tyttö koris

[Sopulipeli]

Vs: tyttö koris

Tiina Sten, Taru Tuukkanen, Dionne Pounds, Heta Korpivaara, Reetta Piipari, ja muutama muu SM-sarjaa pelaava. Kaikki jenkkiyliopiston käyneitä. Lisäksi parhaillaan viisikollinen maajoukkuepelaajia tai ovia kolkuttelevia pelaa/opiskelee siellä. Miksi se olisi toissijainen valinta?

Keitä ammattilaisia on päässyt kentille muuta kautta?

- Kuinka kovia näistä nimistä olisikaan tullut, jos olisivat panostaneet (voineet panostaa) VAIN koripalloilijana kehittymiseen, vaikkapa jossain Espanjan huippu korisakatemiassa, jenkeissä opiskelun ohessa tapahtuvan palloilun sijaan?

- Joku joka tietää voisi meille maallikoille hieman valaista sitä polkua jota pitkin hyvä TYTTÖ-juniori voisi hakeutua eurooppaan koripallotaitojaan jalostamaan.

Taustatietoa on huonosti saatavilla mutta harjoitusmäärät esimerkiksi Espanjassa ovat selkeästi isommat kuin Suomessa.

 

[tkg]

Vs: tyttö koris

Ainakin Henna Salomaalla ja Ella Rantasella on tuntumaa Espanjasta.

 

[Lothar]

Vs: tyttö koris

Espanjassahan nuorison työttömyys on 50%. Aika kovaan kilpailuun Suomi tyttö joutuu, mahdollisesti uudella opeteltavalla kielellä. Lontoota kuitenkin Suomessa vääntää hyvin kaikki. Enpä uskaltaisi suositella peruskouluun lopettamista ja kaiken satsaamista korisammattilaisuuden varaan. Toki nämä Espanjan korisakatemiat näyttävät valmistavan oppilaitaan nimenomaan pääsemään NCAA:hin.

http://www.talkbasket.net/news/spanish-basketball-academy-invasion-3831.html

Eli siis korvaisi suomalaisen urheilulukion+ laatuseuran ohjelman yhdistelmän.

Espanja, Kreikka ja Italia olivat takavuosina suosittuja maita korisammattilaisille. Mukava ilmasto ja hyvät ehkä tupla palkat vaikkapa Suomeen verrattuna. Palkka maksetaan kuitenkin noin 8 kuukaudelta vuodessa ja ura voi kestää vain rajoitetun ajan. Back up suunnitelma siviiliammattiin on syytä olla takataskussa. Nythän nämä maat ovat enemmän tai vähemmän letkuissa. Talouskriisi on heijastunut pienellä viiveellä myös korisjoukkueisiin. Palkkojen saanti ei ainoa ole niin varmaa. Säästöbudjeteilla mennään. Saksassa esimerkiksi saa kaiketi palkat ajallaan useimmiten edelleen. 8]

 

[ettei vain]

Vs: tyttö koris

- Kuinka kovia näistä nimistä olisikaan tullut, jos olisivat panostaneet (voineet panostaa) VAIN koripalloilijana kehittymiseen, vaikkapa jossain Espanjan huippu korisakatemiassa, jenkeissä opiskelun ohessa tapahtuvan palloilun sijaan?

- Joku joka tietää voisi meille maallikoille hieman valaista sitä polkua jota pitkin hyvä TYTTÖ-juniori voisi hakeutua eurooppaan koripallotaitojaan jalostamaan.

Taustatietoa on huonosti saatavilla mutta harjoitusmäärät esimerkiksi Espanjassa ovat selkeästi isommat kuin Suomessa.

Huonosti tuntuu olevan tietoa jenkkien systeemistä. Kuten joku tuolla aiemmin jo kirjoitti, niin maasta löytyy hyviä kouluja ja keskitason kouluja ja huonoja kouluja. Aivan sama, puhutaanko edellisessä lauseessa siis akateemisesta tasosta, vai koripallon tasosta.

