Koripallo.com

Verkkolehden uusimmat

>
Lisää uusimpia juttuja

Susijengin tulevaisuus - miten otetaan seuraava askel?

GenoAuriemma sanoi:
Olisi myös omaa ajattelua avaavaa (tai sitten ei) kuulla, että mikä tällä videolla () esimerkiksi tuo ajatuksen siitä, että Muurinen rikkoo Suomen pelitapaa tai ettei hän siihen sopisi? Videoilla ei näytä siltä, että hyökkäyspeliä olisi mitenkään erityisesti hänelle rakennettu. Myöskään joukkueen henki ei näytä erityisen huonolta, aika kivasti muu joukkue reagoi näihin onnistumisiin.

Yhtälailla MU18 porukasta on kuulunut juttuja, että ydinryhmä on ylimielinen ja kohtelee loppuja pelaajistosta huonosti/ei ota porukkaan mukaan. Saattaa olla että näin on tai sitten ei. Mutta annettaisiinko nuorille pelaajille aikaa kasvaa pelaajina sekä henkisesti että fyysisesti ja myös vähän benefit of the doubt?
Laajenna klikkaamalla

Vai ei se videoklipeillä näyttänyt sille… Voi luoja paratkoon. ’Saattaa olla että näin on tai sitten ei’. Ehkä annamme hetkisen aikaa myös sinun henkiselle kasvullesi.
 
GenoAuriemma sanoi:
Tsekkaapa KooPee ihan huviksesi noiden mainitsemieni maiden asukasluvut! Saatat yllättyä.

On aika väsynyt perustelu tuo Suomi on pieni maa jargon.
Laajenna klikkaamalla
En puhunut taaskaan asukasluvuista, vaan HARRASTAJAMÄÄRISTÄ ja LAJIKULTTUURISTA. Ilmoita jos tarvitset tavuviivoja.
 
No sehän meni tunteisiin niin, että pätkähti. Siinä kohtaa, kun tulee keskustelupalstalla tarve haukkua muita kirjoittajia/lukijoita tyhmiksi, niin on syytä lienee tarkistella oman argumentaation laatua. Onhan siinä jonkinlainen pieni epäloogisuus olemassa, jos sanotaan, että Suomessa pitää ehdottomasti keskittyä tulevaisuudessa valmentamaan parempia 1vs1 pelaajia, mutta samaan hengenvetoon, ettei näitä pelaajia kuitenkaan tule valita maajoukkueeseen, etteivät sotke muiden joukkuepelaamista. Suomen harrastajamäärät ja koriskulttuuri ovat niin heikkoja, ettei voida pärjätä kansainvälisessä kilpailussa (edes niitä maita vastaan, joissa harrastajamäärät ovat samaa luokkaa) ja silti meillä olisi kuitenkin varaa jättää taitavia yksilöitä pois kansainvälisistä kilpailuista/maajoukkueesta. Ihan ei aukenee juu. Minne nämä taitavat yksilöt, joita nyt aletaan suurella volyymilla jo pikkujunnuista lähtien kehittää siis laitetaan sitten hieman isompina?
 
@KooPee alkaa lipsahtaa hieman asiattoman käytöksen puolelle, parempi palata kaidalle polulle.
 
GenoAuriemma sanoi:
No sehän meni tunteisiin niin, että pätkähti. Siinä kohtaa, kun tulee keskustelupalstalla tarve haukkua muita kirjoittajia/lukijoita tyhmiksi, niin on syytä lienee tarkistella oman argumentaation laatua. Onhan siinä jonkinlainen pieni epäloogisuus olemassa, jos sanotaan, että Suomessa pitää ehdottomasti keskittyä tulevaisuudessa valmentamaan parempia 1vs1 pelaajia, mutta samaan hengenvetoon, ettei näitä pelaajia kuitenkaan tule valita maajoukkueeseen, etteivät sotke muiden joukkuepelaamista. Suomen harrastajamäärät ja koriskulttuuri ovat niin heikkoja, ettei voida pärjätä kansainvälisessä kilpailussa (edes niitä maita vastaan, joissa harrastajamäärät ovat samaa luokkaa) ja silti meillä olisi kuitenkin varaa jättää taitavia yksilöitä pois kansainvälisistä kilpailuista/maajoukkueesta. Ihan ei aukenee juu. Minne nämä taitavat yksilöt, joita nyt aletaan suurella volyymilla jo pikkujunnuista lähtien kehittää siis laitetaan sitten hieman isompina?
Laajenna klikkaamalla
Huoh… Olenko sanonut että ei tule valita maajoukkueeseen? Ja harrastajamäärät ja lajikulttuuri eivät ole samaa luokkaa, esim. Liettuassa koripallo on kansallispelin asemassa vrt. jääkiekko Suomessa. Ei jaksa oikoa näitä toistuvia vääristelyjä, joten jätetään tämä tähän. Kiitos.
 
