Susijengin tulevaisuus - miten otetaan seuraava askel?

[koris.com]

Onko joku jo maininnut sen, ettei pihapelejä enää ole?

 

[Bruce Tanning]

Hesari pohtii, mikä meni vikaan suomalaisessa huippujalkapallossa, ja yhtymäkohdat koriksen puolelle ovat hämmästyttävän selkeitä. Yleinen valmentajakeskeisyys, jäykät pelitavat, joukkuetaktiikoiden painottaminen yksilötaitojen sijasta, riskinoton välttäminen kentällä, pelaajien muuttuminen varovaisiksi koneiston rattaiksi.

Jalkapallo | Suomi hylkäsi kamppailun, hikoilun ja leikin – se käy nyt kalliiksi

Suomessa ei ole ainuttakaan alle 30-vuotiasta huippupelaajaa, mutta Norja, Ruotsi ja Tanska tuottavat sellaisia melkein liukuhihnalta. Mikä Suomi-futiksessa meni pieleen ja mitä asialle pitäisi tehdä?

www.hs.fi

Kuten olen aiemminkin kirjoittanut, Suomesta on 2000-luvun mittaan muodostunut uratietoisten valmentajien luvattu maa.

Pointsit siitä, että tämä viesti on ihan asialinjalla, eikä tyypillistä mukahauskaa provosointia.

 

[koris.com]

Pointsit siitä, että tämä viesti on ihan asialinjalla, eikä tyypillistä mukahauskaa provosointia.

Niin, tuli mieleen, että onko Suomessa ollut joskus aika jolloin taitoa on valmennettu? Esim. Litmanen ja Rannikko ovat itse omalla mielikuvituksellaan nostaneet itsensä huipulle, jääkiekkoa ei tähän nyt lasketa kuten ei eukonkantoakaan.

 

[Bruce Tanning]

Pelitavan opettaminen on tehtävä siten, että myös pelitavan pelaamisen edellytykset kehittyvät. Eivät nämä ole toisiaan poissulkevia. Joukkue pelaa aina jollain pelitavalla kuitenkin. Kotimaan kilpailu ei tällä hetkellä riitä tavoitteellisimme pelaajille, pelasi sitten miten tahansa, kenen tahansa alaisuudessa ja miten tahansa.

Olen tästä samaa mieltä. Mielestäni yksilötaitojen kehittäminen ei ole ristiriidassa joukkuetaktisten asioiden samanaikaisen opettelun kanssa. Hyvä valmentaja osaa suunnitella harjoitteet, joissa on elementtejä molemmista ja pelaajat ymmärtävät miksi kyseistä harjoitetta tehdään ja miten se yhdistyy kentällä tapahtuvaan toimintaan. Helppoa se ei tietenkään ole, vaan vaatii paljon aikaa ja resursseja.

 

[Espoon Nash]

Olen tästä samaa mieltä. Mielestäni yksilötaitojen kehittäminen ei ole ristiriidassa joukkuetaktisten asioiden samanaikaisen opettelun kanssa. Hyvä valmentaja osaa suunnitella harjoitteet, joissa on elementtejä molemmista ja pelaajat ymmärtävät miksi kyseistä harjoitetta tehdään ja miten se yhdistyy kentällä tapahtuvaan toimintaan. Helppoa se ei tietenkään ole, vaan vaatii paljon aikaa ja resursseja.

Just näin. Kaikkien harjoitteiden pitää olla jollain tavalla liitettävissä peliin, oli se sitten taitojen opettelun kautta, fysiikan kehittämisen kautta tai kilpailullisuuden lisäämistä. Oikein hyvät valmentajat miettivät vielä lisäksi, että miten pelitapa tukee pelaajan kehitystä. Jotkut tuntuvat ajattelevan, että yksilökeskeisempään koripalloon riittää jos ei pelata settejä, ja että tällainen pelitapa kehittäisi yksilöä enemmän. Todellisuudessa tällainen tapa tekee pelaamisesta aina hyvin yksinkertaista ja vain tiettyjä asioita toistavaa, pahimmassa tapauksessa vain parhaiden pelaajien vahvemman käden puolelta.

