Tuomarointia? Tupelointia??

[Yksinäinen Susi]

Hienoa että on viimein löydetty ratkaisu ongelmiin. Kaikki tuomarit vaan jatkossa tuomitsemaan ottelut kotijoukkueiden hyväksi, jotta varmistetaan kotivoitto ja katsojille hyvä mieli. Kaikki ovat takuuvarmasti tyytyväisiä tähän.

 

[Spetter]

Ymmärtämisen rajoittuessa väärinymmärrykseen, on ymmärrettävän perustelun antamaninen ymmärretävästikin mahdotonta ymmärtää, mutta onhan täällä muitakin. Tuntuu jotenkin ainutlaatuisen oudolta tulkita kaikki kammottavasti ahterilleen menneet tuomaroinnit, joita piisaa liian tiheään, yleisön ymmärtämättömyydeksi - tuskin kukaan rahoittaa sellaista mitä ei ymmärtele. Yleisö hyväksyy kotijoukkueen tappion ja antaa tunnustusta reilusti voiton ottaneelle vastustajalle, eikä se tuolloin ulvo kuin Moskovan kaatopaikan nälkäinen lokki kotkan kidassa. Kritiikkihän kuplii vain ja kohdistuu vahvimmin pilliveljiin/tyttäreen silloin, kun tuomarit ovat puolueellisia/munivat. Ei jokainen vierasvoitto pelin edetessä muutu negatiiviseksi mölinäksi ja pääty armottomaan möykkään ja ilkeisiin ivahuutoihin. Kerrassaan kummeksun äimistellen näitä tuomaritoiminnan kehittämisen jarruja, jotka vastustavat koulutusta ja tuomariston osaamistason kohottamista - enitenhän tästä hyötyisivät nyt rajusti munivat tuomarit - kannattasi ainakin yrittää!

Ut prodessem!

 

[jänö]

Tuo on kyllä täysin kestämätön ajatus, että oikeat tuomiot ja tulkinnat ovat niitä, mitä katsomo vaatii. Peräänkuulutat parempaa koulutusta tuomareille. Onko siis niin, että katsomossa kaikilla on sellainen koulutus ja he tietävät, miten säännöt menee ja miten niitä tulkitaan? Ja vielä näkevät toisessa päädyssä ja vastakkaisessa kulmassa tapahtuvat tapahtumat täydellisesti? Vai onko sittenkin niin, että asiat nähdään värillisten lasien läpi tunteikkaasti ja niihin reagoidaan sen mukaisesti, ja usein vielä niin, ettei ei ole mitään tietoa, mitä oikeasti tapahtui saati mitä tapahtuneesta pitäisi seurata? Kunhan huudetaan massan mukana.

Ja tämän viestin tarkoitus ei ole sanoa, ettei tuomaroinnin tasoa voisi, kannattaisi ja pitäisi nostaa. Jos miesten korisliigan pudotuspelien tuomarointi turhauttaa, niin käykääpä vilkaisemassa vaikka Ruudusta millaista tuomarointia naisten korisliigan pudotuspeleissä on. Että todellakin, paremmalle tuomaroinnille olisi kysyntää monellakin tasolla. Mutta se ei tee tuomaroinnista parempaa, jos se myötäilee äänekkäimmän katsomonosan näkemyksiä.

 

[Tuutikki]

Ymmärtämisen rajoittuessa väärinymmärrykseen, on ymmärrettävän perustelun antamaninen ymmärretävästikin mahdotonta ymmärtää, mutta onhan täällä muitakin. Tuntuu jotenkin ainutlaatuisen oudolta tulkita kaikki kammottavasti ahterilleen menneet tuomaroinnit, joita piisaa liian tiheään, yleisön ymmärtämättömyydeksi - tuskin kukaan rahoittaa sellaista mitä ei ymmärtele. Yleisö hyväksyy kotijoukkueen tappion ja antaa tunnustusta reilusti voiton ottaneelle vastustajalle, eikä se tuolloin ulvo kuin Moskovan kaatopaikan nälkäinen lokki kotkan kidassa. Kritiikkihän kuplii vain ja kohdistuu vahvimmin pilliveljiin/tyttäreen silloin, kun tuomarit ovat puolueellisia/munivat. Ei jokainen vierasvoitto pelin edetessä muutu negatiiviseksi mölinäksi ja pääty armottomaan möykkään ja ilkeisiin ivahuutoihin. Kerrassaan kummeksun äimistellen näitä tuomaritoiminnan kehittämisen jarruja, jotka vastustavat koulutusta ja tuomariston osaamistason kohottamista - enitenhän tästä hyötyisivät nyt rajusti munivat tuomarit - kannattasi ainakin yrittää!

Ut prodessem!

Ei täällä edelleenkään kukaan vastusta tuomaritoiminnan kehittämistä ja tuomareiden kouluttamista. Se kehittäminen ja kouluttaminen ja niiden tarpeen arviointi ei vain voi pohjautua värilasien läpi nähtyihin ja tunteella tulkittuihin suosimisten ja sorsimisten kokemuksiin, vaan sen pitää perustua systemaattiseen kokonaisuuksien arviointiin, jonka tekevät ihmiset, jotka oikeasti tuomaroinnista jotain tietävät. Tässäkään asiassa se kovimpaa huutava ja omasta mielestään oikeimmassa oleva kansanosa ei todellisuudessa ole se paras asiantuntija, vaikka usko omaan osaamiseen ja ymmärrykseen kuinka rajaton olisikin.