Koripallon asema lajina toki monessa maassa korkeammalla mitä Suomessa johtuen kansallislajimme jääkiekko suosiosta sekä maailman kärkilajin jalkapallon suosiosta, mutta ei kyse itsellä niinkään siintä vaan minkälainen kulttuuri ja käsitys tämänpäivän koripallosta meillä vallitsee ja vaikka eteenpäin on menty niin vielä on liikaa sitä vanhalloista pelipaikka sidonnaista ja ylikorostettua joukkue kollektiivisuuteen panostamista vs puhdas pelaajan henkilökohtainen taito ja ylipäätään rohkeus joka heijastuu kyllä siihen heikkouteen 1vs1 pelaamisessamme ihan kv tasolla asti. Ja itse olen sitä mieltä että kollektiivinen joukkue sekä taitavat ja pelirohkeat yksilöt voivat elää yhdessä.
 
Chaser23 sanoi:
Koripallon asema lajina toki monessa maassa korkeammalla mitä Suomessa johtuen kansallislajimme jääkiekko suosiosta sekä maailman kärkilajin jalkapallon suosiosta, mutta ei kyse itsellä niinkään siintä vaan minkälainen kulttuuri ja käsitys tämänpäivän koripallosta meillä vallitsee ja vaikka eteenpäin on menty niin vielä on liikaa sitä vanhalloista pelipaikka sidonnaista ja ylikorostettua joukkue kollektiivisuuteen panostamista vs puhdas pelaajan henkilökohtainen taito ja ylipäätään rohkeus joka heijastuu kyllä siihen heikkouteen 1vs1 pelaamisessamme ihan kv tasolla asti. Ja itse olen sitä mieltä että kollektiivinen joukkue sekä taitavat ja pelirohkeat yksilöt voivat elää yhdessä.
Laajenna klikkaamalla
Erittäin hyvää tekstiä! Useampi joukkue pelaa/harjoittelee joukkue ensin tyylisesti junnuista aikuisikään ja sitten huomataan ettei vaan taitotaso riitä kenelläkään kehittyä korkeammalle tasolle ja kun jo aikuistasolla laitetaan esim. ulkomaalais valmentaja valmentamaan, jonka pelikirja perustuu vahvasti 1 vs 1 pelaamiseen, niin on aika vaikea lähteä muokkaamaan vuosia samalla tavalla opittuja asioita.
 
ttkk87 sanoi:
Erittäin hyvää tekstiä! Useampi joukkue pelaa/harjoittelee joukkue ensin tyylisesti junnuista aikuisikään ja sitten huomataan ettei vaan taitotaso riitä kenelläkään kehittyä korkeammalle tasolle ja kun jo aikuistasolla laitetaan esim. ulkomaalais valmentaja valmentamaan, jonka pelikirja perustuu vahvasti 1 vs 1 pelaamiseen, niin on aika vaikea lähteä muokkaamaan vuosia samalla tavalla opittuja asioita.
Laajenna klikkaamalla
Pelirohkeuden sisäistäminen pelaajiin on hyvän valmentajan tehtävä!
 