 

[Chaser23]

Itsekseen tehtävät tekniikka harjoitteet olivat pirun tylsää pakollista grindaamista jo 80-90luvulla kun ei vielä ollut edes sitä älypuhelinta,pleikkaa ja netflixiä häirittemässä ja aika harva edes niihin aikoihin teki esim.Litmasen työmääriä omatoimisessa harjoittelussa ja kurinalaisuudessa. Vaikea kuvitella että nykyään tuo olisi ainakaan helpompaa nuorelle...Suuri osa ihan kilpatasollakin harrastavista nuorista tekee harjoitteita vain pyydettäessä ja kuskatessa harjoituspaikalle. Yksittäisiä potkijoita sekä heittelijöitä vielä ajoittain ulkokentillä näkee, mutta mitään kunnon pihapeliä jonka nuoret/lapset itse laittaneet pystyyn en ole 2000-luvulla nähnyt kuin muutaman.

 

[Maanantaivalmentaja]

Itsekseen tehtävät tekniikka harjoitteet olivat pirun tylsää pakollista grindaamista jo 80-90luvulla kun ei vielä ollut edes sitä älypuhelinta,pleikkaa ja netflixiä häirittemässä ja aika harva edes niihin aikoihin teki esim.Litmasen työmääriä omatoimisessa harjoittelussa ja kurinalaisuudessa. Vaikea kuvitella että nykyään tuo olisi ainakaan helpompaa nuorelle...Suuri osa ihan kilpatasollakin harrastavista nuorista tekee harjoitteita vain pyydettäessä ja kuskatessa harjoituspaikalle. Yksittäisiä potkijoita sekä heittelijöitä vielä ajoittain ulkokentillä näkee, mutta mitään kunnon pihapeliä jonka nuoret/lapset itse laittaneet pystyyn en ole 2000-luvulla nähnyt kuin muutaman.

Suomi ei tuossa suhteessa ole yhtään erilainen kuin mikä tahansa muu kehittynyt maa. Ne Tiktokit ja Netflixit on tulleet, eikä niitä pysty elämästä poistamaan. Silti nuoret pelaajat maailmalla ja myös Suomessa ovat entistä parempia.

 

[Lev Rubin]

Tässä kun mennään jo EM-skabavuotta 2025, niin täytyy nostaa esiin se fakta, että viimevuotinen pelinrakentajaduomme Maxhuni & Little ovat heittäneet tähän mennessä tällä kaudella pelitilanneheittonsa yhteensä 79 / 233 = 33.9%.

Pientä lohtua tuohon lukemaan tuo se, että Maxhunin kolmosprosentti on ollut kiitettävä 39%, mutta Tuovin fläppitaululla saa kimallella aikamoiset äksät ja oot, että tämän takamiestilanteen saa jotenkin EM-tasolla peitettyä. Itse olisin valmis kääntämään jo varovaisesti sivua tuon takakentän suhteen ainakin kesän valmistavissa peleissä.

Muutenkin ehkä vähän alavireinen kausi monilla maajoukkuepelaajilla. Jantunen tosin pelaa aivan huipputasolla, mutta määrittelee roolillaan kyllä mitä näkymättömän työn raataja voikaan tarkoittaa.

Nkamhouan tehokkuus etenkin Mestareiden liigassa (1 voitto / 7 tappiota) on ollut myös jonkinlainen valopilkku. Kehittyneimmän pelaajan palkinto tähän mennessä mennee kuitenkin Elias Valtoselle, joka pelaa uransa parasta kautta. Tämä valitettavasti tapahtuu putoamistaistelussa kamppailevan Granadan pelipaidassa.

Jos positiivisen kautta mennään, niin seurajoukkuekausi jättänee pelaajille ainakin sopivasti nälkää maajoukkuepeleihin.

 

[Chaser23]

Jos aletaan kääntämään sivua Miron ja Edonin osalta niin olisi mielenkiintoista tietää mitä siellä seuraavalla sivulla olisi tarjolla vai käännetäänkö useampi sivu taaksepäin ja houkutellaan Petsku ja Teemu takaisin parketille?

