- Viestejä
- 63
Vs: Suurimmat virheet, joita Suomessa tehdään juniorikoripalloilussa
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Lapset+varttuvat+kovassa+suorituspaineessa+ympäri+maailmaa/1135241325146?ref=rss
Lapset varttuvat kovassa suorituspaineessa ympäri maailmaa
Julkaistu: 22.11.2008 23:40
Tiina Rajamäki
Helsingin Sanomat
Kolme kuukautta vanhoille vauvoille järjestetään yksityisiä englanninkursseja. Kaksivuotiaille on tarjolla kiinanopintoja ja nelivuotiaille tiedelaboratorioita, jossa voi tutustua fysiikkaan, kemiaan ja biologiaan.
Näin on Saksassa, missä vanhemmat ovat huolestuneet koululaisten saamista huonoista Pisa-tuloksista.
Pisa on teollisuusmaiden yhteistyöjärjestön OECD:n tutkimus, jossa vertaillaan eri maiden koululaisten oppimistuloksia. Suomalaiskoululaiset ovat olleet tutkimuksen kärjessä jo useita kertoja.
"Yhä enemmän lapsia viedään yhä pienempinä kursseille. Heille asetetaan vapaa-ajallakin suorituspaineita", psykologi Johannes Klein-Hessling sanoo Spiegel-lehden lapsiteemanumeron haastattelussa.
Saksalaistutkijat ovat huolestuneet siitä, että lapsilta ryövätään osa lapsuudesta, jos kaikkien leikkien pitäisi olla tulevan uran kannalta hyödyllisiä. Liian monet vanhemmat vaativat, että lasten tulee olla reippaita pikkuaikuisia.
Osa vanhemmista vie lapsiaan minuuttiaikataulun mukaan harrastuksiin, osa ei tee lastensa hyväksi juuri mitään. Spiegelin mukaan kolmasosa vähiten ansaitsevien saksalaisten lapsista ei ole päivähoidossa.
OECD tutki lasten oppimistulosten lisäksi myös lasten hyvinvointia. Tilaston kärkipaikkaa pitää Hollanti.
Britannia ja Yhdysvallat sen sijaan sijoittuvat heikoimmin. Yksi vertailtu asia oli lapsen suhteet vanhempiinsa.
Kun kysyttiin, kuinka usein aikuiset ja lapset syövät aterian yhdessä, Suomi jäi aivan hännille.
Läheisimmät keskinäiset suhteet OECD:n tutkimuksen mukaan oli italialaisilla, portugalilaisilla ja hollantilaisilla perheillä. Näiden tutkimusten ulkopuolella ovat suuret maat kuten Kiina ja Venäjä.
Lasten pakottaminen itsenäisiksi liian varhain huolestuttaa myös Suomen Unicefin ohjelmajohtajaa.
"Etenkin pääkaupunkiseudulla työnnetään lapsia itsenäistymään jo iässä, jolloin lapsella ei vielä ole edellytyksiä siihen", Inka Hetemäki sanoo.
Suomen Unicef teki tällä viikolla alkaneen YK:n lasten oikeuksien juhlavuoden aluksi kyselyn kavereista, leikkimisestä ja kiusaamisesta 1 500 suomalaisille kuudesluokkalaiselle.
Tytöistä 58 prosenttia totesi, että leikkiminen loppuu liian aikaisin ja pojista 41 prosenttia oli tätä mieltä.
Hetemäki on kyllästynyt siihen, että kouluja syytetään monista lasten ongelmista. Hän pitää alakoulusta yläkoulun seitsemännelle luokalle siirtymistä kriittisenä vaiheena monelle. "Äitinä olen huomannut, että siinä vaiheessa koulun ja kodin välinen yhteydenpito laimentuu dramaattisesti", Hetemäki sanoo.
Saksassa lapset ja nuoret ryhtyivät viime viikolla kapinaan. Yli 6 000 koululaista osoitti mieltään Hampurissa ja 5 000 Berliinissä.
He vaativat, että nykyinen koulujärjestelmä pitää uudistaa. Nykyjärjestelmässä oppilaat jaetaan tasoryhmiin jo kymmenvuotiaina. Nuoret mielenosoittajat vaativat pienempiä luokkakokoja, enemmän opettajia ja vähemmän vaativia kokeita.