Hyvässä koulussa on mahdollisuus saada "akateeminen koulutus" ja sen lisäksi panostaa aivan täysillä ja isoilla harjoitusmäärillä koripalloon. Lainausmerkit ovat tuossa vain sen vuoksi, että suomalaiselle opiskelijalle amerikkalainen koulunkäynti on todennäköisesti helppoa, mutta niin halutessaan saa vaativuutta myös tähän sektoriin. Mutta se koripalloon panostaminen on tosiaan aivan eri tasolla kuin monessa muussa paikassa. Jos pitäisi valita korinpallon pelaaminen, sen sivutuotteena saatu koulutus, elämänkokemus ja kaikki muut mahdollisuudet, joita jenkkiyliopisto tarjoaa, niin ei tosiaan kiinnostaisi lähteä jonnekin Espanjaan. Mutta siis tämä edellyttää hyvää yliopistoa. Koulutuksen läpikäyneitä on jo paljon maassamme, eivätkä he varmasti vaikene, jos jenkkilään mielivä juniori kysyy heidän mielipidettään. Ja varmasti edellytykset omaava pelaaja pystyy kehittymään menemällä amerikkalaiseen yliopistoon.

Yliopistoon päästäkseen ei suinkaan ole pakko pelata naisten SM-tasolla 16-vuotiaana. Pikemminkin voi olla eduksi pelata nyt tarjolla olevia polkuja pitkin kansainvälisiä EEGBL-pelejä, juniorien SM-pelejä ja esim. naisten I-divaripelejä. Isot minuutit näissä kehittävät takuulla enemmän kuin statistin roolit, joita suurelle osaa nuorista pelaajista on tarjolla naisten SM-sarjassa. Koripallo on laji, jossa huipulla ei tosiaan tarvitse olla vielä 16-vuotiaana. Saa toki olla, jos ominaisuudet riittävät, mutta sarjojen heikohko taso voi antaa vääränlaisia tuntemuksia tämän asian suhteen.

 

[Haukkavuori-45]

Vs: tyttö koris

Kaikki viisi suomalaista freshmania pelaa nyt oman konferenssinsa heikoimmissa joukkeissa.
Konferensseja on eri kokoisia ja laatuisia. Big East lienee suurin, 15 joukkuetta, joukossa peräti 3-4 kansallisesti 25 parhaan joukkoon rankattua. Siksi BE-konferenssi lieneekin hajoamassa, mutta siellä Iiskola pääsee kyllä pelaamaan USA:n huippuja vastaa monessa pelissä/kausi.

Valmentajiakin on eri tavoin arvostettuja, ja suosituksia kuulee toisilta amerikkalaisvalmentajilta.
On hyvä, jos pääsee valitsemaan muutamasta yliopistosta omia tavoitteitaan parhaiten vastaavan valmentajan ja yliopiston.

Stipendi antaa kai oikeuden käydä tutustumassa neljään yliopistoon, mutta se ei maksa perheenjäsenen matkoja.

Tästä tullaankin siihen, mistä ei yleensä puhuta: Mahdollisimman hyvän kieli- ja ylioppilaskokeen sekä suomalaisten maajoukkuenäyttöjen lisäksi perheen pitää varautua muutamankertaisiin matkakustannuksiin/vuosi verrattuna vaikkapa nuorisomaajoukkueen hintalappuun. Stipendillä on arvoa 45 000 euroa/vuosi, ja lisäksi voi saada liki 300 euron opintotuen Suomesta/kuukausi, mutta niiden lisäksi tarvitaan kohtuullisen paljon lentomatkarahaa ja kykyä itsenäiseen liikkumiseen jo yliopiston valintavaiheesta. Kansainvälisen liikkumisen taitoja varsin nuorella iällä kasvattavat tietysti maajoukkuematkat.

Että tsemppaamaan monella rintamalla!

 

[Herbert]

Vs: tyttö koris

Stipendi antaa kai oikeuden käydä tutustumassa neljään yliopistoon, mutta se ei maksa perheenjäsenen matkoja.

Olin kuvitellut, että yliopistot itse myöntävät nuo stipendit, mutta tämä ei oikein viittaisi siihen... Kuka tällaisia stipendejä siis myöntää?

 

[Jenkkikannattaja]

Vs: tyttö koris

Olin kuvitellut, että yliopistot itse myöntävät nuo stipendit, mutta tämä ei oikein viittaisi siihen... Kuka tällaisia stipendejä siis myöntää?

