Koripallo.com

Susijengin tulevaisuus - miten otetaan seuraava askel?

Viestejä
832
Siinä on aika mittava ero mihin pystyy 20-vuotiaana vs. 24-vuotiaana. Toinen pelaaja kehittyy, toinen ei. Jos Miro ei seuraavina vuosina kehity lainkaan, silloin tietysti on mennyt hommat pahasti pieleen - mitä varmaan kukaan ei toivo.
Luonnollisesti. Toki Anthony takoi jo 21-22-vuotiaana uransa parhaat tilastot hyvässä ja NCAA-turnaukseen selvinneessä Utah Staten joukkueessa. Mutta en nyt liikaa painoarvoa tällaiselle yhdelle datapistevertailulle tietenkään antaisi, esimerkkejä kun toisenlaiseenkin suuntaan erityisesti europelaajien osalta löytyy.

Suoritin muuten pari viikkoa sitten erittäin tieteellisen data-analyysin excelillä:

Onnistuneiden kolmen pisteen heittojen ja tehtyjen pisteiden välinen korrelaatio:

Petteri Koponen 2007-2008, Korisliiga: 0,661
Miro Little 2021-2022, Divari A: 0,726
Samu Adler 2024-2025, Korisliiga: 0,896
Yksi mielenkiintoinen tilasto on myös pisteet per 36 minuuttia tilasto.

Koposella tuo lukema oli 18-19 vuotiaana kaudella 2006-07 Korisliigamestari Hongassa 14.2.
Adlerin lukema noin puolivälissä kautta on vuotta nuorempana keskikastin Vilppaassa 22.7.
 
Viestejä
275
Adlerin hyökkäyspään taitoja on kehuttu, mutta useampi taho on nostanut esille, että nuoren miehen puolustuspään työskentely kaipaa vielä kehitystä. En ole tällä kaudella ehtinyt katsoa Vilppaan pelejä kuin koosteiden kautta, niin kysymys koripallo.comin tarkkasilmäisille scouteille: mikä osa-alue Adlerin puolustamisessa kaipaa eniten kehitystä? Urheilullisuutta ja kokoa mieheltä kuitenkin löytyy.
 
Viestejä
20
Adlerin hyökkäyspään taitoja on kehuttu, mutta useampi taho on nostanut esille, että nuoren miehen puolustuspään työskentely kaipaa vielä kehitystä. En ole tällä kaudella ehtinyt katsoa Vilppaan pelejä kuin koosteiden kautta, niin kysymys koripallo.comin tarkkasilmäisille scouteille: mikä osa-alue Adlerin puolustamisessa kaipaa eniten kehitystä? Urheilullisuutta ja kokoa mieheltä kuitenkin löytyy.
Vikkelämmät takamiehet menee joskus ehkä turhan helposti ohi. Kun kokemusta tulee lisää, niin varmasti oppii myös lukemaan tilanteita paremmin
 
Viestejä
364
Vikkelämmät takamiehet menee joskus ehkä turhan helposti ohi. Kun kokemusta tulee lisää, niin varmasti oppii myös lukemaan tilanteita paremmin
Tuo pitää paikkansa ja kun hypätään vaikka Euroopan kentille, niin siellä on vielä nopeampia takamiehiä kuin meidän kotoisessa liigassa.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Viestejä
2 786

Jos nyt ketjun mukaisesti susijengin tulevaisuutta pohditaan, huolestuttavaa on että ei olla pystytty edelleenkään vakiinnuttamaan miehissä tasoa a-kisoihin, vaan ollaan suurimmaksi osaksi b-kisoissa.
Miehissä u20-a-kisoissa ollaan mikä on hyvä juttu. Naisten puolella ollaan kaikissa a-kisoissa, paitsi u20.
 
Viestejä
832
Adler ilmeisesti mukana ensi viikolla pelattavassa Euroliigan Next Gen -turnauksessa. Mielenkiintoista nähdä, millä tasolla hän suoriutuu oman ikäisiä lahjakkuuksia vastaan.

 
Viestejä
158
Ome mielipide: pian kannattaisi alkaa miettimään tosissaan Morris Ugusukin sisäänajoa susijengiin, sopisi heittotaitoisena ja pallotaitoisena takurina hyvin tuohon palettiin. Oikeastaan molempia noita taitoja takakentältä puuttuu. Eikä tarvitsisi edes heittää suoraan pointiksi vaan voisi ajaa sisään enemmän heittävän takamiehen paikalta. Toki potentiaalia vaikka ykköspointiksikin asti (jollain aikajänteellä) löytyy.