 

[Lev Rubin]

Kyllä kotikisoihin kannattaa varmastikin lähteä kaksikolla Maxhuni - Little. Mutta toivoisin, että tuota takakentän tilannetta aidosti kilpailutettaisiin kesän aikana. Seppälän, maajoukkueen luottomiehen kohdalla, kääntäisin sivun ilman epäröintiä.

Tällä hetkellä pelinrakentajiemme kirittäjät koostuvat mielestäni seuraavasta joukosta:

1. Samu Adler: kokematon ja menetysherkkä, mutta skoraajana jo nyt mielestäni Littleä parempi.

2. Morris Ugusuk: maajoukkuepeleissä kokematon, mutta kehityskäyrä näyttää ylöspäin. Tällä hetkellä omaa mielestäni kaikkien aikojen parhaan suomalaisen uran takamiehenä NCAA-kentillä tai vähintään kilpailee tästä tiukasti Littlen kanssa.

3. Severi Kaukiainen: voisi ansaita ehkä paikan korkeammallakin. Kalev/Cramo on hyvä joukkue, mutta en ole oikein Kaukiaisen pelejä viime aikoina nähnyt. Fysiikka ja koko este kansainvälisissä peleissä.

4. Perttu Blomgren: hyökkäystaito rajoittaa, hyvä puolustaja.

5. Lassi Nikkarinen: Jopa paras suomalainen pelinrakentaja tällä hetkellä. Voi olla, että rankkaan Nikkarisen liian matalalle.

 

[Yksinäinen Susi]

Viime EM-kisojen kärki heittomäärissä:
Markkanen 17,1
Salin 7,8
Maxhuni 7,8
Valtonen 6,0
Huff 4,6
Jantunen 4,5
Madsen 4,4

Susijengin pelintekijöiden pääasiallinen tehtävä ei todellakaan ole itse ottaa heittoja tai että se olisi edes kovinkaan tärkeä prioriteettilistalla.

Noihin viime kisojen määriin kun peilaa, niin Jantuselle toivottavasti lukemaa tulee selvästi enemmän ja Nkamhoua napannee selvästi Huffin määrät. Markkasen heittomäärää voi skaalata ihan niin isoksi kuin se vain realistisesti on mahdollista, ja ne ovat kaikki silti parhaita heittoja. Lisäksi sitten hyvinkin mahdollista, että esimerkiksi Muurinen on Madsenin edellä määrissä.

Se että nyt käännettäisi kotikisoihin sivua EM- ja MM-kisoissa sekä lukuisissa karsinnoissa ym. tasonsa osoittaneiden pelaajien osalta, ja varsinkin että pistettäisiin tilalle täysin raakileita... kuulostaa todella erikoiselta. Ainahan se uusi ja kiiltävä kiinnostaa enemmän kuin vanha ja tasonsa näyttänyt.

Se missä se isoin haaste oikeasti on ja missä sivun kääntäminen voisi tapahtua on tietysti kakkospaikka. Salin on mennyt alamäkeä aika vinhaan. Käyttöä maajoukkueessa on varmasti vielä pitkään, erityisesti pakkipäässä, mutta ei Sasu enää ole se takuuvarma kakkoskorintekijä, joka on vastustajien scoutissa ykkösnimi.

Ja ehkä sille tontille istuttaisin Adleria maajoukkueessa pysyvämminkin. Ihan kotva sitten kakkospaikalle oli paljonkin toiveita Grandisonin suhteen, ja nyt mies on tietysti kadonnut totaalisesti maan kamaralta.

 

[Lev Rubin]

Lausahdus sivun varovainen kääntäminen saattoi osoittaa huonoa arvostelukykyä. Saa nähdä, toivottavasti edes Seppälän suhteen arvokisaedustukset olisi nähty.

Itse voin myöntää liputtaneeni Morris Ugusukin tulevaisuuden puolesta jo pitkään ja siksikin taipuvainen näkemään hänessä lupausta paremmasta. Toisaalta, objektiivisestikin katsottuna Ugusukin näytöt NCAA-tasolta ovat olleet jo toista vuotta mielestäni Littleä paremmat tai vähintään yhtä hyvät. Mikä olisi hänen tasonsa maajoukkueessa ja onko hän maajoukkue-edustamisesta edes kiinnostunut, olisi mielenkiintoista tietää.