Käsittääkseni juuri yliopistot myöntävät nuo varsinaiset opiskelijalle/pelaajalle annetut stipendit , voi olla että joillain suuremmilla yliopistolla on joku menettely kustannusten korvaamiseksi"potentiaalisten hakijoiden" arvioimiseksi paikan päällä, tätä en tiedä. Yleensä stipendin suuruus riippuu ylipiston (collegen) tasosta (1-divisioona - 3-divisioona). Naisten SM pelaa tänä vuonna kaikkien tasojen stipendiaatteja. Toisaalta täytyy muistaa että, yleensä stipendi kattaa myöskin suuurinpiirtein opiskelun kustannukset (hyvissä kouluissa kallista jne.), mutta kuten jossain viitatttiin niin joulu/kesälomien matkat menee kyllä omaan piikkiin. Stipendi myös yleensä määritellään "akateemiseen osaan ja urheilulliseen osaan", ja varsinkin akateemista osaa arviodaan vuosittain. Sitä klassista "olen hyvä pelaamaan, mutta en osaa lukea" ei kyllä enää nykyään ole.
Mielestäni hyvää minkä jenkkiyliopisto-opiskelusta saa on:
-Jos/kun valitsee omalle tasolleen sopivan koulun, saa hyvää ja valmennusta ja ennenkaikkea peliminuutteja. Pelaaminen ja osallistuminen, niin voittaessa kuin hävitessä on yksi pelitaidon parhaista kehittäjistä. Esimerkkejä on siitä kun valitaan kunnianhimoisesti liian kovatasoinen koulu, eikä aina olla edes kokoonpanossa, tai pelataan jämäminuutteja.
-Erinomainen, HUOM: erinomainen Englannin kielitaito.
-Kuten Lothar mainitsi, kansainvälinen verkostoituminen, ja yleensäkin kansainvälisyyden ymmärtäminen
-Vähintään suomessa hyväksytty kanditutkinto, pari vuotta lisää suomessa (pelaamisen ohessa) maisterintutkintoon ja sitten vielä maailmalle, jos intoa riittää. Kuten Didi Pounds teki.

Pitää muistaa että vain-ja ainoastaan koripalloon panostus kohtaa tylyn lopun viimeistään 30-35 vuotiaalle, mitäs sitten, jos ei ole mitään muuta pohjaa.

Mielenkiintoinen forumi ja keskustelunaihe kaikenkaikkiaan, eikä päde pelkästään koriopalloon, eiköhän samat asiat päde kaikkiin jenkkiyliopistourheilijoihin

 

[Haukkavuori-45]

Vs: tyttö koris

Olin kuvitellut, että yliopistot itse myöntävät nuo stipendit, mutta tämä ei oikein viittaisi siihen... Kuka tällaisia stipendejä siis myöntää?

Yliopistot myöntävät stipendit, mutta lisäksi, sitä ennen, pitää saada NCAA:n "harrastaja"-hyväksyntä. Kielitutkinnon pistemäärävaatimukset ovat myös korkeammat parhaissa yliopistoissa.
Hakuprosessi on kaikkiaan aikamoinen ruljanssi.
Stipendiaatin matkarahat saa takaisin vasta kuukausien kuluttua.

 

[Haukkavuori-45]

Vs: tyttö koris

Stipendi myös yleensä määritellään "akateemiseen osaan ja urheilulliseen osaan", ja varsinkin akateemista osaa arviodaan vuosittain. Sitä klassista "olen hyvä pelaamaan, mutta en osaa lukea" ei kyllä enää nykyään ole.

Opiskelu on paljon kurinalaisempaa kuin Suomessa; tutkinto pitää saada suoritetuksi siinä neljässä vuodessa, ja sitä seurataan ensiviikoista asti. On pakolliset kirjastolukutunnit. Maajoukkueosallistuminen Suomessa kesällä jää toiseksi, jos opinnot eivät ole kohdallaan.
Toisaalta oppimisen henkilökohtainen ohjaus on myös välittävämpää kuin Suomessa. Tästä opiskelun ohjaus/tavoitevaatimuksesta kannattaisi Suomessa ottaa mallia.

 

[Eurooppalainen]

Vs: tyttö koris

Mikä om sitten se eurooppalainen vaihtoehto? Missä iässä? Mitkä joukkueet/ akatemiat? Sponsorirahoituksellako?