1 vs 1 -tähtiin tarvittaisiin se kova kilpailu, jota ei Suomessa oikein ole, kendoa lukuun ottamatta (tietysti huomattavasti helpompi laji pärjätä kansainvälisesti). Geeneissä ei varmasti hävitä balteille tai balkanilaisille, siinä ei vika ole.
 
KooPee sanoi:
En puhunut taaskaan asukasluvuista, vaan HARRASTAJAMÄÄRISTÄ ja LAJIKULTTUURISTA. Ilmoita jos tarvitset tavuviivoja.
Laajenna klikkaamalla

Kyllähän tässä ihan perää on. Kendossakin aina jankataan "Suomi on pieni maa", mutta eihän Suomi mitenkään pieni maa ole kendossa lajikulttuurin suhteen. Koriksessa puolestaan Suomi on pieni maa, monella mittarilla.
 
koris.com sanoi:
1 vs 1 -tähtiin tarvittaisiin se kova kilpailu, jota ei Suomessa oikein ole, kendoa lukuun ottamatta (tietysti huomattavasti helpompi laji pärjätä kansainvälisesti). Geeneissä ei varmasti hävitä balteille tai balkanilaisille, siinä ei vika ole.
Laajenna klikkaamalla
Tästä päästäänkin kätevästi siihen kysymykseen että pitäisikö näitä akatemia tyyppisiä ohjelmia olla enemmän joihin kootaan motivoituneita ja taitavia yksilöitä treeneemaan yhdessä päivittäin ja syökö se sitten pohjan muiden seurojen arvookkaalta toiminnalta etenkin harraste mielessä koripalloilijoiden toiminnan järjestäjänä, jos sitten se terävin kärki kerätään näihin kilpa-akatemioihin (ja ilman laajaa matalankynnyksen harrastepohjaa ei oikein tule mistä kerätä).. Fakta kyllä on se että ei varmaan missään seurassa voida harjoitella sen terävimmän kärjen ehdoilla(harjoituksia ei voi suunnitella 2taitavimman tai 2heikoimman ehdoilla vaan sinne keskiväliin sopiviksi) tai tarjota heille säännöllisesti riittävää haastetta omaan potentiaaliin nähden, vaikka toki tasoryhmiä/ikäluokkaryhmiä voidaan siellä tässä tarkoituksessa hyödyntää, ei se tule ikinä vastaamaan Hba/Jba/Drive tarjoamaa yleistä korkeaa kilpailu tasoa päivittäisessä tekemisessä. Tulipa taas tällainen pohdinta suollettua ja jos joku näkee asian näin tai jotenkin toisinpäin, palsta vapaa.
 
Chaser23 sanoi:
Tästä päästäänkin kätevästi siihen kysymykseen että pitäisikö näitä akatemia tyyppisiä ohjelmia olla enemmän joihin kootaan motivoituneita ja taitavia yksilöitä treeneemaan yhdessä päivittäin ja syökö se sitten pohjan muiden seurojen arvookkaalta toiminnalta etenkin harraste mielessä koripalloilijoiden toiminnan järjestäjänä, jos sitten se terävin kärki kerätään näihin kilpa-akatemioihin (ja ilman laajaa matalankynnyksen harrastepohjaa ei oikein tule mistä kerätä).. Fakta kyllä on se että ei varmaan missään seurassa voida harjoitella sen terävimmän kärjen ehdoilla(harjoituksia ei voi suunnitella 2taitavimman tai 2heikoimman ehdoilla vaan sinne keskiväliin sopiviksi) tai tarjota heille säännöllisesti riittävää haastetta omaan potentiaaliin nähden, vaikka toki tasoryhmiä/ikäluokkaryhmiä voidaan siellä tässä tarkoituksessa hyödyntää, ei se tule ikinä vastaamaan Hba/Jba/Drive tarjoamaa yleistä korkeaa kilpailu tasoa päivittäisessä tekemisessä. Tulipa taas tällainen pohdinta suollettua ja jos joku näkee asian näin tai jotenkin toisinpäin, palsta vapaa.
Laajenna klikkaamalla

Esim. Ouluun olisi hienoa saada akatemia! Nyt siellä kaikki lahjakkuudet menee kolmen maan kendoon, ymmärrettävästi.
 