Mutta on myös kiinnostavaa tosiaan nähdä, että ketkä ne heitot tuossa kisajoukkueessa tulevat ottamaan.

Markkanen tekee varmasti kovat tilastot upporikkaana ja vähän heikommankin NBA-kauden jälkeen, mutta vastustajajoukkueet todennäköisesti tuplaavat/sumputtavat miestä aina kun vähänkin tilanne sen sallii.

Valtonen ja varsinkin Jantunen ovat hyviä kenttää levittävissä rooleissaan, mutta edunluojina tai edunmonistajina he eivät nähdäkseni kaksisia ole.

Maxhunia puolestaan saa mielestäni rotaatiotilanteissa lähestyä todella aggressiivisesti ja muutenkin pakottaa mies ajamaan korille tilanteessa kuin tilanteessa. Littlen nykyisessä heittotyöskentelyssä taas ei ole mitään, mitä tarvitsisi kunnioittaa.

Hankala tilanne, varsinkin kun tuota mainittua Salinin kaukoheittouhkaa ei voi enää menneiden päivien malliin hyödyntää.

 

[Tuomo P]

Muistan kyllä joitakin Ugusukin pelejä HBA:sta mutta ihan vilpittömästi kysyn onko hänestä maajoukkueessa pallollisen pelaajan vastuulliseen takamiesroollin.
En ole South Carolinan pelejä nähnyt, mutta tilastoissa usein on pistäny silmään miehen 0-0-0 statsit syöttö, riisto, menetys kategorioissa. Tämä viittaisi siihen että pallon saatuaan vetää nopeasti liipaisimesta, kuten aikoinaan Koivisto ja vielä hieman aikaa Salin maajoukkueessa tekee.

 

[jaakko1]

Nikkarista voisi kyllä jo kokeilla majussa uudelleen. Nappaa kuitenkin liigassa jatkuvasti jenkkitakureiden päänahkoja. Fysiikka ei välttämättä riitä majutasolla, mutta mahiksen on minusta ansainnut.

JOs Seppälä on edelleen mukana, niin hemmetti sentään. Ura on ollut jo jonkin aikaa laskusuunnassa, ja muutenkin on painetta saada takakenttää uudistettua.

 

[Lev Rubin]

Muistan kyllä joitakin Ugusukin pelejä HBA:sta mutta ihan vilpittömästi kysyn onko hänestä maajoukkueessa pallollisen pelaajan vastuulliseen takamiesroollin.
En ole South Carolinan pelejä nähnyt, mutta tilastoissa usein on pistäny silmään miehen 0-0-0 statsit syöttö, riisto, menetys kategorioissa. Tämä viittaisi siihen että pallon saatuaan vetää nopeasti liipaisimesta, kuten aikoinaan Koivisto ja vielä hieman aikaa Salin maajoukkueessa tekee.

Puolisen tusinaa peliä olen mieheltä tällä kaudella nähnyt ja tämä kysymys on kyllä erittäin hyvä.

Pallonkäsittelijänä Ugusuk on mielestäni Littleä parempi eli tästä osa-alueesta en suhteessa Suomen tasoon muuten olisi kovin huolissani. Ongelmana hänellä tosin edelleen on kropan suhteellinen voimattomuus, joka tuppaa kostautumaan trap-tilanteissa tai todella kovassa pallonpaineessa (kuulostaako tämä tutulta muidenkin pelintekijöimme osalta?). Voimattomuudesta huolimatta Ugusuk on viimeistellyt korilta SEC-peleissäkin jos ei nyt kohtalaisesti niin kuitenkin melkein.

Ugusuk on ihan vasta näissä viimeisissä peleissä, takakentän loukkaantumisten vuoksi, pelannut aivan selkeää pelintekijän roolia. Sitä ennen Ugusukin rooli oli jonkinlainen combo-guard, joka oli kentällä lähinnä puolustamassa ja levittämässä kenttää -- vaikka silloin tällöin pallon etukentälle toikin. Toisaalta viime kaudella Ugusukin minuutit kertyivät juuri pelinrakentajana.

