tyttö koris

[Lothar]

Vs: tyttö koris

Ihanteellinen rakennne hyvien aikuispelaajien tuottamiseksi on kolmiportainen, jossa tasoina ovat A-tytöt - 1. divisioona ja naisten SM-sarja. Kaikilla näillä on yhtenäinen tapa pelata. Pelaajan siirtyminen eri tasoille kauden mittaan on mutkatonta. Valmentajat toimivat kiinteänä tiiminä ja roolitettuina. Hommaa johtaa ylimmän tason, eli naisten SM:n päävalmentaja.

Pelaajien pelaamis- ja harjoittelupaikat määräytyvät valmentajien keskenään sopimalla tavalla niin, että ylemmällä tasolla on aina viimeinen sana.

Johtava ajatus on löytää kunkin pelaajan kehityksen kannalta ideaalinen joukkue harjoitella ja ansaita peliminuutteja.

Parhaat nuoret pelaajat saattavat pelata ainoastaan ja vain naisten SM-tasolla. Niille , joille on vielä vaikeaa saada isoja minuutteja ylimmällä tasolla, voi pelata isoja minuutteja 1. divisioonassa. Vastaava periaate toimii myös 1. divisioonan ja A-tyttöjen joukkueen kesken.

Näin toimien on runsaasti todistusaineistoa esimerkiksi Espoosta, että kehitys lahjakkuuksilla on optimaalista.
Ylipeluuttamista on varmaankin Espoossakin joskus tapahtunut. Nyt ja tulevaisuudessa ei ilmeisesti enää. Varsinkin kun toiminta on nyt kiinteästi ja yksiselitteisesti yhden seuran, Tapiolan Hongan, johdon ja valvonnan alaista.

On luonnollista että naisten SM-sarja on ylivoimaisesti paras näyteikkuna josta on helpoin pompata maajoukkueeseen, korisstipendiaaatiksi Yhdysvaltojen yliopistoon tai maajoukkueeseen. Maajoukkueista, aikuisten ja nuorten, taas kansainväliset scouttajat löytävät helpoiten lupaavia pelaajaprospekteja ammattikentille. Vastus peleissä ja harjoituksissa on ymmärrettävissä naisten SM-sarjassa ylivoimaisesti kovinta ja pakottaa nuoren pelaajan pinnistelemään joka sekuntti parhaalla mahdollisella suoritustasollaan. Tämä omien rajojen jatkuva testaaminen toimii kehityksen kalalysaattorina. 8]

 

[junioribasket]

Vs: tyttö koris

Todistusaineistoa PHYK:n voitosta: PHYK:n koristytöt koululaisten MM-kisoihin

Eikös tää juttu kuuluis tuonne juniorikoriksen puolelle eikä naisten SM osioon?

 

[manzu]

Vs: tyttö koris

Eikös tää juttu kuuluis tuonne juniorikoriksen puolelle eikä naisten SM osioon?

Ei kun juuri tyttökorikseen. Monet näistä pelaajista jo omissa edustusjoukkueissaan tai siirto lisenssillä ringissä

 

[Asiaa]

