Vs: Neljä jenkkiä ensikaudella?
Bosman-sääntö on nimitys Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen jo vuonna 1995 tekemälle päätökselle, jonka seurauksena EU-alueen joukkueurheilun ammattilaispelaajat saavat siirtyä vapaasti seurasta toiseen sopimuksensa päätyttyä. Suomen Koripalloliitto ei halua eikä ilmeisesti edes voi näin olleen tehdä virallista päätöstä eurooppalaisten ns. Bosman alueen pelaajien osalta.
Kilpailutekijöiden osalta ovat kuitenkin oleellisia USA:n kansalaisuuden alaiset pelaajat EU:n ulkopuolisten ryhmän mukana. Heidän osalta Fiba poisti 1.7.2000 alkaen kahden jenkin katon. Se koskee kuitenkin kansainvälisiä Fiban alaisia sarjoja. Kansallisissa sarjoissa on edelleen mahdollisuus kiintiöihin EU pelaajien ulkopuolisten osalta.
http://www.hurriyetdailynews.com/default.aspx?pageid=438&n=fiba-eliminates-foreign-player-limits-and-the-24-second-clock-1999-05-08
Tätä mahdollisuutta ovat Europpan eri kansalliset sarjat myös käyttäneet hyväkseen vaihtelevalla tavalla eri maissa ja eri aikoina. Ymmärtääkseni Suomen koripalloliitto ei ole tehnyt virallista kiintiöpäätöstä myöskään näiden EU:n ulkopuolisten pelaajien osalta. Ilmeisesti jonkilaisen Cotonou-sopimukseen perustuvan laajentavan analogisen tulkinnan perusteella siten, että ammattilaisen koripallotyövoiman vapaa liikkuvuus koskisi myös heitä.
(USA:n kansalaisia)
Suomen Koripalloliiton liittohallitus on päätti aikanaan, että rajoitukset ulkomaalaisten pelaajien määrän osalta poistuvat sen sarjoista kaudesta 2006-2007 lähtien.
Näin ollen asian sääntely on Suomessa toteutettu vain ja ainoastaan Korisliigan seurojen kokouksessa sovitulla itsesääntelyllä kausittain kerrallaan. Toistaiseksi herrasmiesten sana on pitänyt.
Melko huteralla ja joka tapauksessa lyhytjänteisellä pohjallahan näinkin tärkeä kilpailupaineeseen vaikuttava seikka on.
Tämä ns. herrasmiessopimus rikkoo Rooman sopimuksen artiklaa 39, joka kieltää EU:n jäsenvaltioiden kansalaisten syrjinnän työmarkkinoilla. Työvoiman vapaa liikkuvuus ja ulkomaalaiskiintiöiden kieltämien koskee EU:n 27 jäsenvaltiota sekä ETA-jäsenistä Norjaa, Islantia ja Liechtensteinia. Kun mukaan lasketaan 78 Cotonou-maata, nousee ulkomaalaiskiintiöstä vapaiden valtioiden määrä 108 kansakuntaan.
Ulkomaalaiskiintiöihin ei olle puututtu, koska kukaan ei ole niistä valittanut. Jos joku asiasta valittaisi, voitaisiin Korisliigan seuroille mahdollisesti määrätä sakko kilpailuoikeuden rikkomisesta.
Mutta vain mahdollisesti, koska totta toisaalta on, että kaikki ulkomaalaiset pelaajat harjoittelevat ja saavat palkkaa, vaikka he eivät pelaisi Korisliigan ottelussa. Valituksen sattuessa ulkomaalaiskiintiön voi toteuttaa myös käänteisesti, jos seura asettaa kiintiön suomalaisille pelaajille.
Nyt on siis kaksi maailmaa rinnakkain. Liiton maailma, jossa mitään ulkomaalaiskiintiöitä ei ole. Samanaikaisesti on seurojen maailma, jossa he ovat keskenään sopineet kolmen ulkomaalaispelaajan katosta, siis ainakin kuluvalla kaudella. Seurojen kohtuustajun mukaan suomalaisen statuksen näissä kiintiöissä saavat kuitenkin henkilöt , jotka ovat pelanneet edes yhden junioripelin SKL:n sarjassa. Pitäisi ehkä päästä yhteen yhteiseen maailmaan.
Koska SKL ei ole virallinen päätöksentekijä tässä asiassa, en usko sen myöskään koskaan tiedottavan kiintiö asiasta. Seurakokouksen päätöksistä kuullaan varmaan aikanaan jotain kautta 8]