Koripallo.com

Susijengi EM-kotikisoissa 2025

Joo kauhunsekaisia tunteita herättää, että miten minuutit pointin paikalla jakautuvat Maxhunin takana…

Voisiko Littlellä olla jotain vammaa, joka vaikeuttaisi liikettä? Hyökkäyspään vaikeudet ymmärtää totaalisella koirankopituksella, jota on viimiset 2 kautta ollut, mutta miten pallollinen puolustus voisi ottaa takapakkia näin paljon? Siinä ei varmastikaan ole ollut mitään rajoitteita, jotka jotain henkistä alemmuttaa voisi aiheuttaa. Toisaalta laji on henkinen, joten kai hyökkäyksen tyrehtyminen voi vaikuttaa itseluottamukseen puolustuksess.
Littlellä on heikkouksia roppakaupalla, mutta tuo terävyyden ja sähäkkyyden puute - jopa kömpelyys - on jopa se huolestuttavin fakta. Itse aloin kiinnittämään tähän ensimmäisen kerran huomioita hänen ollessaan Sunrisen lukiojoukkueessa kolmisen vuotta sitten. Pieni lukiokenttä ja nopeat P-Amerikkalaiset takamiehet olivat hänelle jo silloin sen verran myrkkyä, että hyökkäyksessä hänen pelitapansa alkoi pikkuhiljaa muovautua varovaiseksi ja passiiviseksi. Kun kaukoheitto on ollut samaan aikaan ollut iso ongelma, niin hyökkäyspään aseet ovat nykyään erittäin pienet ja vähäiset. Baylor-vuosinaan Little olisi ehkä ansainnut enemmänkin minuutteja, mutta puolustuspään liike oli Wacossa täsmälleen samannäköistä kuin eilen. Utahissa tilanne ei ollut mielestäni yhtä huono, mutta eilinen oli kyllä surullista katsottavaa. Turnaus on vasta alussa, mutta väkisinkin tuli eilen mietittyä, miten Perttu Blomgren olisi Ruotsin takakentän kyydissä pysynyt. Voi olla, ettei olisi.
 
Littlellä on heikkouksia roppakaupalla, mutta tuo terävyyden ja sähäkkyyden puute - jopa kömpelyys - on jopa se huolestuttavin fakta. Itse aloin kiinnittämään tähän ensimmäisen kerran huomioita hänen ollessaan Sunrisen lukiojoukkueessa kolmisen vuotta sitten. Pieni lukiokenttä ja nopeat P-Amerikkalaiset takamiehet olivat hänelle jo silloin sen verran myrkkyä, että hyökkäyksessä hänen pelitapansa alkoi pikkuhiljaa muovautua varovaiseksi ja passiiviseksi. Kun kaukoheitto on ollut samaan aikaan ollut iso ongelma, niin hyökkäyspään aseet ovat nykyään erittäin pienet ja vähäiset. Baylor-vuosinaan Little olisi ehkä ansainnut enemmänkin minuutteja, mutta puolustuspään liike oli Wacossa täsmälleen samannäköistä kuin eilen. Utahissa tilanne ei ollut mielestäni yhtä huono, mutta eilinen oli kyllä surullista katsottavaa. Turnaus on vasta alussa, mutta väkisinkin tuli eilen mietittyä, miten Perttu Blomgren olisi Ruotsin takakentän kyydissä pysynyt. Voi olla, ettei olisi.
Omat näköhavainnot ovat maajoukkueen peleistä ja en usko että aika on voinut kullata muistot niin runsaasti, etteikö nykyinen puolustuspeli olisi heikompaa kuin pari vuotta takaperin. Mielestäni Little yllätti sillä että pärjäsi tuollaisia solideja eurotakureita vastaan kaarella. Ketkä eivät siis olleet mitään urheilullisia virtuooseja, mutta silti hyviä takureita. Nyt jotenkin liike näyttää taantuneen molemmissa päissä kenttää.

Jos jokin Yhdysvalloissa pitäisi pelittää, niin fysiikkatreenit, pelin fyysisyys ja intensiteetti. Nämä kaikki näyttäbät ottaneen takapakkia.
 
Omiin silmiin Seppälä saa peliaikaansa nähden paljon eli pari kolme vapaata kolmosta pelin aikana. Muutoksena aiempaan näistä on noin puolet menneet sisään. Loputkin olleet hyvin lähellä. Seppälän kolmonen on selvästi tasapainoisempi kuin aiempi tiiliskivi joka lähti joka tilanteesta samalla tykillä. Muuten kyllä aika noloa jos Seppälän peluutusta vielä lisätään uran tässä vaiheessa.
 