Harrastajamääristä ja lajikulttuurin heikkoudesta huolimatta Suomessa voitaisiin tosiaan erityisesti "pienten" pelaajien valmennuksessa tehdä muutoksia. Tällä hetkellä kuten muutkin ovat jo todenneet, mennään joukkue edellä eikä yksilön henkilökohtaiset taidot pääse kehittymään riittävästi. Ongelmaksi muodostuu se, että ne pelaajat, jotka junnuina saavat eniten käsitellä palloa, eivät monestikaan kasvakaan kansainvälisiin mittoihin ja ne jotka kasvavat lopulta (late bloomerit) eivät ole saaneet pallollista vastuuta riittävästi nuorempina, koska ovat kehittyneet/kasvaneet hitaammin kuin muut tai vaihtoehtoisesti ovat olleet jo hyvin nuorena muita pidempiä, istutettu väärälle pelipaikalle ja aikuispituus ei riitäkään kuin PG/SG-osastolle.

Lahjakkuuksien tunnistaminen on vaikeaa ja siinä tehdään virheitä jatkuvasti. Ilmiselvien lahjakkuuksien kanssakin niitä meinataan tehdä/tehdään. Tällainen virhe olisi muun muassa jättää lahjakas/taitava yksilö pois nuorten maajoukkueesta sen takia, ettei hän sotke kollektiivista joukkuepeliä. Kyllä sen pelin pitää sopeutua näihin harvoihin Suomesta tuleviin lahjakkuuksiin. Ei voida mennä ainoastaan systeemi edellä, kuten valitettavasti esimerkiksi junnumestaruuksia haviteltaessa näkee tapahtuvan Suomessa. Selkeimpänä esimerkkinä tästä on Suutela, jota olisi pitänyt ymmärtää valmentaa nuoresta pitäen kaaren takanakin. Erittäin taitava junnupelaaja, kasvanut hyvin nuorena jo nykyiseen mittaansa ja valitettavasti aikuiskoripalloa ajatellen pelipaikalleen alimittainen. Toki kansainvälisen uran tehnee silti, mutta taso voisi olla ihan eri, mikäli olisi valmennettu muun muassa heittouhkaakin pienestä pitäen.
 
GenoAuriemma sanoi:
Harrastajamääristä ja lajikulttuurin heikkoudesta huolimatta Suomessa voitaisiin tosiaan erityisesti "pienten" pelaajien valmennuksessa tehdä muutoksia. Tällä hetkellä kuten muutkin ovat jo todenneet, mennään joukkue edellä eikä yksilön henkilökohtaiset taidot pääse kehittymään riittävästi. Ongelmaksi muodostuu se, että ne pelaajat, jotka junnuina saavat eniten käsitellä palloa, eivät monestikaan kasvakaan kansainvälisiin mittoihin ja ne jotka kasvavat lopulta (late bloomerit) eivät ole saaneet pallollista vastuuta riittävästi nuorempina, koska ovat kehittyneet/kasvaneet hitaammin kuin muut tai vaihtoehtoisesti ovat olleet jo hyvin nuorena muita pidempiä, istutettu väärälle pelipaikalle ja aikuispituus ei riitäkään kuin PG/SG-osastolle.

