Myrtsissä iskivät yhteen treenimatsin merkeissä Honka ja Hukat. Joukkueiden kokoonpanot olivat seuraavat:
Kokoonpanot
Pussihukat: Panu Majala, Timo Heinonen, Elias Kajander, Eero Lehtinen, Kimi Klingberg, Vladimir Vujcic, Nanayaw Awuah-Addae, Jan Wieland, Daniel Jansson, Eerik Huitti, Slobodan Subasic. Valmentajana Papinaho, ja elleivät vanhat silmäni harota, Niko Juntunenkin siellä penkin päässä istuskeli. Jos kokoonpanosta puuttuu joku, kertokaa toki.
Hongalta puuttui maajoukkuekolmikon Matinen-Muurinen-Koponen lisäksi pikkuvaivojaan pois lepäilevä Phil Hickey, joka ainakin poskipäiden perusteella näytti olevan suhteellisen hyvässä juoksukunnossa. Vihreää puoluetta edustivat Matthew Williams, Monte Cummings, Olli Nikitin, Viljami Vanjoki, Eldar Skamo, Anselmi Vanjoki, Ilkka Sirola, Kim Sivén, Kwamena Brace, Nicolas Dolenc sekä ensimmäisen neljänneksen jälkeen intin lomapuvussa paikalle astellut Juho Nenonen. Pavicevicia komppasi Akatemian päävalmentaja Jussi Syrjänen.
Matsi
Erityistä jännitettä pelissä ei ollut. Honka nousi ensimmäisen neljänneksen puolivälin tienoilla kymmenen pisteen johtoon. Hukat juoksivat pariin otteeseen kaulan kuuteen pisteesen, mutta ero oli lähes koko ajan Hongalle 10-14p. Matsin loppulukemat olivat 77-88, neljännekset päättyivät 18-27, 42-50 ja 68-74.
Tuomarit suhtautuivat matsiin melko lailla unisesti, mikä toisella neljänneksellä kuumensi hitusen tunteita. Parinkymmenen sekunnin sisään Ilkka Sirolalta halkesi huuli ja Anselmi Vanjoki sai rajunpuoleisen puujalan. Monte Cummings peräänkuulutti ruumisautoa tilanteen päätteeksi. Kävipä coach Pavicevickin Pussihukkien kenttäpäädyssä asti utelemassa oikeudenjakajilta sitä, mitä tilanteessa jäi viheltämättä.
Pussihukat
Katsojan huomio kiinnittyi luonnollisesti Hukkien poikkeuksellisesti koottuun ulkomaalaiskolmikkoon. Massaa ja pituutta Vladimir Vujcicilla löytyi parille pienemmälle sentterille jaettavaksi, mutta ensimmäisen kymmenminuuttisen aikana penkillä ollut Phil Hickeykin liikkui Vujcicia ketterämmin. Vujcic missasi pari helponnäköistä nostoa aivan lähietäisyyksiltä, ja räpälöi pallon muutaman kerran päätyrajasta yli. Motoriikasta ja tilannenopeudesta ei pienintäkään tietoa.
Vujcic kuitenkin paransi pelin edetessä. Toisella neljänneksellä Vujcic onki 3-4 hyökkäyslevypalloa, ja alkoi hiljalleen saada palloa koriin. Puoliajan jälkeen Vujcic käytti kokoaan tuon tuosta hyödykseen, ohittaen Eldar Skamon ja Juho Nenosen useaan otteeseen. Perjantai-illan hupiannoksesta vastasi niin ikään Vujcic; Matt Williams torjui melkoisen näyttävästi Vujcicin heiton saaden Hongan vaihtopenkin tuulettamaan äänekkäästi. Vujcic kuitenkin nappasi pallon itselleen, survoi kakkosen sisään ja sai bonusheiton päälle. Hongan vaihtopenkki vaikeni, kun Vujcic kääntyi penkkiä kohden, mylvi pilkallisesti junnuille ja vinkkasi ”kori hyväksytään”-käsimerkkiä.
Kolmannen neljänneksen spurtin jälkeen Vujcicin jalat hyytyivät täysin, ja kaveri kävi kentällä vain loppuminuuteilla hakemassa viimeiset kaksi virhettään. Puolustuspäässä Vujcicin tehtäväksi lankesi Matt Williamsin puolustaminen, mikä oli aivan liikaa pyydetty mieheltä, jolle rollaattorilla liikkuvan Terttu-mummuni difaaminen olisi hankalaa. En kuitenkaan lähde tuomitsemaan Vujcicia vielä, sillä ennakko-odotuksiin nähden serbi väläytteli hyvinkin lupaavasti. Kun kaveri saadaan kuntoon, eiköhän siitä vahvistus tule.
Jan Wielandissa Pussihukilla on puhdas roolipelaaja. Wieland otti käsittääkseni viisi heittoa, joista säkitti neljä. Wieland rokotti joka kerta, kun Honka antoi vähän vapaata tilaa. Puolustuspäässä Wieland oli tuon tuosta helisemässä Monte Cummingsia ja Viljami Vanjokea puolustaessaan, ja loppujen lopuksi pelasi melko vähän. Mikäli kyseessä on kuitenkin puoli-ilmainen pelaaja, kuten Wielandin oletan olevan, Hukkien kannattaa ehdottomasti pitää mies. Korisliigajoukkueessa on aina käyttöä hyville heittäjille.
Slobodan Subasicista ei ole oikein mitään hyvää sanottavaa. Urheilijan näköinenhän se oli, mutta pelillisesti kyse ei ole vahvistuksesta. Kotimaisella tulivoimalla varustetulle Hukkalaumalle Subasic on yhtä hyödyllinen kuin snorkkelit turskalle. Slobodan lähtenee takaisin kotimaahansa try out –periodin päätyttyä.