Näkemyksiä on yhtä paljon kuin näkijöitä ja ei voi varmuudella sanoa olisiko lopputulos ollut yhtään sen parempi kun selkeästi parempia vaihtoehtoja ei ole, mutta itse olisin pelkästään viime kauden perusteella rankannut Kaukiaisen, Nikkarisen, Blomgrenin ja Kivimäen kaikki Littlen edelle EM-kisoihin takakenttää valittaessa. En voi mitenkään ymmärtää Littlen automaatiovalintaa kisajoukkueeseen parin viime kauden näytöillä. Iällä ei pitäisi olla mitään merkitystä arvokisajoukkuetta nimettäessä. Liikkuvuudella ja pakillahan tuota valintaa on perusteltu, mutta en ole yhtään varma nyt nähdyn perusteella olisiko nuo muut vaihtoehdot olleet yhtään sen huonompia noillakaan pelin osa-alueilla, puhumattakaan muun muassa pelinjohdollisista kyvyistä.

Ja täysin samaa mieltä tuosta Littlen kohkaamisesta, esittämisestä ja räikeän tekopirteästä muka hengen luomisesta. Voi olla että on tuossa täysin vilpitön ja ei tiedosta omaa tekemistään, mitä epäilen, mutta siinäkin tapauksessa homma menee aivan överiksi. Voisi kuvitella että joitakin tuo saattaa joukkueen sisälläkin jopa ärsyttää.

Näillä nyt mentävä, mutta toivottavasti Littlen minuutit minimoidaan jatkossa jos otteet eivät merkittävästi parane. Mihin on kovin vaikea uskoa.
 
En voi mitenkään ymmärtää Littlen automaatiovalintaa kisajoukkueeseen parin viime kauden näytöillä. Iällä ei pitäisi olla mitään merkitystä arvokisajoukkuetta nimettäessä.
Miron valintahan peilaa vain suoraan juniorimaajoukkueiden valintoihin. Valitaan sopivimmat. Tai sitten ne keillä on tuttuja hommissa.
 
Ihan ensimmäisestä Belgia pelistä lähtien en ole tykännyt alkuunkaan miltä Suomi on näyttänyt puolustuksessa, ja Ruotsi oli ensimmäinen joukkue joka oikeasti osasi rankaista siitä. He olivat valmistautuneet hyvin ja tiesivät tasan tarkkaan miten hyökätä Suomen konseptia vastaan. Heillä peli takkuuntui vasta kun alettiin vaihtamaan Muurinen/Markkanen/kolmas iso kombolla (Sasun samalla roikkuessa pikkusialla Håkanssonissa). Ongelmia löytyy myös mies miestä vastaan tilanteissa, joten epäilen asian korjaantuvan kisojen aikana.

jep. Tämä on se suurin huoli. Superasiantuntevaa kommentointia palstalla muutenkin, tietysti, mutta koska sen yleissoundi meinaa koko kääntyä niin hirveen pessimistiseksi, niin komppaan kyllä myös edellä kirjoittanutta Keijosta; luulen, että tässä pelissä paineet olivat juuri sitä ikävintä sorttia, niistä ei ollut pelaajille apua, vaan päinvastoin. Ja toivon että tämä pihkatappi saatiin nyt pungerrettua pois kuleksimasta. Seuraavassa pelissä on varmaan helpompi keskittyä ihan vaan koripallon pelaamiseen.

Ja olihan tässä pelissä posiitivistakin. Hyökkäyspäässä. Suomen hyökkäyspeli ilman Markkasta ei ole enää yhtä flegua ja neuvotonta, kuin mitä joskus on nähty. Oikeastaan kaikille pelaajille saatiin siellä edes jonkin sortin onnistumisia. Salin oli tärkeimmillä hetkillä juuri kova kuin piti ollakin, itse pelkäsin että tosi paikan tullen ikä haittaisi menoa paljon enemmän. Väärin arvasin. Maxhuni oli hyvä. Tuovi uskalsi peluuttaa Muurista tärkeässä kohtaa sen ensimmäisen aika olemattoman stintin jälkeen. Markkanen rymisteli, ja mikäs on rymistellessä, kun on noin hyvä heittämään vapareita. Se oli hyvä viesti tuleville vastustajille, pelkkä kovaa pelaaminen Markkasta vastaan ei auta, virheitä vaan kertyy omille isoille, samalla kun pisteitä joudutaan antamaan joka tapauksessa.