Aika vakuuttavaa ollut miehen heittotyöskentely tällä kaudella: yli 43% (!) kaaren takaa. Ja tämä siis kovassa konferenssissa. Tosin syöttöjä tasan yksi per ottelu. Pallo tuskin ollut valtavasti omissa käsissä.

Joku enemmän miehen peliä seurannut (Lev Rubin?) osaisi ehkä sanoa, että miten muut osa-alueet voisivat riittää? Lähinnä nyt varmaan puolustuspään tekeminen mietityttää.
 
Viestejä
832
Joku enemmän miehen peliä seurannut (Lev Rubin?) osaisi ehkä sanoa, että miten muut osa-alueet voisivat riittää? Lähinnä nyt varmaan puolustuspään tekeminen mietityttää.
Pahoittelut myöhäisestä reagoinnista!

Vastaan tässä viime- sekä tämän kauden NCAA-esitysten perusteella. Kokonaisia South Carolinan pelejä olen tänä aikana nähnyt noin kaksikymmentä.

Jos aloitetaan viime kaudesta, niin Ugusukhan yllätti South Carolinan valmennusjohdon pelivalmiudellaan kesän aikana ja rynni jo suoraan ensimmäisenä vuotenaan joukkueen kokoonpanoon. Tämä ei ehkä kuulosta isolta saavutukselta, ja ei sitä oikeastaan olekaan, mutta on siinä mielessä merkittävä huomio, että jotenkin Ugusuk on vain pystynyt pelaamaan NCAA:n parhaassa konferenssissa jo toista vuotta peräkkäin varmastikin yhtenä konferenssin "voimattomammista" pelaajista. Tätä seikkaa jonkin verran pureskelisin, sillä nuo SEC-pelit eivät ihan oikeasti ole ihan jokaiselle 1-divisioonatason pelaajalle tarkoitettu -- pelaajien fysiikka on valtaosin todella korkealla tasolla ja vaikkapa joku marraskuinen Suomi-Tanska EM-karsintapeli jää askeleen tai kaksi taakse verrattuna siihen kun vaikkapa SEC:n kaksi keskitason joukkuetta kohtaavat tällä kaudella.

No, oikeastihan Ugusukin rooli tippui SEC-pelien käynnistyessä viime kaudella merkittävästi, vaikka Lamont Paris tarjosi hänelle noihinkin peleihin ihan kunnon näytönpaikkaa -- kaukoheitto ei silloin oikein uponnut ja South Carolina pärjäsi muutenkin mielettömän hyvin silloisen takakenttänsä kanssa. Tällä kaudella taas Ugusukin rooli on ollut isohko niin alkukaudesta kuin myös SEC-peleissä. Tähän vaikuttaa oleellisesti South Carolinan suhteellisen heikko takakentän laatu, Ugusukin tappava tarkkuus kaaren takaa sekä jonkin verran parantunut Ugusukin fysiikka.

Puolustuspäässä Ugusukin paras ominaisuus on ulottuvuus ja ehkä tietynlainen liukkaus -- hän taistelee suhteellisen hyvin skriinien läpi ja pysyy hyvin puolustettavansa edessä. Toisaalta hän ei ole mitenkään erityisen räjähtävä pelaaja SEC-kontekstissa ja on monesti kyllä tälläkin kaudella jäänyt kevyeksi kaksinkamppailutilanteissa. Jos mahdollisia kansainvälisiä pelejä ajattelee, niin näkisin voiman puutteen edelleenkin Ugusukin suurimmaksi rajoitteeksi. Minkäänlaista "patukkaa" hänestä ei varmaankaan koskaan tule pelaajana tulemaan, mutta kyllä tuo voimaon hänellä kuitenkin viime kauteen verrattuna parantunut ja uskoisin, että sama trendi tulee myös lähitulevaisuudessa jatkumaan.