Vs: tyttö koris


Yes, tämän parempaa analyysiä en ole näillä sivustolla nähnytkään

Juniori pelaajan parasta kasvuympäristöä on oikean tasoisessa sarjassa pelaaminen ja oikeanlaisessa harjoitusympäristössä harjoitteleminen. Pitkän aikaa junioripelaajia seuratessani, hyvin läheltä, voin kyllä todeta, että aivan liian suurella kiireellä pelaajia työnnetään ja houkutellaan kohti NSM sarjaa tai vastaavia ylempiä sarjatasoja. Ihan kuin se olisi joku autuus pelaajan kehittymiselle paremmaksi pelaajaksi, päinvastoin. Tälläkin hetkellä liian moni nuori on sivussa jonkinsortin rasitusvamman, oli se fyysisen tai henkinen, takia. Pelaajan sivussa olemisen aika on aina poissa pelaajan kehittymisestä. Oikea kehittyminen vaatii jatkuvan säännöllisen ja portaittain nousevan suunnitelmallisen harjoittelun taakseen. Kun kyse on kuitenkin kilpaurheilusta, niin ei siinä useinkaan valmentajan, koulun tai seuran kilpailullisen menestyksen halua ohjaa pelaajan oikea-aikainen eteenpäin vieminen portaittain, vaan kyllä se on se maine ja kunnia mitä menestyksellä saadaan. Voin kyllä sanoa, että tässäkin pienessä Suomen maassa parasta juniori kasvatus työtä tehdään valitettavasti vain liian harvojen valmentajien toimesta. Tunnen suurimman osan tyttöpuolen aktiivi valmentajista henkilökohtaisesti ja voin vain todeta, että liian usein harjoittelua ja peluuttamista ohjaa pelkkä pelien pakonomainen voittaminen. Selkeä suunnitelmallinen ja maltillinen kehittäminen on jäänyt jalkoihin liian nopean kilpailullisen menestymisen pakon takia. Seuraan myös läheltä aktiivisesti NSM ja N1 pelejä ja voin näkemäni perusteella todeta varsinkin N1 sarjassa pelaavien juniori pelaajien suurimmaksi osaksi (riippuen valmennuksesta) kehittyneen tämänkin kauden aikana hurjasti, keskimäärin paljon paremmin kuin NSM pelaavat saman ikäiset juniorit, muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. N1 sarjassa pelaajien ratkaisuvalmius (lupa ottaa ratkaisuja) on aivan eriluokkaa kuin rooli useimmissa NSM joukkueissa pelaavilla junioreilla. Itseluottamus pelistä kun on kyse, niin se kasvaa onnistumisien kautta ja tuloksia voidaan mitata kahdella tavalla. Ensimmäinen on se nyt vallalla oleva "heti mulle kaikki nyt" ja se toinen johon itse vahvasti uskon (tähän asti myös näin on käynytkin) "annetaan hyvän rauhassa kypsyä. Lopuksi toivon, että kaikki juniorit jotka ovat sivussa nilkka, polvi, sormi, rasitus tai muiden vammojen takia, että parantakaa itsenne rauhassa kuntoon, älkää hätäilkö liian aikaisin pelikentille. Itse haluan ja toivon näkeväni näitä junioreita seuraavinakin vuosina pelikentillä. En haluaisi nähdä tähdenlentoja, enkä paperitähtiä, vaan pitkiä pelaajien uria, varsinkin niiltä pelaajilta joiden kanssa olen itsekin vuosia saanut asioita eteenpäinviedä tai olen saanut kunnian tutustua pelikentillä. Nähdä kasvavan kohti aikuisuutta ja kohti omaa potentiaaliaan pelaajana ja etenkin kasvavan aikuiseksi naiseksi. Ei muuta kuin kori sukka heilumaan....

 

[Tiuu]

Vs: tyttö koris

Parhaat nuoret pelaajat saattavat pelata ainoastaan ja vain naisten SM-tasolla.

Kevätauringon alkaessa lämmittää parhaatkin nuoret pelaajat ilmestyvät A- tai B-junnujoukkueidensa viimeisiin otteluihin, jos niissä pelataan mitaleista. Sen vuoksi väitän, että yllä oleva Lorharin väite ei pidä paikkaansa.

 

[ettei vain]

Vs: tyttö koris

Kevätauringon alkaessa lämmittää parhaatkin nuoret pelaajat ilmestyvät A- tai B-junnujoukkueidensa viimeisiin otteluihin, jos niissä pelataan mitaleista. Sen vuoksi väitän, että yllä oleva Lorharin väite ei pidä paikkaansa.

Ja ettei vain jopa jo ennemmin, sillä A-tytöissä pitää ensin varmistaa edes pääsy mitalipeleihin. Asian ytimessä nimimerkki oli tosiaan asian ytimessä.

 

[Koulu unohtui]

Vs: tyttö koris

Ihanteellinen rakennne hyvien aikuispelaajien tuottamiseksi on kolmiportainen, jossa tasoina ovat A-tytöt - 1. divisioona ja naisten SM-sarja. Kaikilla näillä on yhtenäinen tapa pelata. Pelaajan siirtyminen eri tasoille kauden mittaan on mutkatonta. Valmentajat toimivat kiinteänä tiiminä ja roolitettuina. Hommaa johtaa ylimmän tason, eli naisten SM:n päävalmentaja.

Pelaajien pelaamis- ja harjoittelupaikat määräytyvät valmentajien keskenään sopimalla tavalla niin, että ylemmällä tasolla on aina viimeinen sana.

Johtava ajatus on löytää kunkin pelaajan kehityksen kannalta ideaalinen joukkue harjoitella ja ansaita peliminuutteja.

Parhaat nuoret pelaajat saattavat pelata ainoastaan ja vain naisten SM-tasolla. Niille , joille on vielä vaikeaa saada isoja minuutteja ylimmällä tasolla, voi pelata isoja minuutteja 1. divisioonassa. Vastaava periaate toimii myös 1. divisioonan ja A-tyttöjen joukkueen kesken.

Näin toimien on runsaasti todistusaineistoa esimerkiksi Espoosta, että kehitys lahjakkuuksilla on optimaalista.
Ylipeluuttamista on varmaankin Espoossakin joskus tapahtunut. Nyt ja tulevaisuudessa ei ilmeisesti enää. Varsinkin kun toiminta on nyt kiinteästi ja yksiselitteisesti yhden seuran, Tapiolan Hongan, johdon ja valvonnan alaista.

