Harjoituspelien loputtua ja Lappeenrannan pudotettua hukat cupista laulukuoroon, voisi yrittää vähän analysoida PuHun joukkuetta ja sen mahdollista menestystä/menestymättömyyttä tulevalla kaudella. Näkemäni ja lukemani perusteella joukkuetta vaivaa samat ongelmat kuin viime kaudellakin, mikä tosin ei yllätä kun valmentaja ja kotimaiset runkopelaajat ovat tasan samat. Pelinjohto on teoriassa kunnossa, mutta vähänkään kovempaa joukkuetta vastaan (vrt. LrNMKY eilen) tuntuu viisikkopelaaminen olevan pahasti hakusessa ja peli menee puskemiseksi. Kimi on edelleen ainoa pointeista, joka pystyy oikeasti rakentamaan peliä ja hänkin vain ajoittain. Nanskia vaivaa jonkinsortin arkuus, josta piti päästä eroon jo viime kaudella (väliin jo siltä näyttikin) ja Jansson ei aina uskalla edes yrittää haastaa ylintä puolustajaa, vaan tyytyy helppoihin syöttöihin, jotka eivät johda mihinkään. Wieland on näkemättä kovempia joukkueita vastaan, mutta vaikuttaa pelkältä heittäjältä, jonka käyttöarvo on olematon, jos heitto ei putoa.
Kajanderiin pätee samat sanat kuin viime vuonnakin, otteet heittelevät liikaa jopa pelin aikana. Timi Heinonen on paljon vartijana, mutta vastuu on tuntunut pääsääntöisesti maistuvan. Lehtinen on saanut lisää itseluottamusta, mutta vastaavasti sohlaa välillä liikaa, positiivista menoa silti. Sisäpelaajista Vujcic tuntuu parantavan koko ajan, mutta lähtötasokin oli kammottavan alhaalla ja levaripelin pitäisi kohentua (eilen 1 riba!). Majala on ja pysyy ykkössentterinä, vaikka on väliin vaikeuksissa nopeampien pelaajien kanssa ja mid-range kakkonen saattaa edelleen luiskahtaa korin sijasta helana puolustajan näppeihin. Huitti on kokematon, mutta hyvä asenne saattaa lunastaa sarjassa muutaman minuutin per peli, ainakin jos tulee loukkaantumisia. Jukka Heinonen kyllä yrittää, mutta kun jalat eivät vie eteen- eikä ylöspäin, homma menee vaikeaksi. Täytemiehenä Ahon kanssa, peliaikaa tuntuu Heinonen tosin saavan enemmän. Ollila on sen verran hyvässä lihassa, että ainoa syy paikkaan kokoonpanossa täytyy olla kova loukkaantumiskierre.
Realistisesti on todettava sarjassa olevan etukäteen monta selvästi vahvempaa joukkuetta. Niitä voi härnätä vain pelaamalla hyvin joukkueena ja puolustamalla kuin huomista ei olisikaan. Onneksi yksi jenkki on sentään tulossa, toivottavasti Bilal Salaam lunastaa hukkafanien toiveet ja onneksi Papinaho on yhden tärkeän kauden kokeneempi coach. Riittääkö se, jää nähtäväksi, mutta olisi sääli romahtaa nyt, kun olosuhteet vihdoinkin ollaan saamassa kuntoon.