Ugusuk heittää tällä hetkellä hyvällä itseluottamuksella ja kaukoheittäjän rooli on selvästi hänen tämänhetkinen identiteettinsä tuossa South Carolinan joukkueessa. Suurin osa hänen heitoistaan lähtee paikaltaan aika vapaista paikoista, mutta kyllä hän on kauden aikana heittänyt paljon myös vauhdista sekä suoraan kuljetuksesta. Heittoharhautuksia olen rekisteröinyt hänen harrastavan vasta ihan viime aikoina ja muutenkaan hän ei ole vielä oikein monipuolistanut tuota hyökkäysvalikoimaansa sillä tavalla, mitä nuo kolmosprosentit sallisivat. Tässä pääsenkin ehkä siihen osa-alueeseen, mikä Ugusukin tulevaisuudessa minua itseäni mietityttää: jos hän pystyy kehittämään voimatasojaan johdonmukaisesti, niin mielestäni hänellä on kyllä edellytykset tulla paljon monipuolisemmaksi hyökkäyspään ratkaisijaksi kuin hän juuri nyt on. Kyllä Ugusuk nytkin korille ajaa, mutta viimeistely siellä voisi olla varmempaa. Päätöksiä korilleajoihin voisi mielestäni tulla myös hieman enemmän. Olisin itse asiassa kiinnostunut näkemään, minkälainen pelaaja hän olisi hieman vapaammassa kontekstissa ja roolissa -- South Carolinan meininki ei tällaista oikeastaan kenellekään tarjoa.

Ugusukin käyttö juuri nyt pelinrakentajana vaikkapa maaotteluissa olisi aikamoinen riski, sillä hän ei selvästikään ole tällä kaudella pelannut tuota pelipaikkaa kovin paljon. Ne "pelinrakennusmenetykset" joita häneltä muistan nähneeni ovat olleet typeriä ja lapsellisia. Kyllä hän silti edelleen tuo silloin tällöin palloa ylös tuossa sekavassa South Carolinan takakenttätilanteessa, mutta teki tätä mielestäni viime kaudella suhteellisesti enemmän kuin tällä kaudella. Hän on mielestäni pallon kanssa suhteellisen varma, mutta kovassa pallonpaineessa todella konservatiivinen ja varovainen. South Carolina ei liikuta pallon erityisen hyvin ja pelaa joukkueena hidasta koripalloa, mutta ei Ugusuk myöskään mikään syöttövelho ole. Tälläkin osa-alueella näkisin hänen pystyvän parempaan, mutta tämä edellyttäisi agressiivisuuden kehittymistä, isompaa pallollista roolia sekä joukkuekonseptia, jossa palloskriinit olisivat isommassa roolissa.

Miten Ugusukin eväät riittäisivät maaottelutasolla, niin tuohon en suoraan osaa tai uskalla vastata. Sanoisin kuitenkin, että jonkinlaista näytönpaikkaa hänelle tarjoaisin, edes leirityksessä. Osaavien valmentajien luulisi vaikkapa leiriesitysten perusteella pystyvän arvoimaan asiaa tarkemmin. Toki on myös sanottava se, että Ugusuk on ollut poissa maajoukkuetoiminnasta vuoden 2022-kesän jälkeen, enkä osaa sanoa suuntaan tai toiseen miten häntä maajoukkuepelit edes kiinnostavat. Kehitys South Carolinassa on ollut ainakin ihan hyvää, varmaan kesäisinkin, ja viimeksi kun Ugusuk Suomen maajoukkuepaidan yllensä puki, oli hänen roolinsa omasta mielestäni, jo silloin, omituisen pieni.

 
Viimeksi muokattu:
Viestejä
158
Pahoittelut myöhäisestä reagoinnista!

Vastaan tässä viime- sekä tämän kauden NCAA-esitysten perusteella. Kokonaisia South Carolinan pelejä olen tänä aikana nähnyt noin kaksikymmentä.
Oij, kiitos erittäin kattavasta vastauksesta!

Voisi nimenomaan kuvitella tuon kovan ympäristön ja siellä vähintään mukiinmenevästi pärjäämisen riittävän jonkinlaiseen kokeiluun/näytönpaikkaan maajoukkueessakin. Ja vaikkei vielä olisikaan mikään sateentekijä, niin omassa ajatuksessani Ugusuk näyttäytyy erittäin lupaavana tulevaisuuden pelaajalta, jolla potentiaalia on nousta avainpelaajaksi susijengissä. Ainakin tasoltaan. Siksi olisi hienoa nähdä hänet ensi kesänä susijengipaidassa ainakin jossain harjoitusottelussa!
 
Viestejä
832
Sehän meni Adlerilta hienosti. Joukkueensa paras pistemies, 16p.

Varsinkin pelin alussa laittoi Olympiakokselle jauhot suuhun tuolla ensimmäisen neljänneksen kolmossateella: 4/4 sisään.

Pelin taso ei ehkä päätä huimannut, mutta Adler vaikutti kyllä mieheltä poikien joukossa niin fysiikaan kuin psykiikankin puolesta
Adlerin turnaus alkoi upeasti ja pienestä turnauksen puolivälin heittonotkahduksesta huolimatta meni kokonaisuudessaan hyvin.