Hukkien suomalaispelaajista eniten kiinnitti huomiota Kimi Klingberg, joka oli kesähelteiden aikana kasvattanut pellavaisen pehkon päälaelleen! Pelillisesti puolestaan Panu Majala teki jälleen kerran vaikutuksen. Näyttipä siltä, että Panu jatkaa siitä, mihin kauden 2005/2006 päätteessä jäi. Majala jäi vähille minuuteille johtuen pitkälti nopeasti saadusta kolmesta virheestä. Viimeisellä neljänneksellä Honka joutui kuitenkin parhaimmillaan puolustamaan Majalaa kolmella, kun iso mies pääsi käyttämään voimaansa ja korinalusliikkeitään hyödykseen.
Vantaalaisten muu suomalaisosasto ei juuri erottunut. Eerik Huitti teki kaksi nopeaa koria minuutin sisään, joskin puoli-ilmaisiksi Honka-puolustuksen unohdellessa. Eero Lehtisen peli oli kaksijakoinen; pariin otteeseen näytti siltä, että Lehtisellä on edessä läpimurtokausi, mutta vastaavasti kaverilta tuli joitain pahanoloisia lapsuksia hyökkäyspäässä. Elias Kajander, Timo Heinonen ja Kimi Klingberg säästelivät paukkujaan, ja Nanski keskittyi pelinrakenteluun.
Honka
Matt Williams ja Monte Cummings pelasivat kolme ja puoli neljännestä mieheen. Williams nautiskeli hassuttaessaan Vujcicia, ja haki useasti ratkaisuja yhdellä yhtä vastaan. Monte iski tapansa mukaisesti korinsa nopeista hyökkäyksistä, erityisesti mainittakoon Olli Nikitinin levyn kautta syöttämä alley oop ensimmäisellä neljänneksellä. Monte ja Matt näyttivät siltä, etteivät olleet juuri kesän aikana lomailleet.
"Excellent", sanoisi Montgomery Burns.
Monten ja Mattin minuuttirykelmiä lukuunottamatta muut espoolaiset pelasivat varsin tasaisesti. Vanjoen veljesten peli ilahdutti suuresti. Aloitusviisikkopaikan pokannut Vilkku aloitti uneliaasti, ja sai leikillistä herjaa osakseen, kun kaksi vuotta nuorempi Anselmi ensiksi hassutti Eero Lehtistä 1-1-tilanteessa, ja sen jälkeen upotti kauniin kolkin metrin verran kolmosviivan takaa. Anselmin pelin päätyttyä puujalkaan otti Vilkku puolestaan ohjat käsiinsä. Vilkku heitti tarkasti ja puolusti aggressiivisesti. Erityisen ilahduttavaa oli se, että Vilkku pystyi toimimaan joukkueen pelinrakentajana tarvittaessa. Jos olen oikein laskeskellut, alikersantilla on puolisentoista kuukautta palvelusta jäljellä, jonka jälkeen edessä on mahdollisuus läpimurtokauteen. Ei pidä innostua ensimmäisestä harkkamatsista, mutta hyvä avaus ainakin.
Olli Nikitinin heitto ei ollut aivan kohdallaan. Olli keskittyikin pelinrakentamiseen ja puolustukseen, ja hoiti pestinsä kunnialla kotiin. Kimi Klingbergin, Daniel Janssonin ja Nanski Addaen yhteinen neljän pisteen saldo kertonee jotain. Suoraan intistä parketille heitetty Juho Nenonen oli puolestaan avainasemassa Hukkien yrittäessä viimeistä kiriään. Neponen haki 3-4 hyökkäyslevypalloa perättäisissä hyökkäyksissä, ja teki ennakkoluulottomia koreja Majalan ja Vujcicin nenän edestä. Kuten Hongan huoltaja Lajunen kommentoikin,
”kai kaveri on aggressiivinen, kun on suoraan armeijasta tullut!”
Pavicevic ja Syrjänen eivät voi olla kuin tyytyväisiä läksynsä lukeneen juniorikatraan esityksiin. Vuoden hiljaiselon jälkeen takaisin Hongan kokoonpanoon noussut Ede Skamo otti ottelun alkuvaiheessa pari kylmähermoista ratkaisua, ja henkilökohtaisen hyökkäyspelin hyytyessä Skamo puolusti itseään isompia ja vahvempia Hukka-senttereitä kelvollisesti. Ilkka Sirola rekisteröi pari tehokasta minuuttia, kunnes tälli huuleen vei miehen vaihtopenkille. Kim Sivén, Nicolas Dolenc ja Kwamena Brace jäivät vähimmille minuuteille, mutta lunastivat kukin paikkansa kentällä puolustuspelin muodossa.
Muutamaa nukahdusta (Wielandin kolmoset ja Huitin vapaat korit) lukuunottamatta Hongan puolustus ratkaisi matsin vihreäpaidoille. Nuori joukkue liikkui, ahdisti, träppäsi, käpälöi ja käynnisti nopeita parhaimpansa mukaan. Etenkin näytönhaluinen Akatemia-rinki on selvästi päntännyt kalloonsa Pavicevicin teesit siitä, kuinka mestareita tehdään puolustuspelillä.
Suomi-Georgia-matsin jälkeen tämä kynä löytyy seuraavaksi Hongan ja Rekolan Urheilijoiden cup-kohtaamisesta.
Post scriptum
SNAKES... ON... A... PLANE!
