Vs: Susijengin tulevaisuus - miten otetaan seuraava askel?
Vieras sanoi:
Juuri kun näki oikeaa huippukorista niin On tää kauheeta katottavaa.
En kyllä ymmärrä
vieraan valitusta. Oli vauhdikas ja hyvä peli. Suomi oli vähän nesteessä alussa ja löysäsi lopussa sen verran, että meni ihan loppu jännittäväksi. Mutta eritysesti tästä pelistä jäi mieleen hienot yksilösuoritukset joita kummankin joukkueen pelaajat paikoin esittivät – tulee Katajallekin kuumat pelit kun pelaavat Czerapoviczia, Spiresia ja Pitaa vastaan.
Mutta palaisin mieluusti tuohon ”mitä tästä kesästä jäi käteen” -kysymykseen.
Vuodessa voi tietty tapahtua kaikenlaista; jonkun pelaajan peliaika jää niukaksi ja tuntuma katoaa, toinen loukkaantuu, kolmannen taso laskee muuten vaan – mutta samaan aikaan jotkut kasvaa pelaajina huikeita loikkia, saa itsevarmuutta, suoritusvarmuutta tai uusia ulottuvuuksia peliinsä… näitä ei voine etukäteen ennnustaa, vaan jäävät nähtäväksi.
Mutta jos siis katsotaan tilannetta juuri nyt tän kesän pelien jälkeen, niin musta jäljelle jää ilmiselvän Markkasen läpimurron lisäksi se, että Suomella näyttää olevan nyt kohtuu laadukas kahdeksan pelaajan perusrosteri jolla valtaosa peleistä voidaan vetää läpi, sekä se, että Susijengillä on muutamia uusia kokeiltuja pelitapoja / taktiikoita varastossa.
Suomen peruskahdeksikko tän kesän jälkeen - feel free to disagree.
Koponen ja Wilson pyörittää peliä ja jakaa Salinin kanssa suurimman osan 1-2 paikkojen pelaamisesta. Wilson osoitti taas osaamistaan kun pääsi pelaamaan ja Salin tuntuu nousevan koko ajan merkittävämmäksi pelaajaksi susijengille.
Myös Huff näytti taas miksi se pelaa – ja tulee pelaamaan – isoja minuutteja susijengissä.
Vaikka Ruotsi-peli olikin Murphylta aika vaisu, kuulunee Erik tohon isojen minuuttien rotaatioon, samoin kuin lupaavasti, vaikkakaan ei säkenöivästi, loukkaantumisen jäljiltä pelannut Lee. Kun pakettiin lisätään Kotti ja Markkanen, niin meillä on kahdeksan runkopelaaja jotka voi pelata isoja minuutteja ilman että tarvii pelätä pelin romahtamista.
Kiinnostavaa on sitten se, kenelle noi jämäminuuttien neljä paikaa jaetaan ensi syksyn kisoihin? Ensi kauden esitykset ja yksittäisen pelaajan kehittyminen on tässä varmaan isossa osassa – samoin kuin Dettmanin omat suosikki-valinnat.
Jatkaako Ahonen kehittymistään Kreikassa? Astuuko Nenonen harppauksia Argentiinassa tai Nuutinen & Kanervo Ranskan B-liigassa? Löytääkö Madsen korkean tason suoritusvarmuuden Tsekissä? Intoutuvatko Nikkarinen, Lindbom tai Cavén Korisliigassa huikeaan suorittamiseen? Miten Alex Murphy, Aidoo ja Hopkins kehittyvät NCAA:ssa? Näillä lie väliä sen suhteen, kuka pelaa ensi vuonna Suomen paidassa.
Koivistohan vie toki sen yhden paikan, pelasi se sitten miten tahansa?