Tämä Ulmin Next Gen Team sijoittui turnauksessa neljänneksi hävittyään sekä Barceloonalle lohkovoiton määränneessä pelissä että pronssipelissä Ulmin omalle kehitysjoukkueelle. Jonkin verran tuo Adlerin joukkue kärsi loukkaantumisista eikä päässyt ihan pelaamaan parhaimmalla miehistöllään turnauksen kaikkia pelejä. Oli myös täysin selvää, että joukkue kärsi paljon siitä, että pelaajat ovat kokoelma eri maiden lahjakkuuksia, jotka viettävät yhdessä vain yhden viikonlopun. Yhteispeli ei näyttänyt missään vaiheessa hirveän hiotulta. Joukkueen ison pään pelaajat varsinkin olivat välillä hieman omissa maailmoissaan.

Adler keräsi joukkueensa suurimmat minuutit (melkein 28 per peli) ja oli mielestäni joukkueensa toisiksi paras pelaaja. Adlerin joukkuekaveri saksalainen Davi Remagen oli ehkä turnauksen paras ja dominoivin takamies (Zalgiriksen Buikan kanssa) ja äärimmäisen tehokas koko turnauksen. Pisteitä Adlerille 12.8 per peli, levypalloja 3.8 ja syöttöjä 2.0.

Adler muodosti Remagenin kanssa mielestäni hyvän takakentän, jonka laatu ei näkemissäni peleissä jäänyt tasoissa muille turnauksen joukkueille. Adler heitti aika paljon kolmosia, jotka hän saa kyllä hyvin ilmaan haastettunakin, mutta pyrki jonkin verran myös korille. Koriltaviimeistely olisi voinut olla hänellä turnauksessa hieman parempaa, mutta voi olla että näissä peleissä pallo pomppi hieman satunnaisista syistä raudoista ulos enemmän kuin olisi voinut olettaa. Hieman sekavassa joukkuetilanteessa tuo kolmonen on myös varmaankin järkevä ottaa, eikä pyrkiä enemmän korille, jonne voi milloin vain joku joukkuekaveri yllättäen sännätä tilaa tukkimaan. Adler pelasi myös pallovarmasti ja järkevästi, mikä varmasti auttoi noiden minuuttien kerryttämisessä. Puolustuksessa Adler pärjäsi hyvin, mutta en laskisi tuota osa-aluetta hänen vahvuudekseen tällä hetkellä.

Jos tuon esiintymisen jotenkin tiivistää, niin kyllähän Adler Euroopassa oman ikäluokkansa parhaimmistoa tuolla takakentällä taitaa olla. Mikään erityisen dominoiva voima nuori mies ei kuitenkaan turnauksessa ollut turnauksen ensimmäistä peliä lukuunottamatta. Tähän saattoi tosin vaikuttaa hieman sekava joukkuetyöskentely sekä se, että tuo saksalainen Remagen pelasi kautta linjan erinomaisesti. Mitä nyt muita joukkueita hieman näin, niin ASVELin Adam Atamna heittävän takamiehen paikalla oli myös todella vakuuttava. Mutta vertailu vaikkapa Atamnaan, Zalgiriksen Buikaan tai Ulmin Scheffsiin on siinä mielessä haastavaa, että Adler ei pelannut mukaavusalueellaan omassa joukkueessaan.

Täytyy myös mainita, että Barcelonan etukentän laatu vei melkein koko mielenkiinnon tässä turnauksessa. Barcelonalle niukka voitto Zalgirisia vastaan finaalissa, mutta vaikea nähdä, että mikä joukkue tuon ryhmän tulevassa finaaliturnauksessa voisi voittaa. Barcelonalla tosiaan tuota talenttia riittää, mutta mainittava erikseen on Burkina Fasosta ponnistava Mohamed Dabone. Turnaussivuston mukaan tämä poika olisi täyttänyt muutama kuukausi vasta 13-vuotta! Tämä tuskin pitää paikkansa (internetkin tätä laajasti epäilee), mutta vaikka Dabone olisi vain 16-vuotiaskin, niin kyseessä on silti kovan luokan lupaus.
 
Viestejä
364
Adlerin turnaus alkoi upeasti ja pienestä turnauksen puolivälin heittonotkahduksesta huolimatta meni kokonaisuudessaan hyvin.