Lahjakkuuksien tunnistaminen on vaikeaa ja siinä tehdään virheitä jatkuvasti. Ilmiselvien lahjakkuuksien kanssakin niitä meinataan tehdä/tehdään. Tällainen virhe olisi muun muassa jättää lahjakas/taitava yksilö pois nuorten maajoukkueesta sen takia, ettei hän sotke kollektiivista joukkuepeliä. Kyllä sen pelin pitää sopeutua näihin harvoihin Suomesta tuleviin lahjakkuuksiin. Ei voida mennä ainoastaan systeemi edellä, kuten valitettavasti esimerkiksi junnumestaruuksia haviteltaessa näkee tapahtuvan Suomessa. Selkeimpänä esimerkkinä tästä on Suutela, jota olisi pitänyt ymmärtää valmentaa nuoresta pitäen kaaren takanakin. Erittäin taitava junnupelaaja, kasvanut hyvin nuorena jo nykyiseen mittaansa ja valitettavasti aikuiskoripalloa ajatellen pelipaikalleen alimittainen. Toki kansainvälisen uran tehnee silti, mutta taso voisi olla ihan eri, mikäli olisi valmennettu muun muassa heittouhkaakin pienestä pitäen.
Laajenna klikkaamalla
Jep tämäpä juuri. Meidän juniorimaajoukkoeet ovat kuitenkin ympäristöjä, joissa on tarkoitus kasvattaa meidän seuraavia miesten maajoukkueen pelaajia. Meillä tulee yleensä 0-3 potentiaalista pelaaja per ikäluokka, joilla riittää miesten maajoukkueen runkopelaajaksi. Nämä pelaajat ovat usein niitä, kenen vahvuuksien varaan joukkue tulee silloin rakentaa tai muokata edes sinne suuntaan. Yksittäisten junnukisojen menestyksen asettaminen etusijalle on aika typerä lähestymistapa. Tietenkin pitkällä aikavälillä on tarkoitus sementoida asema A-divisioonassa jokaisessa ikäluokassa. Jos asetamme systeemin edelle, hylkäämme lahjakkuuksia "kollektiivisen pelitavan" edun takia. Suomella ei ole varaa menettää lahjakkuuksia, koska he "rikkoisivat konseptia" liikaa.
 
Hyvin pohdiskeltu, tässäkin on monta näkökulmaa huomioitavana.

Varhaisemmissa juniorivaiheissa näen suomalaisen palloilun ongelmana liian aikaisen erikoistumisen ja erityisesti liian aikaisen treeniryhmien jaon sen hetkisen tason mukaan jotka usein tahtovat hieman lukittua jo tuossa vaiheessa. Ja nämä tasoerothan luonnollisesti tuppaavat kasvamaan sitten kun tuo kehittynein ryhmä treenaa viidesti viikossa, seuraava kolme kertaa ja kolmas ryhmä ehkä kahdesti. Oleellista olisi tarjota kaikille junioreille täydet saatavilla olevat harjoituskerrat sen hetkisestä tasosta riippumatta. Jos haluaa treenata viidesti viikossa, niin tasosta viis, treenataan viidesti. Ja jos haluaa vain harrastaa kahdesti viikossa niin sitten sen mukaan. Eihän 10- tai 12-vuotiaasta voi kukaan sanoa minne saakka kehitys vie kun treenimäärät ovat riittävät ja harjoittelumotivaatio kunnossa. Tällä keinoin emme hukkaisi pelaajamateriaalia jo muutoinkin melko kapeasta massasta.

Toinen asia on noiden yksilö- ja perustaitojen harjoittelun reilu lisääminen valmennuksen sisältöön. Voimaa ja fysiikkaa ehtii harjoittamaan myös myöhemmin ja pelikuvioita niin ikään. Toki nekin pitää huomioida. Mutta perustaidoille valetaan pohjaa pitkin matkaa ja taitovajeen kurominen kiinni 15 ikävuoden jälkeen alkaa olla melko työlästä ja paikoin jopa mahdotonta. Pidän tuosta Justicen ajatuksesta että kaikkien pelaajien tulee osata syöttää, käsitellä palloa, kuljettaa etc. riittävän laadukkaasti. Tästä tullaan taas siihen että pikkujunnuvaiheissa pelaajia tulisi kierrättää paljon eri pelipaikoilla sen hetkiseen kokoon tai ominaisuuksiin katsomatta. Yksilöiden pitkäjänteinen kehittäminen tulisi kaikissa tilanteissa asettaa joukkueen menestymisen edelle erityisesti noissa pikkujunnuvaiheissa.