Gustavssonia voidaan selvästi käyttää vastustajan takakentän puolustamiseen, eikä Gustavsson ole hyökkäyspäässä mikään täysi Oskari Olematon. Se mitä pallollisesta pelaamisesta puuttuu, korvautuu hyvin sillä jatkuvalla mielettömän hyvällä pallottomalla liikkeellä, ja muulla aktiivisuudella. Gustavsson tulee yllättämään vastustajat vielä monta kertaa näissä skaboissa. Miten helvetissä se nyt tuolla yhtäkkiä oli?

Vaikea voitto, 'pakkovoitto, sellanen se vasta voitto onkin! Ruotsi pelasi helvetin hyvin, mutta turha väittää että tuomarit vihelsivät pelin Suomelle. Larssonin viides virhe oli katastrofaalisen huono vihellys, mutta sitä ennen Larsson oli itse pari kertaa päässyt viivalle ihan yhtä keksitystä kontaktista. Enkä ollut samaa mieltä niistä Suomea vastaan kääntyneistä videotarkistuksistakaan. Mitä tuomarointiin tulee, sanoisin että tämä oli tasapeli.

Jollei koko Iso-Britannian joukkue innostu liekittämään kolmosen takaa, niin Satans Håkansson eilen, niiden pitäisi olla Suomelle pelkkä suupala. Mutta sen jälkeen... jollei toi puolustus jotenkin ihmeparane, niin apua!
 
Itsekin olin sitä mieltä vahvasti aiemmin että mm.Nikkarinen on saanut leireillä riittävästi mahdollisuuksia nousta vaikka Miron ohi ja ei vaan ole siinä onnistunut ja täysin perusteltua että joukkueessa on nyt Miro eikä Lassi, mutta eilisen perusteella en ainakaan kovin vahvasti ole enää tuota mieltä, mutta tässä vasta yksi peli pelattu ja jos Little tuosta piristyy ja parantaa niin en ala täällä enempää Nikkarisia ja kumppaneita huutelemaan.
 
Omiin silmiin Seppälä saa peliaikaansa nähden paljon eli pari kolme vapaata kolmosta pelin aikana. Muutoksena aiempaan näistä on noin puolet menneet sisään. Loputkin olleet hyvin lähellä. Seppälän kolmonen on selvästi tasapainoisempi kuin aiempi tiiliskivi joka lähti joka tilanteesta samalla tykillä. Muuten kyllä aika noloa jos Seppälän peluutusta vielä lisätään uran tässä vaiheessa.
Samoilla linjoilla edellisten kirjoittajien kanssa, ei mitään syytä slämätä Seppälää ja kaveri on repinut korisurastaan irti varmasti kaiken mikä on ollut mahdollista, mutta... Vaikka välillä hyviä suorituksia ja tiettyä yllätyksellisyyttä hyökkäyspäässä, niin jos pakitettava menee 90% kerroista ohi, on vaikea päästä kovinkaan helpolla plusmerkkikeksi pelaajaksi. Seppälän minuutteja rajoittaa eniten se, että EM-tasolta on vaikea löytää takamiehiä joiden perässä pysyisi. Tyypillisesti 11.-12. pelaaja ei hirveästi pelaa eikä ratkaise, mutta kun takakentän pakin heikkous oli hyvin tiedossa, kuten myös se, että kolmannelta pointilta tarvittaneen pakissa minuutteja niin olisiko esim. Blomgren ollut kuitenkin se parempi ratkaisu? Toki ei pysty vaihtamaan isompaan pelaajaan yhtä hyvin kuin Seppälä, mutta se nyt ei ehkä ongelma olekaan tässä joukkueessa.
 
