Vs: Playoffs 2009 - And now for something completely different...
Käydäänpä vähän läpi Cavs-Magic sarjaa tähän mennessä ja katsotaan mitä vielä tuleman pitää. Jostain syystä tyypit ovat sitä mieltä, että Orlando on dominoinut sarjaa tähän mennessä, vaikka näinhän asian laita ei todellakaan ole ollut. Lukuunottamatta kolmatta peliä ovat kaikki matsit olleet äärimmäisen tiukkoja, lisäksi tuossa kolmannessakin pelissä Orlando veti "kanin hatusta"(Howardin vaparien onnistumisprosentti), kuten myös toisessa kotimatsissaan (Alstonin heittopeli).
Peli peliltä:
1. ottelu, Cavs-Magic 106-107
Cavaliers aloitti pelin erinomaisesti ja johti peliä parhaimmillaan 16 pisteellä. Toisella jaksolla Orlando sai koko ajan käytössä olevat aseensa toimimaan: highscreen, transition kolkit ja kaukoheittopeli. Orlando heitti kolmoset tässä pelissä 45 prossan tarkkuudella, Cavaliersin heittoprosentit olivat jokaisessa kategoriassa alemmat, vaikka LBJ heitti 20-30 fg´s. Toisella puoliskolla Cavaliersin peli hyytyi, muut pelaajat eivät saaneet heittojaan sisään ja peliä pelattiin täysin LeBronin kautta. Tämä taktiikka meinasi silti riittää voittoon, mutta Lewisin kolkki sekunteja ennen loppua nosti Orlandon voittoon. Valmennuspuolella tämä peli näytti mitä tuleman piti. Orlandon pelityyli ja pelaajat sopivat erinomaisesti Cavaliersia vastaan.
2. ottelu Cavs-Magic 96-95
Samankaltainen peli kuin aikaisempikin, tällä kertaa Cavs avasi 23 pisteen johdolla. Orlando nousi peliin kolmosillaan, jälleen yli 40 prosenttia. Cavsien kaukoheittopeli jäi 26 prossaan. Lopussa Hedo Turkoglu oli jo voittaa pelin Magicille, mutta Jamesin "The Shot" käänsi ottelun lopulta huikealla tavalla kotijoukkueelle. Mike Brown teki muutoksia pelaamiseen, mutta edelleen matchupit toimivat Orlandon hyväksi.
3. ottelu Magic - Cavs 99-89
Ottelu, jossa kumpikaan ei heittänyt kovin hyvin, mutta jälleen Cavs todella surkeasti. Ratkaisut käytiin pitkälti vapaaheittoviivalta, jossa Dwight Howard peittosi LeBron Jamesin. Voidaan puhua epätodennäköisestä tapahtumaketjusta, mutta vastoin todennäköisyyksiä Orlando pystyi näin ollen ottelun viemään loppujen lopuksi selkein numeroin, vaikka peli tiukka olikin pitkälle neljättä neljännestä. Vapaaheitoista huolimatta Orlando oli tässä ottelussa parempi, ja ansaitsi voittonsa.
4. ottelu Magic - Cavs 116-114
Cavaliers pelasi hyvän vieraspelin, ja matchupongelmista huolimatta oli vakuuttavampi joukkue kentällä, tosin toisella jaksolla peli jäätyi jälleen hyökkäyspäässä. Jälleen Orlando tarvitsi epätodennäköisen sankarin, tällä kertaa Rafer Alston pelasi upean ottelun. Ottelun ratkaisuhetkillä Rashard Lewis upotti jälleen kovan kolkin tappioasemassa vain sekunteja ennen loppua. Jatkoajalla Magic jyräsi voittoon Howardin ansiosta.
Se, että Cavaliers pelaa LeBronin kautta peliään toisella jaksolla ei ole mitenkään tavatonta tälle kaudelle. Ero entiseen on vain siinä, etteivät muut pelaajat saa laitettua vapaita heittojaan sisään. Cavaliersilla on ollut jopa enemmän avoimia heittopaikkoja kuin Magicilla, mutta varsinkin takamiesten tukehtuminen on ollut silminnähtävää. Magic sen sijaan on laittanut sisään hyvällä rytmillä, vaikka kättä naamalla jonkin verran on ollutkin. Varsinkin Pietrus on tullut penkiltä ja ollut todella jäätävä koko sarjan ajan kaaren takaa.
Valmennuspuolella SVG ei ole tehnyt mitään ihmeellistä, eikä hänen ole tarvinnutkaan, koska joukkueen vahvuudet sopivat erinomaisesti Clevelandia vastaan. Mike Brownin mahdollisuudet tämän ongelman ratkaisemiseksi ovat rajalliset, mitään ihmekonsteja ei ole, joten sinänsä hän on tehnyt ihan riittävän hyvää työtä. Kaikki on kiinni siitä, miten Cavaliers toteuttaa pelaamistaan kentällä. Kuten nähtyä, pelin toimiessa ja heittojen upotessa normaalilla tavalla, Cavs on parempi joukkue, jolla on sarjan paras pelaaja riveissään. Virheitä Mike Brown on silti tehnyt, varsinkin otteluiden ratkaisuhetkillä. Vai onko?
1) Varejao puolusti Lewisiä kaarella ensimmäisessä pelissä Orlandon viimeisessä hyökkäyksessä.
2) Pavlovic puolusti Turkoglua toisessa ottelussa Orlandon viimeisessä hyökkäyksessä.
3) Wallace puolusti Lewisiä kaarella neljännessä ottelussa Orlandon viimeisessä hyökkäyksessä.
Toki Lewis-Turkoglun puolustaminen on ongelmallista, koska LBJ voi puolustaa heistä vain toista näissä tilanteissa. Pavlovic epäonnistui Turkoglun pimittämisessä 2. ottelussa, joten LeBronin pitää roikkua hänessä. Tämä jättää Lewisin vapaaksi, jolle mahdollisista vaihtoehdoista Wallace/Varejao ovat huonoja perimeterpuolustajia ja West liian pieni. Jospa sittenkin Lewisin ja Turkoglun ratkaisut ovat olleet äärimmäisen kovia henkilökohtaisia suorituksia, joille ei voi kuin kumartaa ja todeta etteivät he voi näissä onnistua pelistä toiseen.
Ensi yön pelissä Cavaliersin jatkon kannalta on ensisijaisen tärkeää saada peli rullaamaan koko joukkueen voimin täydet 48 minuuttia. LeBron voi tämän pelin yksinkin toisella jaksolla voittaa, mutta Orlandossa se ei tule riittämään. Siksi nyt on viimeinen tilaisuus saada heikosti pelanneiden pelaajien itseluottamus kohdalleen ja hyvä draivi kuudetta peliä varten. Jos kaikki kolme edessä olevaa peliä jäävät viimeisten sekuntien ratkaisujen varaan, ei Cavs pysty niitä kaikkia todennäköisyyksien mukaan kääntämään edukseen. Jos oma peli löytyy, on nousu 4-3 voittoon vielä mahdollinen.