Sitten kun mennään tuonne vanhempiin juniori-ikäluokkiin ja miksi ei jossain määrin myös pikkujunnujen enemmän treenaaviin ryhmiin, niin vaatimustaso. HBA/Drive/JBA erottuu tässä muista, jos toki sielläkin on vielä parannettavaa, mutta sieltä tulee se ratkaiseva ero kentällä. Kun tehdään hommia harjoituskentällä niin ammattilaisuuteen tähtäävillä ryhmillä pitää vaatimustason olla hävyttömän korkea ja siinä ei saa antaa yhtään löysiä. Toki määrässä pitää muistaa levon merkitys ja kokonaiskuormitus ja kentän ulkopuolella pitää osata säilyttää myös tietty rentous. Mutta aina kun astutaan kentälle, niin silloin pitää olla kaikki pelissä joka kerta. Näin ei monessakaan paikassa aina ole mitä olen treenejä kentän laidalta katsellut, löysiä ja puolilla valoilla tehtyjä suorituksia katsotaan välillä liikaa sormien läpi ja tämä valitettavasti tarttuu ja siitä tulee joukkueelle pahimmillaan tapa. Toisinaan valmentajat eivät edes itse ymmärrä että vaatimustaso on liian alhaalla, vaan he ovat siinä uskossa että vaatimustasossa ei ole mitään vikaa. Tässä pitäisi hakea oppia rajojen ulkopuolelta sieltä missä tiedetään vaatimustason olevan tunnetusti korkealla ja missä on näyttöjä menestyksekkäästä toiminnasta suurin piirtein samoilla käytettävissä olevilla resursseilla. Tulee monelle valmentajalle yllätyksiä tarvittavasta vaatimustasosta.

Siinä nyt alkuun, saa kommentoida (ei saivartelua eikä vääristelyä, kiitos)
 
GenoAuriemma sanoi:
Harrastajamääristä ja lajikulttuurin heikkoudesta huolimatta Suomessa voitaisiin tosiaan erityisesti "pienten" pelaajien valmennuksessa tehdä muutoksia. Tällä hetkellä kuten muutkin ovat jo todenneet, mennään joukkue edellä eikä yksilön henkilökohtaiset taidot pääse kehittymään riittävästi. Ongelmaksi muodostuu se, että ne pelaajat, jotka junnuina saavat eniten käsitellä palloa, eivät monestikaan kasvakaan kansainvälisiin mittoihin ja ne jotka kasvavat lopulta (late bloomerit) eivät ole saaneet pallollista vastuuta riittävästi nuorempina, koska ovat kehittyneet/kasvaneet hitaammin kuin muut tai vaihtoehtoisesti ovat olleet jo hyvin nuorena muita pidempiä, istutettu väärälle pelipaikalle ja aikuispituus ei riitäkään kuin PG/SG-osastolle.

Lahjakkuuksien tunnistaminen on vaikeaa ja siinä tehdään virheitä jatkuvasti. Ilmiselvien lahjakkuuksien kanssakin niitä meinataan tehdä/tehdään. Tällainen virhe olisi muun muassa jättää lahjakas/taitava yksilö pois nuorten maajoukkueesta sen takia, ettei hän sotke kollektiivista joukkuepeliä. Kyllä sen pelin pitää sopeutua näihin harvoihin Suomesta tuleviin lahjakkuuksiin. Ei voida mennä ainoastaan systeemi edellä, kuten valitettavasti esimerkiksi junnumestaruuksia haviteltaessa näkee tapahtuvan Suomessa. Selkeimpänä esimerkkinä tästä on Suutela, jota olisi pitänyt ymmärtää valmentaa nuoresta pitäen kaaren takanakin. Erittäin taitava junnupelaaja, kasvanut hyvin nuorena jo nykyiseen mittaansa ja valitettavasti aikuiskoripalloa ajatellen pelipaikalleen alimittainen. Toki kansainvälisen uran tehnee silti, mutta taso voisi olla ihan eri, mikäli olisi valmennettu muun muassa heittouhkaakin pienestä pitäen.
Laajenna klikkaamalla
Nyt hyvin pitkälti samaa mieltä kanssasi. Ainoastaan tuon lahjakkaan yksilön valitsematta jättämisestä, esitän hieman poikkeavan mielipiteen.