Ja olihan tässä pelissä posiitivistakin. Hyökkäyspäässä. Suomen hyökkäyspeli ilman Markkasta ei ole enää yhtä flegua ja neuvotonta, kuin mitä joskus on nähty. Oikeastaan kaikille pelaajille saatiin siellä edes jonkin sortin onnistumisia. Salin oli tärkeimmillä hetkillä juuri kova kuin piti ollakin, itse pelkäsin että tosi paikan tullen ikä haittaisi menoa paljon enemmän. Väärin arvasin. Maxhuni oli hyvä. Tuovi uskalsi peluuttaa Muurista tärkeässä kohtaa sen ensimmäisen aika olemattoman stintin jälkeen. Markkanen rymisteli, ja mikäs on rymistellessä, kun on noin hyvä heittämään vapareita. Se oli hyvä viesti tuleville vastustajille, pelkkä kovaa pelaaminen Markkasta vastaan ei auta, virheitä vaan kertyy omille isoille, samalla kun pisteitä joudutaan antamaan joka tapauksessa.
Tämä on otettava huomioon, hyvä että toit esiin! Se, että Suomi onnistui tekemään 93 pistettä siitä huolimatta ettei Markkasella ollut paras mahdollinen ilta, sekä yhdellä parhaista pisteidentekijällä Nkamhoualla oli täydellinen ohipeli ei ole mikään pieni asia.
 
Omat näköhavainnot ovat maajoukkueen peleistä ja en usko että aika on voinut kullata muistot niin runsaasti, etteikö nykyinen puolustuspeli olisi heikompaa kuin pari vuotta takaperin. Mielestäni Little yllätti sillä että pärjäsi tuollaisia solideja eurotakureita vastaan kaarella. Ketkä eivät siis olleet mitään urheilullisia virtuooseja, mutta silti hyviä takureita. Nyt jotenkin liike näyttää taantuneen molemmissa päissä kenttää.

Jos jokin Yhdysvalloissa pitäisi pelittää, niin fysiikkatreenit, pelin fyysisyys ja intensiteetti. Nämä kaikki näyttäbät ottaneen takapakkia.

Ehkäpä se USA:n pelin fyysisuus johtuu siitä, että materiaali jota sarjoihin tulee on vaan niin mielettömän urheilullista? Isoista massoista kun karsitaan promillet, niin tuo porukka on niin urheilullista, ettei siinä fysiikkatreeni ole enää se kaikkein oleellisin juttu, tai vaikka fysiikkatreeni olisi keskinkertaista, sarjan urheilullisuus on silti maailman huippua samanikäisiin muualla verrattuna.

Sama kuin lukioissa Suomessa. Onko opetuksen tasoa arvioitaessa fiksumpaa verrata kirjoitusten lopputuloksia, vai sitä miten opettajat ovat saaneet kehitystä irti verrattuna siihen millaista oppilasainesta he saivat ekalla luokalla kouluun sisään?

Jos otettaisiin randomisti 100 lukio- ja yliopistoikäistä koripalloilijaa (50 yhdysvaltalaista ja 50 suomalaista) 3 vuoden treenijaksolle, niin olisivatko tulokset kovempia NCAA-yliopiston vai Suomen HBA:n/majusysteemin kautta? En ole ihan varma, tai ehkä laittaisin roponi jopa suomalaisen valmennuksen puolesta.

Miro oli aika terävä, kun lähti jenkkeihin. Ei ole enää. Vaikka on nyt siinä iässä kun kehityksen pitäisi olla nopeata.

Tuntuu, että Markkasellakin on parhaat kaudet olleet niitä, kun on treenannut pääosin Suomessa, Terävyyttä ollut aina näiden kesien jälkeen enemmän. Toki tässä voi loukitkin olleet syynä.

Suomessa on vähän yli 20 000 lisenssipelaajaa. Meidän 2008-tyttöjen ikäluokka on vähän yli 300 pelaajaa. Niinpä vain voittivat EM-kultaa. Ranskassa samassa ikäluokassa lienee jotain 5000 - 10 000 pelaajaa. USA:ssa high school-pelaajia lienee satojatuhansia, joista ehkä tuhatkunta lupaavinta (ja urheilullisinta?) etenee NCAA 1-divaritasolle.

Eli siihen nähden miten vähäväkisen kansan pienen lajin pienistä ikäluokista meidän valmennussysteemi on onnistunut tuottamaan pelaajia maailmalle ja maajoukkueet kilpailemaan kokoaan isommin Eurokentillä, vaikuttaisi kyllä siltä, että täällä ymmärretään ainakin jotain valmentamisesta, myös fysiikkavalmennuksesta.

Yksittäisen pelaajan näkökannalta ei siis ole aivan yksiselitteistä mikä on paras paikka missäkin iässä. Suomessa ikäluokan kärkipelaajat saavat ainakin huomiota hyviltä valmentajilta. Toisaalta ulkomailla kilpailullisempi ympäristö jalostaa pelaajia eteenpäin, kuten Nkamhoua ja Muurinen ovat osoittaneet.
 