 

[Haukalle]

Vs: tyttö koris

itse asiassa siellä on kuusi nuorta naista. Ei pidä unohtaa Nea Mäkelää joka pelaa CLIAC konferenssin II divaria Northern Michigan Universityssä, joka on ilmeisesti yksi kovatasoisimpia II divareita. On ollut joukkueensa tehokkaimpia so far.

 

[Haukkavuori-45]

Vs: tyttö koris

itse asiassa siellä on kuusi nuorta naista. Ei pidä unohtaa Nea Mäkelää joka pelaa CLIAC konferenssin II divaria Northern Michigan Universityssä, joka on ilmeisesti yksi kovatasoisimpia II divareita. On ollut joukkueensa tehokkaimpia so far.

NCAA:ssa on seitsemän, tai oikeastaan kahdeksan, mutta frehmaneja on tosiaan 5 ykkösdivarissa ja yksi kakkosdivarissa.

Junior (eli toisen vuoden opiskelija) Julia Salmio pelaa NSU:ssa, NCAA Division II
SunShine Conferencen tilastot täällä: http://www.sunshinestateconference.com/stats/12wbkb/nsw.htm

Kakkosdivari saattaa olla heille ihan hyvä koriskoulu ja mieleinen opiskelupaikka, mutta ykkösdivari on tietysti kiinnostavampi meille maajoukkueen kehityksestä kiinnostuneille.

Maajoukkueeseemmehan kuuluu jo se kahdeksas siellä opiskeleva, ykkösdivarin North Carolinan junior Krista Gross, suomalaisjoukkueista korkeimmalle rankatussa joukkueessa.

Junior on vähän hämäävä suomalaiselle, mutta siellä nimitys kulkee opiskeluvuoden mukaan: freshman, junior, sophmore, senior.

 

[Haukalle]

Vs: tyttö koris

onko Haukka siis sitä mieltä että II divarista ei ole mahdollisuutta maajoukkueseen?

 

[PekLa]

Vs: tyttö koris

NCAA:ssa on seitsemän, tai oikeastaan kahdeksan, mutta frehmaneja on tosiaan 5 ykkösdivarissa ja yksi kakkosdivarissa.

Junior (eli toisen vuoden opiskelija) Julia Salmio pelaa NSU:ssa, NCAA Division II
SunShine Conferencen tilastot täällä: http://www.sunshinestateconference.com/stats/12wbkb/nsw.htm

Kakkosdivari saattaa olla heille ihan hyvä koriskoulu ja mieleinen opiskelupaikka, mutta ykkösdivari on tietysti kiinnostavampi meille maajoukkueen kehityksestä kiinnostuneille.

Maajoukkueeseemmehan kuuluu jo se kahdeksas siellä opiskeleva, ykkösdivarin North Carolinan junior Krista Gross, suomalaisjoukkueista korkeimmalle rankatussa joukkueessa.

Junior on vähän hämäävä suomalaiselle, mutta siellä nimitys kulkee opiskeluvuoden mukaan: freshman, junior, sophmore, senior.

Fresman 1 opiskeluvuosi
Sophomore 2 opiskeluvuosi
Junior 3 opiskeluvuosi
Senior 4 opiskeluvuosi

Ettei vaan jää väärä tieto elämään.

 

[Haukkavuori-45]

Vs: tyttö koris

Fresman 1 opiskeluvuosi
Sophomore 2 opiskeluvuosi
Junior 3 opiskeluvuosi
Senior 4 opiskeluvuosi

Ettei vaan jää väärä tieto elämään.

Kiitos käsitykseni oikaisemisesta!

 

[catzfan]

Vs: tyttö koris

jenkki-yliopistojen koulusta on monenlaista hyötyä. siellä on ykkös, kakkos, kolmos jne sarjojen kouluja. topille kun pääsee, niin saa parasta jenkki tyylin
oppia. mutta miten päästä sinne, se on tosi vaikeaa. tyttöjen maajoukkueesta se varmaan onnistuu, mutta tavallinen sarjapeluri jää armotta
ulkolais-vahvistusten varjoon. mutta kotimaisen koriksen kehittäminen, miten se tehdään? kertokaa se mulle

 

[catzfan]

Vs: tyttö koris

yksikään korisguru ei oo vastannu. minkälainen junnu-ura saa nää yliopistot kiinnostumaan?