Tässä viikon tai kaksi kestäneessä selvässä pelintekijän roolissa hän ollut valtaosin kaukoheittäjä, ja muuten mies oikeastaan vain avaa pelit ensimmäisellä syötöllään ja sitten monesti leikkaa korille päin, josta tulee monesti takaisin takakentälle skriinien kautta. Palloskriinipelaajana häntä ei ole vielä oikein testattu ja on tässä varmasti Littleä aika paljonkin takamatkalla. Ne jotkin tilanteet, joissa hän palloskriiniä on käyttänyt eivät ole oikein johtaneet mihinkään tai kulminoituneet aika vaikean näköiseen syöttöön.

Osittain tuo vähäisten syöttöjen määrä selittyy myös South Carolinan pelityylillä -- joukkueen selvästi paras vaihtoehto hyökkäyksessä on antaa pallo Murray-Boylesille ja katsoa mitä hän pystyy sillä tekemään, mutta tietysti asiaan vaikuttaa Ugusukin pelityylikin, joka on ollut äärimmäisen konservatiivinen ihan viime pelejä lukuunottamatta. Riistoja miehelle ei ole myöskään kertynyt, mutta South Carolinan puolustusfilosofia ei tälle juuri sijaa anna: prioriteettina on pysyä hyökkääjän edessä ja tässä Ugusuk on tuollakin tasolla oikein hyvä, vaikka välillä kilot loppuvatkin kesken.

Tarkentaisin vielä sen verran, että en olisi Ugusukista missään nimessä tekemässä juuri nyt maajoukkueemme ykköspelintekijää. Näytönpaikan ainakin valmistavissa peleissä hän on kuitenkin mielestäni ansainnut ja on ollut tällä kaudella suomalaisista takamiehistä tarkin kaaren takaa.

Pallotaitonsa vuoksi en Koivistoon ja Saliniin Ugusukia suoraan vertaisi, vaikka joidenkin tilastojen mukaan hän muistuttaa erittäin paljonkin juuri heitä tai toista tuon profiilin pelaajaa, Viljami Vartiaista.

 

[Salt Lake City Sauna Club]

Susijengin pelintekijöiden pääasiallinen tehtävä ei todellakaan ole itse ottaa heittoja tai että se olisi edes kovinkaan tärkeä prioriteettilistalla.

No nyt oli kyllä vaihteeksi taas käsittämätön lausunto. Ei nykykoripallossa, varsinkaan kv-tasolla, ole enää varaa pitää takakentällä mitään pelkkiä pallonjakelijoita. Pelintekijöiden on oltava myös skorausuhkia, tavalla tai toisella. Tämä korostuu erityisesti Susijengin kaltaisessa joukkueessa, jossa aloitekykyisistä hyökkäyspään vastuunkantajista on muutenkin jatkuva pula ja vastustajat voivat huoletta keskittyä pitämään Markkasen kaltaiset harvat poikkeukset irti pallosta.

Itse sanoisin, että tämä asia nimenomaan ON korkealla prioriteettilistalla.

Se että nyt käännettäisi kotikisoihin sivua EM- ja MM-kisoissa sekä lukuisissa karsinnoissa ym. tasonsa osoittaneiden pelaajien osalta, ja varsinkin että pistettäisiin tilalle täysin raakileita...

Eli koska Miro on jo osoittanut, ettei taso riitä, hänellä on kausikortti maajoukkueeseen? Niinhän ne sanoo että "better the devil you know than the devil you don't". Anna mun kaikki kestää...

Joku voisi myös tuumata, että Little nimenomaan on edelleen täysi raakile, eikä hänellä pitäisi olla asiaa pelinrakentajaksi maajoukkueeseen ennen kuin on todistanut pystyvänsä pärjäämään kovissa miesten peleissä.

 

[Salt Lake City Sauna Club]

Jos aletaan kääntämään sivua Miron ja Edonin osalta niin olisi mielenkiintoista tietää mitä siellä seuraavalla sivulla olisi tarjolla vai käännetäänkö useampi sivu taaksepäin ja houkutellaan Petsku ja Teemu takaisin parketille?