Viimeksi muokattu:
Näkemyksiä on yhtä paljon kuin näkijöitä ja ei voi varmuudella sanoa olisiko lopputulos ollut yhtään sen parempi kun selkeästi parempia vaihtoehtoja ei ole, mutta itse olisin pelkästään viime kauden perusteella rankannut Kaukiaisen, Nikkarisen, Blomgrenin ja Kivimäen kaikki Littlen edelle EM-kisoihin takakenttää valittaessa. En voi mitenkään ymmärtää Littlen automaatiovalintaa kisajoukkueeseen parin viime kauden näytöillä. Iällä ei pitäisi olla mitään merkitystä arvokisajoukkuetta nimettäessä. Liikkuvuudella ja pakillahan tuota valintaa on perusteltu, mutta en ole yhtään varma nyt nähdyn perusteella olisiko nuo muut vaihtoehdot olleet yhtään sen huonompia noillakaan pelin osa-alueilla, puhumattakaan muun muassa pelinjohdollisista kyvyistä.

Ja täysin samaa mieltä tuosta Littlen kohkaamisesta, esittämisestä ja räikeän tekopirteästä muka hengen luomisesta. Voi olla että on tuossa täysin vilpitön ja ei tiedosta omaa tekemistään, mitä epäilen, mutta siinäkin tapauksessa homma menee aivan överiksi. Voisi kuvitella että joitakin tuo saattaa joukkueen sisälläkin jopa ärsyttää.

Näillä nyt mentävä, mutta toivottavasti Littlen minuutit minimoidaan jatkossa jos otteet eivät merkittävästi parane. Mihin on kovin vaikea uskoa.
Miron valintahan peilaa vain suoraan juniorimaajoukkueiden valintoihin. Valitaan sopivimmat. Tai sitten ne keillä on tuttuja hommissa.
Näinhän se menee, mutta paljon on palstailijoita, joiden mielestä äidin työpaikalla ei ole mitään merkitystä pelaajan valintaan maajoukkueeseen vaikka selkeästi parempia (viime kauden pelien perusteella) valintoja on olemassa. Mitään muuta syytä on kuitenkin vaikea keksiä sille, että Miro menee Kaukiaisen, Nikkarisen, Kivimäen ja Blomgrenin edelle.
 
Asiaton käytös.
Ja täysin samaa mieltä tuosta Littlen kohkaamisesta, esittämisestä ja räikeän tekopirteästä muka hengen luomisesta. Voi olla että on tuossa täysin vilpitön ja ei tiedosta omaa tekemistään, mitä epäilen, mutta siinäkin tapauksessa homma menee aivan överiksi. Voisi kuvitella että joitakin tuo saattaa joukkueen sisälläkin jopa ärsyttää.
Anna mun kaikki kestää, miten tyhmiä ihmiset voivat olla
 
Mitään muuta syytä on kuitenkin vaikea keksiä sille, että Miro menee Kaukiaisen, Nikkarisen, Kivimäen ja Blomgrenin edelle.
Itse keksin ainakin sen, että Susijengin ylimmästä johdosta löytyy hyvin paljon rakkautta Märsky-NCAA polulle. Sehän näyttää hyvältä kun tuolta polulta mennään maajoukkueeseen. Edelleen, omasta mielestäni Miro ei vie kenenkään paremman paikkaa maajoukkueesta tällä hetkellä ja nämä nepotismi-syytökset ovat täysin naurettavia.
 
Ehkäpä se USA:n pelin fyysisuus johtuu siitä, että materiaali jota sarjoihin tulee on vaan niin mielettömän urheilullista? Isoista massoista kun karsitaan promillet, niin tuo porukka on niin urheilullista, ettei siinä fysiikkatreeni ole enää se kaikkein oleellisin juttu, tai vaikka fysiikkatreeni olisi keskinkertaista, sarjan urheilullisuus on silti maailman huippua samanikäisiin muualla verrattuna.

Sama kuin lukioissa Suomessa. Onko opetuksen tasoa arvioitaessa fiksumpaa verrata kirjoitusten lopputuloksia, vai sitä miten opettajat ovat saaneet kehitystä irti verrattuna siihen millaista oppilasainesta he saivat ekalla luokalla kouluun sisään?