 

[Yksinäinen Susi]

Kritiikkihän kuplii vain ja kohdistuu vahvimmin pilliveljiin/tyttäreen silloin, kun tuomarit ovat puolueellisia/munivat.

Juuri näin!

Tässä on koripalloa ja muita palloilulajeja pitkän matkan varrella seurattu katsomoissa sellainen pari tuhatta. Vain silloin kun tuomarit ovat olleet puolueellisia, katsomosta protestoidaan. Ne ovat ainoita hetkiä. Muuten annetaan kohteliaat golf-aplodit, kun tuomaristo oikein antaa kotijoukkueelle virheen/jäähyn/kortin.

 

[Topi123]

Tuo on kyllä täysin kestämätön ajatus, että oikeat tuomiot ja tulkinnat ovat niitä, mitä katsomo vaatii. Peräänkuulutat parempaa koulutusta tuomareille. Onko siis niin, että katsomossa kaikilla on sellainen koulutus ja he tietävät, miten säännöt menee ja miten niitä tulkitaan? Ja vielä näkevät toisessa päädyssä ja vastakkaisessa kulmassa tapahtuvat tapahtumat täydellisesti? Vai onko sittenkin niin, että asiat nähdään värillisten lasien läpi tunteikkaasti ja niihin reagoidaan sen mukaisesti, ja usein vielä niin, ettei ei ole mitään tietoa, mitä oikeasti tapahtui saati mitä tapahtuneesta pitäisi seurata? Kunhan huudetaan massan mukana.

Ja tämän viestin tarkoitus ei ole sanoa, ettei tuomaroinnin tasoa voisi, kannattaisi ja pitäisi nostaa. Jos miesten korisliigan pudotuspelien tuomarointi turhauttaa, niin käykääpä vilkaisemassa vaikka Ruudusta millaista tuomarointia naisten korisliigan pudotuspeleissä on. Että todellakin, paremmalle tuomaroinnille olisi kysyntää monellakin tasolla. Mutta se ei tee tuomaroinnista parempaa, jos se myötäilee äänekkäimmän katsomonosan näkemyksiä.

Tulee kyllä muutama paikkakunta mieleen, josta valtaosa katsojista ei tunne lajin sääntöjä.

 

[Spetter]

Väärinymmätäminen lienee ymmärryksen ääripää ja varsin yleistä itsetunnon väkisin pönkittämistä silloin, kun vängätään jotain omaa harhaa ja väheksytään muita. Nyt siirrytään jopa paikkakuntaäärettömän ikävään rasismiin eli jossain ihmiset ovat onnettomimpia kuin toisaalla: tämä alkaa muistuttamaan ikävästi tehtävään epäpätevää ja herkkähipiäistä selostajaa, joka pitää ja haukkuu joitain pelaajia reppanoiksi eikä noteeraa heitä, ketkä näkevät ja ajattelevat toisin. Vaikka yleisö elää vahvasti jokkona pelin mukana ei se seuraa aivottomasti johtajaa kuin kaalisoppakulhoa Moskovan kaatopaikan yllä leijaileva ja etsivä lokkiparvi. Jos näin olisi ihmisten kanssa, kaikki käyttäytyisivät katsomossa eli kaalisoppakulhon äärellä aina samoin päästäen pelistä toiseen samanlaista idioottimaista älänmölöä. Vaan näin ei ole, jokainen fanittaa tavallaan, joko oma joukkuettaan tai toiimii juuri päin vastoin eli on vastajännäri - capire?

Sama peli herättää erilaisia tunteita eri asioita ja henkilöitä kohtaan - joskus oma töppäilevä pelaajaa saa osakseen kiukkupuuskan siivittävän huudon - yleensä omaa kehutaan ja vierasjoukkueista löytyy kestoinhokkeja, ketkä saavat pelkällä kentälle tulollaan katsojan verenpaineen nousemaan - tuomareihin taas suhtaudutaan joko heidät unohtamalla tai heitä kritisoimalla. Tapahtumien toistot ja jännitys tiivistää tunnetta ja saa massan jonkin sortin hurmokseen, joka purkautuu tilanteen mukaan joko hyvin tai ikävästi - tämä on parhaimmillaan/pahimmillaan vähän kuin musiikissa Wagnerin Tristan-sointu. Tunnelma kasvaa ja kaikki purkautuu kliimaksissa kunnon rytinällä

Tuomarin asema on murheellinen: hänet unohdetaan ja sivuutetaan silloin, kun kaikki menee putkeen ja näinhän se ueimmin menee useilta tuomareilta - vihellysten mennessä metsään ja tämän kertautuessa tuomari saa voimakkaampaa ja voimakkaampaa kritiikkiä. On siis paljon selkeitä pelejä, joissa tuomari hallitsee tilannetta ja on myös niitä pelejä, joissa mokat kasvavat kuin rinnettä vyöryvä lumipallo. Jos tuomareilla olisi edes peruspsykologian alkeistiedot, he selviäisivät ikävistä tilanteista nykyistä paremmin eli koulutusta ja vaatimustason nostoa tuomaritoimintaan. Kuten olen todennut jo aiemmin, ei ole mokaavan tuomarin vika, että hän on kentällä. Vika on hänessä, joka ei kouluttanut tuomaria riittävästi ja lähetti hänet vajain evään oman mokansa sylkykupiksi.

Uni cuique dedit vitium Natura creato!