kolmosten heittäjää ei kukaan ehdi blokkaamaan.

Jos vaikka Catzin pelaaja on paintissa puolustamassa kun Linda-Lotta Lehtoranta saa pallon vapaana kolmosen kaaren takana, voisi väittää, että Lehtoranta:
- varmasti heittää
- heittää varmasti
Pallo menee 38%:n keskimääräisellä todennäköisyydellä jopa koriin. Vapaana ja hyvästä rytmistä heittäessään suorituksen tarkkuus paranee oleellisesti.

En siis väitä, että heittäjä heittää varmasti sisään, vaan varmasti heittää ja hyvällä prosentilla. Silloin tiukan ottelun loppuhetkillä sellaisen pelaajan heiton estämiseksi on mielekästä vaikka rikkoa pallotonta juuri alle teknisen tai EU:n verran.

 

[Pallo]

En siis väitä, että heittäjä heittää varmasti sisään, vaan varmasti heittää ja hyvällä prosentilla. Silloin tiukan ottelun loppuhetkillä sellaisen pelaajan heiton estämiseksi on mielekästä vaikka rikkoa pallotonta juuri alle teknisen tai EU:n verran.

Ja jo tämän kauden kokemusten mukaan niin aikaisin että palloa ei millään keinolla ehditä pelata heittäjälle.

 

[42]

Nykysääntökirjoissa puhutaan virheen tapahtumisesta, mutta niissä ei mainita juuri lainkaan viheltämistä ja muuta signalointia. Tulkintani mukaan ensin tapahtuu virhe, joka havaitaan. Siinä välissä on jonkin verran viivettä. Lopuksi tuomari suorittaa signaloinnin eli viheltämisen ja käsimerkit. Luultavasti pilliin puhaltamisessa sekunnin tai parin viive ei ole paha asia, koska tuomarit haluaa nähdä tilanteen "kokonaisena" ja tehdä harkittuja ratkaisuja....

Aika lailla näin. Ja tuohon kuuluu myös harkinta siitä, onko tapahtunut kosketus tai rikkomus tuomittava vai ei. Se on sitä tulkintaa ja kovin usein erimielisyydet tilanteista liittyvät juuri tulkintaan. Säännöissä tästä kerrotaan kohdassa 47.3. Tärkeää olisi pelin kuluessa tulkita kaikki tilanteet samalla lailla. Myös kovin usein kritisoidaan yhtä kokonaisuudesta irrotettua tuomiota, joka kuitenkin on voinut olla linjassa ottelun muihin tilanteisiin nähden.

 

[KeegoMesh]

Aika lailla näin. Ja tuohon kuuluu myös harkinta siitä, onko tapahtunut kosketus tai rikkomus tuomittava vai ei. Se on sitä tulkintaa ja kovin usein erimielisyydet tilanteista liittyvät juuri tulkintaan. Säännöissä tästä kerrotaan kohdassa 47.3. Tärkeää olisi pelin kuluessa tulkita kaikki tilanteet samalla lailla. Myös kovin usein kritisoidaan yhtä kokonaisuudesta irrotettua tuomiota, joka kuitenkin on voinut olla linjassa ottelun muihin tilanteisiin nähden.

Olemme samaa mieltä, että olisi tärkeää pelin kuluessa tulkita kaikki tilanteet samalla lailla ja ottelua pitäisi tarkastella kokonaisuutena.

Tämä yksittäinen tilanne, josta olemme väitelleet on mielenkiintoinen, koska kyseessä on tietojenkäsittelytermein eräänlainen "race condition" tai "kilpailutilanne". Tuomarin pillin vihellys ja heittoliike alkoivat samanaikaisesti. Kyseessä oli epäselvä tasapeli tilanne, joka arkielämässä voitaisiin ratkaista arpaa heittämällä.

Koripallotuomareiden ei pitäisi arvuutella epäselviä tilanteita. No call on paras ratkaisu, jos tilannetta ei ole nähnyt. Mikäli Catz vs Peka ottelun tuomarit olivat omasta mielestään nähneet selvästi lopun tapahtumat niin silloin he toimivat oikealla tavalla hyväksyessään sen kolmosen.

 

[?Turisti]

Tämä yksittäinen tilanne, josta olemme väitelleet on mielenkiintoinen, koska kyseessä on tietojenkäsittelytermein eräänlainen "race condition" tai "kilpailutilanne". Tuomarin pillin vihellys ja heittoliike alkoivat samanaikaisesti. Kyseessä oli epäselvä tasapeli tilanne, joka arkielämässä voitaisiin ratkaista arpaa heittämällä.

Rotutilanne? Olin vahvasti eri mieltä heittotilanteen alkamisesta mutta sitten löysin seuraavan kohdan säännöistä

15.1.3 Jatkuva liike heittotilanteessa:
• alkaa, kun pallo on pelaajan kädessä tai käsissä ja heittoliike, joka normaalisti
suuntautuu ylöspäin, on alkanut
• voi sisältää pelaajan käsien ja/tai kehon liikkeitä heittoyrityksen aikana
• päättyy, kun pallo irtoaa pelaajan käsistä, tai jos pelaaja tekee kokonaan uuden
heittoyrityksen.

Kun TV-tallenteesta ei näy tuomarille näkyvissä oleva pallon liike pelaajan kädessä ja säännöt sallivat liikkeen alettua jalan liikkeen, on myönnettävä, että tuomarilla olisi ollut myös videotarkistusmahdollisuuden käytettävissä ollen tulkita kolmonen hyväksytyksi. Huh huh. Aina oppii uutta kun tietävämpiensä kanssa kinaa.

 

[KeegoMesh]

Rotutilanne? Olin vahvasti eri mieltä heittotilanteen alkamisesta mutta sitten löysin seuraavan kohdan säännöistä

Kun TV-tallenteesta ei näy tuomarille näkyvissä oleva pallon liike pelaajan kädessä ja säännöt sallivat liikkeen alettua jalan liikkeen, on myönnettävä, että tuomarilla olisi ollut myös videotarkistusmahdollisuuden käytettävissä ollen tulkita kolmonen hyväksytyksi. Huh huh. Aina oppii uutta kun tietävämpiensä kanssa kinaa.

En väitä vastaan ja onneksi jo huomenna on uusi ottelu! EDIT: itse asiassa seuraava ottelu pelataan jo tänään torstaina.

 

[KeegoMesh]

Vimpeli piti ottelun avoinna ekalla puoliajalla pelaamalla kurinalaista puolustusta. Molemmat joukkueet hyökkäsivät huolimattomasti ja pilli soi ihan syystä tiheään. Bejedi taisi ottaa turhautumisvirheen ja sai tekun, mutta olisi mielestäni ansainnut jopa kaksi (edeltäneestä tilanteesta pieni protesti katsottiin vielä sormien läpi). Riikka Kujala oli hyökkäyksessä varma ja vakuuttava, mutta otti ensimmäisellä puoliajalla käsillä puolustamisesta turhia virheitä peräti kolme! Toisella puoliajalla Vimpelin puolustus avautui. HBA käytti vapaat kolmospaikat ja pääsi juoksemaan nopeita.