 

[Haukalle]

Vs: tyttö koris

Nea Mäkelä tehnyt NCAA II divarissa toissa yönä hurjat tehot 22 pist 16 levyriä!
Huraa Tampere!

 

[RPI]

Vs: tyttö koris

Pari juttua kun tuntuu olevan epätietoisuutta NCAA hakeutumisesta.

1. NCAA Clearinghouse

Amatööristatus

Akateeminen status

(SAT + ylioppilastutkintotodistuksen lukuaineiden arvosanat muunnettuna amerikkalaiseen
arvosteluasteikkoon ja niistä keskiarvo), mitä parempi SAT sen heikompi keskiarvo (sliding
scale) riittää.

Tarkemmat tiedot löytyy NCAA sivuilta.

Jos nämä ei ole kunnossa unohda koko juttu.

2. Koulun omat vaatimukset

-TOEFL vaatimukset koulukohtaisia.Saattaa olla myös muita, tarkista oppilaitoksesta.

3. Pelitaidot

Junnujen kesäiset EM-turnaukset paras näytönpaikka, paljon coacheja paikalla + materiaali
helposti kaikkien saatavilla. Yleisesti ottaen nuorten maajoukkueet on se paikka millä
herätetään kiinnostus.Ei kuitenkaan välttämättömyys.
Itse kannattaa myydä omaa osaamistaan ja persoonallisuuttaan, meiliä vaan joka suuntaan, tässä
auttaa jos on esittää faktoja ja videoita.

4. Vierailut kouluissa ja niiden kustannukset

Omaan piikkiin voit vierailla niin monessa koulussa kuin haluat (ns. epäviralliset vierailut),
koulujen maksamat vierailut (ns. viralliset vierailut) on kattojärjestö NCAA rajoittanut
viiteen kouluun per prospect. Näistä ei koidu mitään kuluja eli lennnot, majoitukset, ruuat sun
muut maksetaan. Jos vanhempi tai muu tuki mukana niin edelleen NCAA määrää että matkakuluja ei
makseta siltä osin. Majoitukset, ruokailut ym. maksetaan myös mukana matkustavalle.

Jos joku tarjoaa virallista vierailua voit olla varma että kiinnostus on todellista.

5. Pelin taso

Noin tuhat koulua joista noin 350 pelaa ylintä D1. Tämä D1 jaettu noin 30 konferenssiin joista
5-6 "power conferensseja", näissä ei kovin moni suomalainen ole pelannut. Maailman parhaat
yliopistoikäiset NCAA kelpoiset yksilöt löytyy keskimäärin täältä.

Seuraavat 5-10 konferenssia ns. mid-major konferenssit.Kovia ovat pelaajat yksilötasolla
täälläkin.

Loput heikkotasoisempia konferensseja, pelin taso vaihtelee, edelleen erittäin hyviä yksilöitä.

Pelitapa riippuu valmentajasta, koulusta ja sen perinteistä. Keskimäärin eri peliä kuin
Euroopassa pelataan, yksilökeskeisempää one-on-one pelaamista. Todelliset huippujoukkueet
(TOP10) erottuvat tässäkin, huikeita yksilöitä + mahtavaa joukkuepelaamista.

Alempaa löytyy myös D2 ja D3 + NAIAA + NJCAA mutta näistä ei itsellä kokemusta.

6. Vaatimustaso

Konferenssista tai divarista riippumatta taso erittäin kova, ota vaativin valmentaja kotimaasta
ja kerro ensi alkuun viidellä niin pääset kartalle. Kyse ei todellakaan ole mistään opiskelun
ohessa tapahtuvasta pallon pelailusta. Jos et ole valmis tähän niin unohda koko juttu.

Nämä nyt ensi alkuun, paljon tästä vielä puuttuu mutta tässä tärkeimmät. Jos kysyttävää niin
kysykää, saatan vastatakin.

 

[käyttäjätunnus]

Vs: tyttö koris

Itse kannattaa myydä omaa osaamistaan ja persoonallisuuttaan, meiliä vaan joka suuntaan, tässä auttaa jos on esittää faktoja ja videoita.

Joku suomalainen neropatti oli tiettävästi lähetellyt kouluille videoita, joissa pelasi junnuja vastaan ja pieneen koriin. Stipendiin asti ei ilmeisesti ne näytöt kuitenkaan riittäneet.