Jos otettaisiin randomisti 100 lukio- ja yliopistoikäistä koripalloilijaa (50 yhdysvaltalaista ja 50 suomalaista) 3 vuoden treenijaksolle, niin olisivatko tulokset kovempia NCAA-yliopiston vai Suomen HBA:n/majusysteemin kautta? En ole ihan varma, tai ehkä laittaisin roponi jopa suomalaisen valmennuksen puolesta.

Miro oli aika terävä, kun lähti jenkkeihin. Ei ole enää. Vaikka on nyt siinä iässä kun kehityksen pitäisi olla nopeata.

Tuntuu, että Markkasellakin on parhaat kaudet olleet niitä, kun on treenannut pääosin Suomessa, Terävyyttä ollut aina näiden kesien jälkeen enemmän. Toki tässä voi loukitkin olleet syynä.

Suomessa on vähän yli 20 000 lisenssipelaajaa. Meidän 2008-tyttöjen ikäluokka on vähän yli 300 pelaajaa. Niinpä vain voittivat EM-kultaa. Ranskassa samassa ikäluokassa lienee jotain 5000 - 10 000 pelaajaa. USA:ssa high school-pelaajia lienee satojatuhansia, joista ehkä tuhatkunta lupaavinta (ja urheilullisinta?) etenee NCAA 1-divaritasolle.

Eli siihen nähden miten vähäväkisen kansan pienen lajin pienistä ikäluokista meidän valmennussysteemi on onnistunut tuottamaan pelaajia maailmalle ja maajoukkueet kilpailemaan kokoaan isommin Eurokentillä, vaikuttaisi kyllä siltä, että täällä ymmärretään ainakin jotain valmentamisesta, myös fysiikkavalmennuksesta.

Yksittäisen pelaajan näkökannalta ei siis ole aivan yksiselitteistä mikä on paras paikka missäkin iässä. Suomessa ikäluokan kärkipelaajat saavat ainakin huomiota hyviltä valmentajilta. Toisaalta ulkomailla kilpailullisempi ympäristö jalostaa pelaajia eteenpäin, kuten Nkamhoua ja Muurinen ovat osoittaneet.
Joo viestini oli aika epämääräinen, niin tarkennan vähän.

Uskoisin siis, että esim. Baylorissa oli todella laadukkaat treenipuitteet ja fysiikkavalmentajat. Resurssit ovat varmaan melko todnäk eri luokkaa kuin muissa ympäristöissä, jotka olisivat vaihtoehtoja. Täten fysiikkatreenin optimaalisuus on varmaan aika lähellä maksimia, joten takapakki fysiikassa on melkoinen mysteeri, jos jonkinlaisesta vammasta ei ole kyse.
 
Serbia on pakko voittaa, mutta ei kaikkia alkulohkon joukkueita. Kannattaa leputtaa avainpelaajia mahdollisimman paljon, kun vielä ei ole pakko voittaa.
Joo ei ole toki, mutta kahdella voitolla ei välttämättä pääse jatkoon.

Olen samaa mieltä lepuuttamisesta ja oikeastaan pidän Tuovin vaihtorulettia ja laajaa rotaatiota myös hyvänä asiana, koska alkulohkossa tahti on tiukka ja kapealla rotaatiolla pelaaminen heti alusta saakka saattaisi kostautua jossain kohtaa. Tietty, jos laajan peluutuksen takia olisi hävitty niin ajatus voisi olla toinen. Nyt kuitenkin tilanne on sikäli optimaalinen, että sitä tiivistystä ei tarvinnut tehdä vielä ekassa pelissä.

EDIT: On tietysti teoriassa mahdollista että kolmekaan voittoa ei riitä jatkoon mutta se on jo kyllä aika epätodennäköistä.
 
Tärkeintä oli voitto, ihan sama millä erolla ja millä pelillä. Voi vain kuvitella millaiset paineet urheilijoilla ja valmentajilla on kauan odotettujen kotikisojen avauspelissä, ennakkoon heikommaksi arvioitua vastustajaa vastaan. Täydet pisteet heille homman hoitamisesta.
Minulle on aika selvää, että kyllä Ruotsi Britannian hoitaa.
 
Jotta voit kirjoittaa viestejä, sinun täytyy rekisteröityä foorumille. Rekisteröityminen on ilmaista, helppoa ja nopeaa. Rekisteröidy tästä.
Takaisin
Ylös