Kun pelataan juniorien arvokisatasolla, tulee valita paras joukkue, ei 12 parasta yksilöä. Tässä kohtaa on jo ylitetty se raja että yksilön kehitys ajaa joukkueen edelle. Maajoukkueeseen ei tulla enää kehittymään, vaan maajoukkueen tulos ajaa kaikkien yksilöiden edelle. Tämä ei kuitenkaan sulje pois yhdenkään lahjakkaan yksilön valintaa joukkueeseen, jos katsotaan että sopiva rooli löytyy, pelaaja hänelle osoitettuun rooliinsa sopeutuu ja pelaaja tekee joukkueesta vahvemman.
 
KooPee sanoi:
Nyt hyvin pitkälti samaa mieltä kanssasi. Ainoastaan tuon lahjakkaan yksilön valitsematta jättämisestä, esitän hieman poikkeavan mielipiteen.

Kun pelataan juniorien arvokisatasolla, tulee valita paras joukkue, ei 12 parasta yksilöä. Tässä kohtaa on jo ylitetty se raja että yksilön kehitys ajaa joukkueen edelle. Maajoukkueeseen ei tulla enää kehittymään, vaan maajoukkueen tulos ajaa kaikkien yksilöiden edelle. Tämä ei kuitenkaan sulje pois yhdenkään lahjakkaan yksilön valintaa joukkueeseen, jos katsotaan että sopiva rooli löytyy, pelaaja hänelle osoitettuun rooliinsa sopeutuu ja pelaaja tekee joukkueesta vahvemman.
Laajenna klikkaamalla
Tästä hieman eri mieltä. Jos puhutaan u16 ja u18 joukkueista, en näe mitään syytä miksi taitavampi, lahjakkaampi, ja potentiaalisempi yksilö jätettäisiin pois jotta mahdollisesti voitaisiin roolittaa joukkue paremmin. Tottakai junnukisoissakin halutaan menestyä, mutta jos nyt ihan Susijengin tulevaisuutta ajatellaan, on paljon parempi saada yhdestä ikäluokasta pari huippuyksilöä joilla oikeasti potentiaalia olla tulevaisuuden tähtiä, kuin että tietty ikäluokka pelaa u16 arvokisoissa hyvällä joukkuekemialla ja selviytyy neljännesvälieriin. En halua vähätellä, mutta harvempi noita junnukisojen menestyksiä myöhemmin muistaa, jos nyt alun alkaenkaan edes kisojen hetkellä tiedostaa. Vrt. siihen, että esim. Muurisesta saataisiin uusi Markkanen Suomeen.
 
Hyviä kommentteja ja pohdintaa. Vielä tuohon @KooPee esille tuomaan vaatimustasoon ottaisin huomioon sellaisen seikan että perus junnuseura valmentaja vetää usein useaa ja eritasoista ryhmää päivän aikana kun taas Hba/Jba/Drive valmentaja sitä pelkkää satalasissa treenaavaa kilparyhmää, joka siis tekee junnuseura valmentajan työn vähän haastavammaksi ja aikaa/resursseja panostaa yhteen ryhmään puhumattakaan yksittäisestä pelaajasta ei ole samalla tavalla. Lisäksi seurat asettavat valmentajalle tavoitteita joita voi olla mm. harrastajamäärän kasvattaminen ja tämä voi vaikuttaa valmentajan mahdollisuuksiin olla "liian vaativa" harjoitteissa. Ja @GenoAuriemma samaa mieltä/huolta tuosta liian aikaisesta pelipaikan lukosta, josta onneksi ollaan pääsemässä pikkuhiljaa eroon. 10-12vuotiaalla ei missään nimessä pidä olla mitään sidottua pelipaikkaa perustuen sen hetken taitotasoon tai pituuteen tai sen puuttumiseen vaan monipuoliset henkilökohtaiset taidot joka ikisellä pelipaikalla keskiössä.
 
Jotta voit kirjoittaa viestejä, sinun täytyy rekisteröityä foorumille. Rekisteröityminen on ilmaista, helppoa ja nopeaa. Rekisteröidy tästä.
Takaisin
Ylös