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Lapset+varttuvat+kovassa+suorituspaineessa+ympäri+maailmaa/1135241325146?ref=rss
Lapset varttuvat kovassa suorituspaineessa ympäri maailmaa
Julkaistu: 22.11.2008 23:40
Tiina Rajamäki
Helsingin Sanomat
Kolme kuukautta vanhoille vauvoille järjestetään yksityisiä englanninkursseja. Kaksivuotiaille on tarjolla kiinanopintoja ja nelivuotiaille tiedelaboratorioita, jossa voi tutustua fysiikkaan, kemiaan ja biologiaan.
Näin on Saksassa, missä vanhemmat ovat huolestuneet koululaisten saamista huonoista Pisa-tuloksista.
Pisa on teollisuusmaiden yhteistyöjärjestön OECD:n tutkimus, jossa vertaillaan eri maiden koululaisten oppimistuloksia. Suomalaiskoululaiset ovat olleet tutkimuksen kärjessä jo useita kertoja.
"Yhä enemmän lapsia viedään yhä pienempinä kursseille. Heille asetetaan vapaa-ajallakin suorituspaineita", psykologi Johannes Klein-Hessling sanoo Spiegel-lehden lapsiteemanumeron haastattelussa.
Saksalaistutkijat ovat huolestuneet siitä, että lapsilta ryövätään osa lapsuudesta, jos kaikkien leikkien pitäisi olla tulevan uran kannalta hyödyllisiä. Liian monet vanhemmat vaativat, että lasten tulee olla reippaita pikkuaikuisia.
Osa vanhemmista vie lapsiaan minuuttiaikataulun mukaan harrastuksiin, osa ei tee lastensa hyväksi juuri mitään. Spiegelin mukaan kolmasosa vähiten ansaitsevien saksalaisten lapsista ei ole päivähoidossa.
OECD tutki lasten oppimistulosten lisäksi myös lasten hyvinvointia. Tilaston kärkipaikkaa pitää Hollanti.
Britannia ja Yhdysvallat sen sijaan sijoittuvat heikoimmin. Yksi vertailtu asia oli lapsen suhteet vanhempiinsa.
Kun kysyttiin, kuinka usein aikuiset ja lapset syövät aterian yhdessä, Suomi jäi aivan hännille.
Läheisimmät keskinäiset suhteet OECD:n tutkimuksen mukaan oli italialaisilla, portugalilaisilla ja hollantilaisilla perheillä. Näiden tutkimusten ulkopuolella ovat suuret maat kuten Kiina ja Venäjä.
Lasten pakottaminen itsenäisiksi liian varhain huolestuttaa myös Suomen Unicefin ohjelmajohtajaa.
"Etenkin pääkaupunkiseudulla työnnetään lapsia itsenäistymään jo iässä, jolloin lapsella ei vielä ole edellytyksiä siihen", Inka Hetemäki sanoo.
Suomen Unicef teki tällä viikolla alkaneen YK:n lasten oikeuksien juhlavuoden aluksi kyselyn kavereista, leikkimisestä ja kiusaamisesta 1 500 suomalaisille kuudesluokkalaiselle.
Tytöistä 58 prosenttia totesi, että leikkiminen loppuu liian aikaisin ja pojista 41 prosenttia oli tätä mieltä.
Hetemäki on kyllästynyt siihen, että kouluja syytetään monista lasten ongelmista. Hän pitää alakoulusta yläkoulun seitsemännelle luokalle siirtymistä kriittisenä vaiheena monelle. "Äitinä olen huomannut, että siinä vaiheessa koulun ja kodin välinen yhteydenpito laimentuu dramaattisesti", Hetemäki sanoo.
Saksassa lapset ja nuoret ryhtyivät viime viikolla kapinaan. Yli 6 000 koululaista osoitti mieltään Hampurissa ja 5 000 Berliinissä.
He vaativat, että nykyinen koulujärjestelmä pitää uudistaa. Nykyjärjestelmässä oppilaat jaetaan tasoryhmiin jo kymmenvuotiaina. Nuoret mielenosoittajat vaativat pienempiä luokkakokoja, enemmän opettajia ja vähemmän vaativia kokeita.