Jatkuvuus jatkuvuuden takia on typerää. Jos se ei tuo tuloksia, pitää asioita muuttaa.

Juuri tuollaisen jäykän "nyt mennään näillä" -asenteen takia Susijengillä on taipumus jumittua yksittäisiin pelitapoihin, valmentajiin ja pelaajiin. Muutos koetaan aina riskinä.

Mitä Miroon tulee, niin poika lukittiin aivan liian varhain osaksi maajoukkueen vakiokalustoa ilman minkäänlaisia näyttöjä. Ei siinä mitään, välillä tehdään virheitä... mutta ei voi olla niin, että ovi käy vain yhteen suuntaan. Sillä on ennen pitkää negatiiviisia vaikutuksia koko joukkueeseen ja laajemmin mj-rinkiin. Todellisen kilpailutilanteen ylläpitäminen on elinehto.

 

[Espoon Nash]

En pidä pelinrakentajan paikkaa Suomen varsinaisena ongelmana tällä hetkellä. Joo, Maxhunilla on heikkoutensa mutta hän on silti pointtina eurooppalaisessa huippusarjassa. Voisi olla huonomminkin.

En nostaisi Ugusukia tähän Maxhunin/Littlen -korvaaja keskusteluun vielä lainkaan, ennen kuin näen häneltä edes yhden aikuisten maaottelun. En oikeastaan tiennyt, että hän edes oli tällaisessa keskustelussa mukana. Nikkarinen on hyvä Korisliiga-pelaaja ja urheilullisuus voi EHKÄ riittää kentälle, mutta hänen heittotaitonsa ei mielestäni riitä Susijengiin. Tässä hän antaa Kaukiaiselle paljon tasoitusta. Hyökkäysvoimaa Suomelta häviää joka tapauksessa, kun Maxhuni on penkillä.

En pidä Seppälästä, mutta ainoa kenellä hänet korvaisin heti on Adler.

 

[Lev Rubin]

En pidä pelinrakentajan paikkaa Suomen varsinaisena ongelmana tällä hetkellä. Joo, Maxhunilla on heikkoutensa mutta hän on silti pointtina eurooppalaisessa huippusarjassa. Voisi olla huonomminkin.

En nostaisi Ugusukia tähän Maxhunin/Littlen -korvaaja keskusteluun vielä lainkaan, ennen kuin näen häneltä edes yhden aikuisten maaottelun. En oikeastaan tiennyt, että hän edes oli tällaisessa keskustelussa mukana. Nikkarinen on hyvä Korisliiga-pelaaja ja urheilullisuus voi EHKÄ riittää kentälle, mutta hänen heittotaitonsa ei mielestäni riitä Susijengiin. Tässä hän antaa Kaukiaiselle paljon tasoitusta. Hyökkäysvoimaa Suomelta häviää joka tapauksessa, kun Maxhuni on penkillä.

En pidä Seppälästä, mutta ainoa kenellä hänet korvaisin heti on Adler.

Kuinka monella maalla tulee mielestäsi olemaan huonompi pelinrakentaja kuin Suomella tulevissa EM-kisoissa? Oletetaan, että kisoihin menee vaikka karsintalohkojen nykyiset kolme parasta joukkuetta.

Juu, pelipaikkakohtaiset head-to-head arviot eivät ole sama asia kuin joukkueiden suorituskykyjen absoluuttiset erot ja pelitapakikkailulla (Markkanen ja Jantunen pallonylöstuojina) pelintekijän roolia voinee jollain tapaa paikkailla, mutta olen aika vahvastikin eri mieltä tuosta pääväitteestä eli pelinrakentajapaikan ongelmattomuudesta. Oli maajoukkueen se kaikkein suurin ongelma sitten kakkospaikalla, johtajuudessa tai identiteetin puutteessa.

Itse näen tuon pelintekijän roolin jopa kaikkien suurimpana heikkoutena Suomella suhteessa kilpaileviin maihin. Ja sinänsä tuo asetelma ei mielestäni muutu tai kehity oli tuon pelipaikan rotaatio täysin sama tai sitten hieman erilainen kuin viime kesänä.

