Joku enemmän miehen peliä seurannut (Lev Rubin?) osaisi ehkä sanoa, että miten muut osa-alueet voisivat riittää? Lähinnä nyt varmaan puolustuspään tekeminen mietityttää.
Pahoittelut myöhäisestä reagoinnista!
Vastaan tässä viime- sekä tämän kauden NCAA-esitysten perusteella. Kokonaisia South Carolinan pelejä olen tänä aikana nähnyt noin kaksikymmentä.
Jos aloitetaan viime kaudesta, niin Ugusukhan yllätti South Carolinan valmennusjohdon pelivalmiudellaan kesän aikana ja rynni jo suoraan ensimmäisenä vuotenaan joukkueen kokoonpanoon. Tämä ei ehkä kuulosta isolta saavutukselta, ja ei sitä oikeastaan olekaan, mutta on siinä mielessä merkittävä huomio, että jotenkin Ugusuk on vain pystynyt pelaamaan NCAA:n parhaassa konferenssissa jo toista vuotta peräkkäin varmastikin yhtenä konferenssin "voimattomammista" pelaajista. Tätä seikkaa jonkin verran pureskelisin, sillä nuo SEC-pelit eivät ihan oikeasti ole ihan jokaiselle 1-divisioonatason pelaajalle tarkoitettu -- pelaajien fysiikka on valtaosin todella korkealla tasolla ja vaikkapa joku marraskuinen Suomi-Tanska EM-karsintapeli jää askeleen tai kaksi taakse verrattuna siihen kun vaikkapa SEC:n kaksi keskitason joukkuetta kohtaavat tällä kaudella.
No, oikeastihan Ugusukin rooli tippui SEC-pelien käynnistyessä viime kaudella merkittävästi, vaikka Lamont Paris tarjosi hänelle noihinkin peleihin ihan kunnon näytönpaikkaa -- kaukoheitto ei silloin oikein uponnut ja South Carolina pärjäsi muutenkin mielettömän hyvin silloisen takakenttänsä kanssa. Tällä kaudella taas Ugusukin rooli on ollut isohko niin alkukaudesta kuin myös SEC-peleissä. Tähän vaikuttaa oleellisesti South Carolinan suhteellisen heikko takakentän laatu, Ugusukin tappava tarkkuus kaaren takaa sekä jonkin verran parantunut Ugusukin fysiikka.
Puolustuspäässä Ugusukin paras ominaisuus on ulottuvuus ja ehkä tietynlainen liukkaus -- hän taistelee suhteellisen hyvin skriinien läpi ja pysyy hyvin puolustettavansa edessä. Toisaalta hän ei ole mitenkään erityisen räjähtävä pelaaja SEC-kontekstissa ja on monesti kyllä tälläkin kaudella jäänyt kevyeksi kaksinkamppailutilanteissa. Jos mahdollisia kansainvälisiä pelejä ajattelee, niin näkisin voiman puutteen edelleenkin Ugusukin suurimmaksi rajoitteeksi. Minkäänlaista "patukkaa" hänestä ei varmaankaan koskaan tule pelaajana tulemaan, mutta kyllä tuo voimaon hänellä kuitenkin viime kauteen verrattuna parantunut ja uskoisin, että sama trendi tulee myös lähitulevaisuudessa jatkumaan.
Ugusuk heittää tällä hetkellä hyvällä itseluottamuksella ja kaukoheittäjän rooli on selvästi hänen tämänhetkinen identiteettinsä tuossa South Carolinan joukkueessa. Suurin osa hänen heitoistaan lähtee paikaltaan aika vapaista paikoista, mutta kyllä hän on kauden aikana heittänyt paljon myös vauhdista sekä suoraan kuljetuksesta. Heittoharhautuksia olen rekisteröinyt hänen harrastavan vasta ihan viime aikoina ja muutenkaan hän ei ole vielä oikein monipuolistanut tuota hyökkäysvalikoimaansa sillä tavalla, mitä nuo kolmosprosentit sallisivat. Tässä pääsenkin ehkä siihen osa-alueeseen, mikä Ugusukin tulevaisuudessa minua itseäni mietityttää: jos hän pystyy kehittämään voimatasojaan johdonmukaisesti, niin mielestäni hänellä on kyllä edellytykset tulla paljon monipuolisemmaksi hyökkäyspään ratkaisijaksi kuin hän juuri nyt on. Kyllä Ugusuk nytkin korille ajaa, mutta viimeistely siellä voisi olla varmempaa. Päätöksiä korilleajoihin voisi mielestäni tulla myös hieman enemmän. Olisin itse asiassa kiinnostunut näkemään, minkälainen pelaaja hän olisi hieman vapaammassa kontekstissa ja roolissa -- South Carolinan meininki ei tällaista oikeastaan kenellekään tarjoa.
Ugusukin käyttö juuri nyt pelinrakentajana vaikkapa maaotteluissa olisi aikamoinen riski, sillä hän ei selvästikään ole tällä kaudella pelannut tuota pelipaikkaa kovin paljon. Ne "pelinrakennusmenetykset" joita häneltä muistan nähneeni ovat olleet typeriä ja lapsellisia. Kyllä hän silti edelleen tuo silloin tällöin palloa ylös tuossa sekavassa South Carolinan takakenttätilanteessa, mutta teki tätä mielestäni viime kaudella suhteellisesti enemmän kuin tällä kaudella. Hän on mielestäni pallon kanssa suhteellisen varma, mutta kovassa pallonpaineessa todella konservatiivinen ja varovainen. South Carolina ei liikuta pallon erityisen hyvin ja pelaa joukkueena hidasta koripalloa, mutta ei Ugusuk myöskään mikään syöttövelho ole. Tälläkin osa-alueella näkisin hänen pystyvän parempaan, mutta tämä edellyttäisi agressiivisuuden kehittymistä, isompaa pallollista roolia sekä joukkuekonseptia, jossa palloskriinit olisivat isommassa roolissa.
Miten Ugusukin eväät riittäisivät maaottelutasolla, niin tuohon en suoraan osaa tai uskalla vastata. Sanoisin kuitenkin, että jonkinlaista näytönpaikkaa hänelle tarjoaisin, edes leirityksessä. Osaavien valmentajien luulisi vaikkapa leiriesitysten perusteella pystyvän arvoimaan asiaa tarkemmin. Toki on myös sanottava se, että Ugusuk on ollut poissa maajoukkuetoiminnasta vuoden 2022-kesän jälkeen, enkä osaa sanoa suuntaan tai toiseen miten häntä maajoukkuepelit edes kiinnostavat. Kehitys South Carolinassa on ollut ainakin ihan hyvää, varmaan kesäisinkin, ja viimeksi kun Ugusuk Suomen maajoukkuepaidan yllensä puki, oli hänen roolinsa omasta mielestäni, jo silloin, omituisen pieni.