Odottiko joku, että Serbia kuuluisi voittaa? Ja kun ei voitettu, tai kun hävittiin selvästi, koska heittopelikin takkusi, niin sen takia Dettmann on **ska valmentaja?
Serbia on moninkertainen Olympia, MM- ja EM-mitalisti. Koripalloilun suurmaa. Koripallon on yksi maan suurista urheilulajeista. Maa on tuottanut vuosikymmeniä kansainväliseen koripalloon huippuvalmentajia ja -pelaajia.
Suomen paras sijoitus EM-kisoista on 6., vuodelta 1967. Suomi on viime aikoina nostanut tasoaan ja yhä useampi pelaaja ja valmentaja on saavuttanut myös kansainvällistäkin menetystä. Viimevuosien Susijengi-menestyksessäkin puhutaan kuitenkin parhaimmillaan n. 10 Euroopan parhaan maan joukkoon (ehkä) kuulumisesta ja yksittäisistä voitoista suurmaista. Se on sinällään ihan kelpo suoritus koripallon kokoisessa globaalissa urheilulajissa. Suomi on silti volyymiltaan ja laadultaan ihan eri tason korismaa kuin Serbia.
Se, että olemme Serbian onnistuneet jopa voittamaan, ja sen lisäksi joskus saamaan heitä vastaan tiukkoja matseja, kertoo ennen kaikkea siitä, että valmennuksemme on saanut yksittäisotteluissa Fiatista enemmän irti kuin vastustajan valmentaja Ferraristaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Fiat voitaisi Ferrarin jatkossa, tai varsinkaan sitä, että näin tapahtuisi usein.
Ne harvat hyvät pelit Serbiaa vastaan kertovat myös siitä, miten hyviä pelaajia Koponen ja Salin parhaimmillaan ovat/ovat olleet. Kv. tähtiluokan pelaajia.
Haaste on, että Serbialla näitä tähtiä on pilvin pimein. Ennen, nyt ja myös tulevaisuudessa.
PARHAISTA KOKOONPANOISTA:
Meillä on Lauri - NBA:n pleijareiden ulkopuolelle jääneen joukkueen 2. paras pelaaja.
Serbialla on Jokic - yhden NBA:n kärkijoukkueen ehdoton stara ja All Star-pelaaja, jonka lisäksi heillä on NBA-pelaajia Bogdanovic, Marjanovic ja Bjelica.
Meillä on Petteri - Euroliigan häntäjoukkueen tämän hetkisen rotaation 7.-8. pelaaja. Lisäksi meillä on Jantunen, NCAA I-divarin hyvällä tuurilla lopputurnaukseen pääsevän joukkueen rotaation 5. pelaaja, sekä Valtonen, valitettavasti Arizonassa penkille jumiutunut lupaus.
Serbialla on lukematon määrä Euroliigan avausviisikoiden pelaajia, suurin osa liigan kärkijoukkueista, kuten Milutinov, Lucic, Jovic, Guduric, Micic, Lazic, Kuzmic, Simanic, Stimac, Kalinic ja Micov. Lisäksi Serbialla on yksi viime vuosikymmenen maailman parhaita pelintekijöitä Teodosic.
EILEN PELANNEISTA JOUKKUEISTA:
Meillä on Sasu - Espanjan tällä hetkellä 4. parhaan joukkueen yksi avainpelaaja. Lisäksi meillä on Korisliiga-pelaajia, yksi Serie A:n vaihtopelaaja, yksi Ranskan 2-tasolla pelaava pelaaja, kaksi Espanjan 2-tasolla pelaava pelaajaa, yksi Latvian sarjassa pelaava pelaaja ja yksi Puolan keskitason joukkueessa pelaava pelaaja.
Serbialla on lukuisia mahtijoukkue Partizan Belgradin pelaajia (4 pelaajaa), ja loputkin pelaajat Espanjan ykkösliigasta (3), Venäjän liigasta (1), ex-Jugoslavian sarjojen kärkijoukkueista (3), sekä Euroliiga-tason sentteri Raduljica.
Sveitsi on tämän karsinnan päävastus.
Serbia voitosta saa haaveilla, mutta ei tappio mikään yllätys, katastrofi tai paniikkinappulan painalluksen arvoinen asia ole tässä vaiheessa. Tai syy vaihtaa valmentajaa.
Pidemmällä aikavälillä tämä kaikki vain korostaa sitä, miten tärkeää meidän olisi löytää Koposelle (ja Wilsonille) korvaajia tulevaisuudessa. On kyse sitten PG, SG tai muista pelipaikoista, tarvitsemme joukkueeseen myös pelaajia, jotka pystyvät tarvittaessa luomaan itselleen heittopaikkoja. Tämä tulee esiin etenkin Serbian-tasoisten joukkueiden nostaessa puolustusintensiteetin eilisenlaiselle tasolle.