Kyllähän HBA on Suomen koriksen kannalta erinomaista kehitystä. Parhaille nuorille annetaan mahdollisuus parhaaseen mahdolliseen harjoitteluun olosuhteineen, valmennuksineen ja keskinäisen kilpailun muodossa. Osa rahoituksesta tulee ymmärtääkseni Helsingiltä ja Olympiakomitealta.
Meidän ei kannata yrittää matkia USA:aa, jossa pelaajatuotanto ja lajin asema ovat ihan eri planeetalta. Sen sijaan Ranska ja Australia ovat esimerkiksi hyviä benchmark-kohteita meille. Molemmat hyviä korismaita, jotka ovat tuottaneet paljon NBA-pelureita ja maajoukkueet pärjäävät. Molemmissa on jo vuosikausia ollut yhtenä tärkeimpänä tekijänä pelaajakehityksen kannalta keskitetty HBA-tyyppinen urheiluakatemia. Parker, Bogut, Diaw, Dellavedova ja kumppanit ovat esimerkkejä tuloksista.
Toki on hyvä kyseenalaistaa esimerkiksi sitä, onko HBA:n jälkeen yliopistoreitti se ainoa järkevä, etenkin jos näyttää, että liian moni lupauksistamme jumittuu ison veden takana penkille istumaan. Samoin on varmaan ihan hyvä keskustella kenelle HBA vaihtoehto sopii ja miten riittäisi resursseja laajentaa HBA-tyyppistä verkostoa myös muualle Suomeen. Tuskin kuitenkaan kannattaa pyrkiä siihen, että resurssit jaettaisiin viiteen keskitasoiseen akatemiaan, vaan kyllä kaikkein lahjakkaimmat nuoret pitää jo lukioiässä keskittää yhteen parhaaseen akatemiaan. Yläasteikäisillä on vielä ehdottoman tärkeää, että harjoittelu on järjestetty paikallisesti. Asioita pitäisi tarkastella objektiivisesti, ei tarkoitushakuisesti, sekä sen kannalta mikä on pelaajan oman kehityksen kannalta optimaalisinta.
Markkasta käytetään nyt HBA:n kasvona, joka on ihan hyvä. Ilman HBA:ta Markkanen ei varmasti olisi niin hyvä, kuin nyt on. Toisaalta on yhtä selvää, että Markkasen tapauksessa geenit (urheilulliset ja pitkät vanhemmat), sekä erittäin hyvin varmistettu kehittyminen ikävuosina 0-16 v on ollut ehkä vielä oleellisempaa. Perheessä, HoNSussa ja Keski-Suomen liikuntatieteellisissä organisaatioissa on ollut osaavia ja Markkasesta välittäviä ihmisiä auttamassa eteenpäin. Ja tietysti se kaikkein tärkein tekijä on pelaajan oma motivaatio ja halu kehittyä. Sitä ei korvaa mikään valmennussysteemi.
On myös hyvä muistaa, että kyllähän esimerkiksi Möttölä, Huff, Lee ja Kotti, ja sitä aiemmin mm. isä-Markkanen ja Kuisma, kaikki pelasivat ensin Korisliigaa ja menivät vasta sitten USA:n yliopistoihin. He pärjäsivät melko hyvätasoisissa yliopistoissa paremmin kuin nyt HBA:sta lähteneet ovat Markkasta lukuunottamatta pärjänneet. Möttölä ja Kuisma olivat mukana jopa Final Four:ssa, ja isä-Markkanenkin viisikossa kovassa Kansasin yliopistossa. Mistä tämä johtuu? Liigassa pelaaminen valmisti paremmin, vai ovatko ajat muutuneet ja kilpailu koventunut maailmalla? Toki, jos NCAA on tiukentanut sääntötulkintojaan ja liiga-pelaaminen vaarantaa NCAA-uran, niin HBA-vaihtoehto jäänee ainoaksi järkeväksi nykytilanteessa, mikäli jenkkeihin haluaa.
Myös moni on maininnut, että Koponen, Salin ja Rannikko (sekä myös Nuutinen, Aho, Kanervo, Madsen) ovat menneet maailmalle ja Susijengiin liiga-reitin kautta.
Ja vaikka HD on varmasti yksi tärkeimpiä tekijöitä koko Susijengi-buumin kehittäjänä, niin tärkeitä tekijöitä ovat myös olleet MaSu Basketin valmennus ja olosuhteet (oma halli), kun Koponen ja Salin olivat nuoria poikia, sekä Pavicevicin koulu, jota kävivät Susijengin entisistä ja nykyisistä runkopelaajista ainakin Koponen, Salin, Nenonen, Kotti, Huff, Muurinen ja Matinen. Susijengi-buumia ei olisi ilman Koposta, eikä Koposta koripalloilijana olisi ilman MaSua ja Pavicevicia. Yksi mielenkiintoinen reitti on ollut myös Koiviston valinta jenkki-high schoolin kautta suoraan jenkki-yliopistoon. Ei tässä kai voi olla kyse yhdestä ainoasta totuudesta, vaan pelaajakehitykseen vaikuttaa moni asia ja tekijä koko pelaajakaaren varrella. Olleellista on kai se, että pyrimme luomaan hyviä olosuhteita koko tälle kehityskaarelle mahdollisimman monelle lupaavalle suomalaiselle korisnuorelle.