PS Itsekin mielelläni maaottelun näkisin, jossa Ugusuk pelaisi. Voi olla, että tätä päivää en ikinä näe, mutta sen voin aika varmasti sanoa, että ainakin seuraavat pari viikkoa hän pelaa isossa roolissa ja sellaista kilpailua vastaan, jossa suomalaisia ei NCAA:ssa ole ennen nähty. Tietysti kuvaavaa on sekin, että NCAA-pelaajat edes (jonkun päässä) tässä keskustelussa liikkuvat.

 

[Yksinäinen Susi]

No nyt oli kyllä vaihteeksi taas käsittämätön lausunto. Ei nykykoripallossa, varsinkaan kv-tasolla, ole enää varaa pitää takakentällä mitään pelkkiä pallonjakelijoita. Pelintekijöiden on oltava myös skorausuhkia, tavalla tai toisella. Tämä korostuu erityisesti Susijengin kaltaisessa joukkueessa, jossa aloitekykyisistä hyökkäyspään vastuunkantajista on muutenkin jatkuva pula ja vastustajat voivat huoletta keskittyä pitämään Markkasen kaltaiset harvat poikkeukset irti pallosta.

JOS mielestäsi Susijengin pelintekijän ensisijainen tehtävä ja ykkösprioriteetti on skorata itse, olet varmasti todella tyytyväinen, kun Collin Sexton löytää kadoksissa olleet sukujuurensa, painaa palloa ilmaan EM-kisoissa 25 FGA ja Markkanen & Muurinen seisovat toimettomina ja turhautuneina?

Pisteiden teko on tärkeää. Tärkeysjärjestyksessä se ei ole lähelläkään kärkeä. Ensisijainen homma on sekä itse toimittaa että organisoida hyökkäys niin, että se pallo päätyy heittopaikkoihin Markkaselle, Muuriselle, Jantuselle, Valtoselle. Seuraavaksi itse nostaisin pakin, kun Salin ei ole enää se 30 minsan pelaaja. Varsinkin jos nyt vaikka Adler pelaisi osaa niistä minuuteista, korostuu toisen takamiehen puolustus.

Mikään "pelkkä pallonjakelija" ei tietysti sovi olla, mutta se olikin taas sinun itse keksimäsi olkiukko. Mikä nyt on kovin rasittavaa keskustelussa, päivä toisensa jälkeen. Ja osoitus keskustelukyvyn köyhyydestä.

Eli koska Miro on jo osoittanut, ettei taso riitä, hänellä on kausikortti maajoukkueeseen? Niinhän ne sanoo että "better the devil you know than the devil you don't". Anna mun kaikki kestää...

Joku voisi myös tuumata, että Little nimenomaan on edelleen täysi raakile, eikä hänellä pitäisi olla asiaa pelinrakentajaksi maajoukkueeseen ennen kuin on todistanut pystyvänsä pärjäämään kovissa miesten peleissä.

Kerro ettet katsonut EM- ja MM-kisoja kertomatta ettet katsonut EM- ja MM-kisoja.

Kuinka monella maalla tulee mielestäsi olemaan huonompi pelinrakentaja kuin Suomella tulevissa EM-kisoissa? Oletetaan, että kisoihin menee vaikka karsintalohkojen nykyiset kolme parasta joukkuetta.

Jos siellä on Ugusuk kentällä, vastaus on takuuvarmasti nolla.

Toivotaan toki, että jonain tulevaisuuden päivänä a) Ugusuk siellä on ja b) vastauksen luku on merkittävästi isompi.

Joka tapauksessa nyt Susijengin EM-menestys on hyvin vähän riippuvainen siitä, miten joukkueen kakkospointti pelaa omat minuuttinsa. Ei se merkityksetöntä ole, mutta se onko Markkanen tasollaan, pelaako Micke kuin Euroliiga-Micke parhaimmillaan, riittääkö Ollilla tasaisuus ja suoritusvarmuus joka pelissä huipputasolle, kun on saanut nyt enempi eurokokemusta kovissa peleissä, mitä Muurinen pystyy tuomaan jne. jne. Katsellaan niitä kakkospointin minuutteja sitten kun on kymmenkunta muuta, merkityksellisempää kysymystä saanut vastauksensa.