Tämä Ulmin Next Gen Team sijoittui turnauksessa neljänneksi hävittyään sekä Barceloonalle lohkovoiton määränneessä pelissä että pronssipelissä Ulmin omalle kehitysjoukkueelle. Jonkin verran tuo Adlerin joukkue kärsi loukkaantumisista eikä päässyt ihan pelaamaan parhaimmalla miehistöllään turnauksen kaikkia pelejä. Oli myös täysin selvää, että joukkue kärsi paljon siitä, että pelaajat ovat kokoelma eri maiden lahjakkuuksia, jotka viettävät yhdessä vain yhden viikonlopun. Yhteispeli ei näyttänyt missään vaiheessa hirveän hiotulta. Joukkueen ison pään pelaajat varsinkin olivat välillä hieman omissa maailmoissaan.

Adler keräsi joukkueensa suurimmat minuutit (melkein 28 per peli) ja oli mielestäni joukkueensa toisiksi paras pelaaja. Adlerin joukkuekaveri saksalainen Davi Remagen oli ehkä turnauksen paras ja dominoivin takamies (Zalgiriksen Buikan kanssa) ja äärimmäisen tehokas koko turnauksen. Pisteitä Adlerille 12.8 per peli, levypalloja 3.8 ja syöttöjä 2.0.

Adler muodosti Remagenin kanssa mielestäni hyvän takakentän, jonka laatu ei näkemissäni peleissä jäänyt tasoissa muille turnauksen joukkueille. Adler heitti aika paljon kolmosia, jotka hän saa kyllä hyvin ilmaan haastettunakin, mutta pyrki jonkin verran myös korille. Koriltaviimeistely olisi voinut olla hänellä turnauksessa hieman parempaa, mutta voi olla että näissä peleissä pallo pomppi hieman satunnaisista syistä raudoista ulos enemmän kuin olisi voinut olettaa. Hieman sekavassa joukkuetilanteessa tuo kolmonen on myös varmaankin järkevä ottaa, eikä pyrkiä enemmän korille, jonne voi milloin vain joku joukkuekaveri yllättäen sännätä tilaa tukkimaan. Adler pelasi myös pallovarmasti ja järkevästi, mikä varmasti auttoi noiden minuuttien kerryttämisessä. Puolustuksessa Adler pärjäsi hyvin, mutta en laskisi tuota osa-aluetta hänen vahvuudekseen tällä hetkellä.

Jos tuon esiintymisen jotenkin tiivistää, niin kyllähän Adler Euroopassa oman ikäluokkansa parhaimmistoa tuolla takakentällä taitaa olla. Mikään erityisen dominoiva voima nuori mies ei kuitenkaan turnauksessa ollut turnauksen ensimmäistä peliä lukuunottamatta. Tähän saattoi tosin vaikuttaa hieman sekava joukkuetyöskentely sekä se, että tuo saksalainen Remagen pelasi kautta linjan erinomaisesti. Mitä nyt muita joukkueita hieman näin, niin ASVELin Adam Atamna heittävän takamiehen paikalla oli myös todella vakuuttava. Mutta vertailu vaikkapa Atamnaan, Zalgiriksen Buikaan tai Ulmin Scheffsiin on siinä mielessä haastavaa, että Adler ei pelannut mukaavusalueellaan omassa joukkueessaan.

Täytyy myös mainita, että Barcelonan etukentän laatu vei melkein koko mielenkiinnon tässä turnauksessa. Barcelonalle niukka voitto Zalgirisia vastaan finaalissa, mutta vaikea nähdä, että mikä joukkue tuon ryhmän tulevassa finaaliturnauksessa voisi voittaa. Barcelonalla tosiaan tuota talenttia riittää, mutta mainittava erikseen on Burkina Fasosta ponnistava Mohamed Dabone. Turnaussivuston mukaan tämä poika olisi täyttänyt muutama kuukausi vasta 13-vuotta! Tämä tuskin pitää paikkansa (internetkin tätä laajasti epäilee), mutta vaikka Dabone olisi vain 16-vuotiaskin, niin kyseessä on silti kovan luokan lupaus.
Ettei nyt ihan kehumiseksi menisi tuo Adlerin esiintyminen, niin kyllähän ero Barcelonan pelintekijöiden ja Adlerin ja tuon All Stars viisikkoon valitun Remagenin välillä on selkeä, mutta aikaa on vielä kehittyä vaikka kuinka paljon
 
Jotta voit kirjoittaa viestejä, sinun täytyy rekisteröityä foorumille. Rekisteröityminen on ilmaista, helppoa ja nopeaa. Rekisteröidy tästä.
Ylös