Toisaalta nykyisin liigassa on 4 amerikkalaista, jolloin suomalaisten nuorten on vaikeampi saada minuutteja kuin ennen. Myös moni katsoja toivoisi näkevänsä enemmän suomalaisia kentällä, ei vain penkillä. Tässä ehkäpä vähän liigalle mietittävää - eli mikä olisi oikea tasapaino ulkomaalaisvahvistusten osalta. Itse olisin kolmen vahvistuksen kannalla.
Nykyisen keskustelun kannalta oli onnetonta, että HD:n sanomiset tuotiin esille niinkuin tuotiin. Kuinka paljon tässä oli mukana toimittajan oikomista tai jopa tarkoitushakuisuutta, ja kuinka paljon HD:n omaa provosointia, on vaikea sanoa. Selvää on se, että kommentti siitä, että Korisliigassa ei harjoitella, oli onneton, eikä edistä korista Suomessa. Tämä aiheutti näin ison reaktion siksi, että Korisliiga ei ole saanut liitolta tarpeeksi huomiota ja nyt taisi viimein monelta mennä kuppi nurin.
Kuten Dettmann itsekin korjasi YLE:n myöhemmässä lausunnossa, Palmi, Nenonen, Seppälä, ja kumppanit osoittavat, että liiga voi olla erinomainen paikka hieman vanhemmalle pelaajalle. Ja kehui myös liigan valmentajien tasoa. Hyvä näin, sillä kyllähän korismaa tarvitsee oman liigan: tämä tuo työllistymis- ja kehitysmahdollisuuksia valmentajille, seurajohtajille ja pelaajille, sekä esikuvia junioreille. Ja toivottavasti auttaa myös pitämään korista esillä mediassa, yhdessä Susijengin kanssa.
Nyt liiton pitää vaan ottaa härkää sarvista ja alkaa todenteolla tekemään yhteistyötä myös liigan kanssa.
Koko Suomen koris ja liigaseurat tarvitsisivat kunnon halleja (kuten Salossa), sekä junnuseurat harjoitushalleja (kuten Honkahalli). Lisäksi positiivista medianäkyvyyttä pitäisi lisätä yhteistyössä Susijengin ja liigan kesken , ei siis riidellen.
Em. asiat eivät kuitenkaan poissulje sitä, mikä HD:n ekassa jutussa on edelleen se oleellinen viesti: Mikael Jantuselle (ja Ville Tahvanaiselle?) HBA näyttäisi selvästi olevan se paras vaihtoehto ikävuosien 17-19 v välillä. Kehittyminen ja tulokset mm. Susijengissä puoltaisivat tätä. Koko tuo 3 v tähtää tämän yksittäisen pelaajan kehittämiseen. Jos matsissa tarvitsee huilata, niin huilataan. Jos tarvitsee harjoitella, niin harjoitellaan. Myös kokonaisrasitusta on selvästi mietitty harjoittelun, pelaamisen, opiskelun ja levon rytmittämisessä. Korisliiga-joukkueen mukana treenaaminen ja matkustaminen ei anna tähän parasta mahdollisuutta. Lisäksi Korisliiga-joukkueessa tulee väistämättä ristikkäisiä tavoitteita eri pelaajien peluutuksessa, sillä kilpaurheilussa, jota liigakin on, voittojen rooli korostuu jo huomattavasti, niinkuin pitääkin. Siksi parhaan potentiaalin omaavan nuoren pelaajan kannalta HBA näyttäisi olevan se paras vaihtoehto. Siellä ei tarvitse tehdä kompromisseja oman kehityksen suhteen.
Mielestäni HBA:han, ja osin nuorten maajoukkueisiinkiin, pitäisi valita potentiaalin, ei A- tai B-junioreiden pistekeskiarvojen mukaan, kuten joku täällä tuntuisi peräänkuuluttavan. Tämän potentiaalin tunnistamisessa HD on ollut mielestäni erittäin hyvä - tunnistanut lahjakkuuksia paljon ennen kuin moni muu on ymmärtänyt pelaajan koko potentiaalin.
Paljon puhutun jenkki-yliopistoreitin etu on myös se, että se valmistaa maailmalle - taito jota ammattilaispeluri tarvitsee, sekä tuo koris CV:hen vakuuttavuutta enemmän kuin pelkkä Suomessa pelaaminen. Neljävuotisen vaihtoehdon läpikäynneille yliopisto antaa myös koulutuksen siltä varalta, jos koriksen avulla ei pääsekään miljonäärikerhoon. Ja antaa myös miljonääreille hyvät eväät uran jälkeiseen elämään
Eli tätäkään reittiä ei kannata tarkastella pellkästään minuuttien ja pistekeskiarvojen kannalta, vaikka toki on selvää, että 1-2 minuutin keskiarvoilla kehitys tulee ottamaan takapakkia. Tämä lienee riski, jota yliopistoa valittaessa tai koko yliopistoreitin mielekkyyttä arvioitaessa on huomioitava.
Viime kädessä on myös seurojen etu, että pieni maamme kasvattaa mahdollisimman paljon huippukoripalloilijoita maailmalle. Susijengi hyötyy tästä, mutta myös liigaseurat - jos eivät ihan heti kaikkien nuorten tähtipelaajien muodossa, niin sitten maailmalla marinoitujen paluumuuttajien muodossa (Kotti, Nenonen, Koivisto, Rannikko). Tässä tähtipelaajien kasvatustyössä HBA:lla ja liiton muillakin toimilla keskitettyine resursseineen on oleellinen rooli.
Toivotaan, että tämä keskustelu avasi mahdollisuuksia kehittää em. asioita edelleen, että tämä tapahtuisi yhteistyössä liiton ja liiga-seurojen kesken.