On luonnollista että naisten SM-sarja on ylivoimaisesti paras näyteikkuna josta on helpoin pompata maajoukkueeseen, korisstipendiaaatiksi Yhdysvaltojen yliopistoon tai maajoukkueeseen. Maajoukkueista, aikuisten ja nuorten, taas kansainväliset scouttajat löytävät helpoiten lupaavia pelaajaprospekteja ammattikentille. Vastus peleissä ja harjoituksissa on ymmärrettävissä naisten SM-sarjassa ylivoimaisesti kovinta ja pakottaa nuoren pelaajan pinnistelemään joka sekuntti parhaalla mahdollisella suoritustasollaan. Tämä omien rajojen jatkuva testaaminen toimii kehityksen kalalysaattorina. 8]

Ihanteellisesta rakenteesta unohtui keskeinen elementti, koulu.

Tulevaisuudessa yhä suurempi osa huipulle nousevan urheilijan uran aikaisesta ohjatusta harjoittelusta tapahtuu koulun yhteydessä, kun ohjattua harjoittelua viedään kouluun nuoremmille ja nuoremmille.

Lotharin puffaama seuran moniportainen tarjooma ei pysty tarjoamaan riittävää harjoitusmäärää ilman koulun ajalla tapahtuvaa harjoittelua. Toisaalta moniportainen seuran ohjelma vie aikaa pois urheilijan omaehtoiselta harjoittelulta. On turha haaveilla oman potentiaalinsa saavuttamisesta ilman ahkeraa harjoittelua omalla ajalla, ohjatun seuratoiminnan ulkopuolella.

 

[catzfan]

Vs: tyttö koris

teillä kaikilla on ihan hyviä kommentteja. mutta kertokaa nuorelle a ta i b ikäiselle, joka haluaa mahdollisuuden päästä esittämään parasta
itsestään. se vain ei onnistu, kun edustus on täynnä ulkolaisia. kertokaa hänelle, miten miten hän pääsee jenkki university sarjaan.

 

[Asian ytimessä II]

Vs: tyttö koris

teillä kaikilla on ihan hyviä kommentteja. mutta kertokaa nuorelle a ta i b ikäiselle, joka haluaa mahdollisuuden päästä esittämään parasta
itsestään. se vain ei onnistu, kun edustus on täynnä ulkolaisia. kertokaa hänelle, miten miten hän pääsee jenkki university sarjaan.

Etsisin ajoissa sellaisen seuran, jossa tämä mahdollistuisi. Toinen hyvä vaihtoehto, esimerkkejä on tältä kaudelta, yhteistyö toisen seuran joukkueiden kesken. Ainakin tietääkseni esimerkiksi Huima-Vimpeli ja Capitals-OrJy on mahdollistanut pelaajien ristiin pelaamisen organisaatioissaan, ilman omasta seurasta tai joukkueesta luopumista. Joskus myös paikkakunnan vaihtaminen, opiskelupaikka ja koripallo yhteen sovitettuna, voi olla yksi vaihtoehto. Ainakin muutamia nuoria pelaajia on näin valinnoissaan ura polullaan jo tehnyt, vaikka aikuisikää ei vielä ole saavuttaneetkaan.

Kuten "asian ytimessä" olevassa kirjoituksessa mainitaankin, niin oikea portainen eteneminen on tie eteenpäin. Jos ura polku koripallon puolelta kiinnostaa. Ottakaa rohkeasti yhteyttä seuroihin, jotka tekevät kasvatustyötä ja voivat tarjota hyvää juniori koripallokasvatuksen polkua.

 

[Botevgrad]

Vs: tyttö koris

Kuten "asian ytimessä" olevassa kirjoituksessa mainitaankin, ...

Jännä juttu, että et ole muuttanut mieltäsi muutamassa päivässä!

 

[Botevgrad]

Vs: tyttö koris

teillä kaikilla on ihan hyviä kommentteja. mutta kertokaa nuorelle a ta i b ikäiselle, joka haluaa mahdollisuuden päästä esittämään parasta itsestään.

Ensin harjoitellaan. Sitten harjoitellaan vähän enemmän. Kymmenen kertaa ja 20 tuntia viikossa.

se vain ei onnistu, kun edustus on täynnä ulkolaisia.

Muutama vuosi kovaa treeniä kaksi kertaa päivässä hyvässä ohjauksessa ja varmasti pääsee pelaamaan naisten SM-sarjaan.

kertokaa hänelle, miten miten hän pääsee jenkki university sarjaan.

Ei stipendillä yliopistoon pääsy ole mikään mittari eikä edes kovin vaikeaa. Pikemminkin voi kysyä, että miksi nuori haluaa sinne . Jos valintoja tehdään koriksen ehdoilla, on jenkkiyliopisto harvoin ykkösvaihtoehto. Jos valintoja tehdään asettamalla muut arvot koriksen edelle, saattaa stipendi vaikuttaa houkuttelevalta. Kannattaa kysellä pelaajilta, jotka ovat yliopistossa olleet, useimmat kertovat mielellään omista kokemuksistaan.

 

[manzu]

Vs: tyttö koris

Ensin harjoitellaan. Sitten harjoitellaan vähän enemmän. Kymmenen kertaa ja 20 tuntia viikossa.
Muutama vuosi kovaa treeniä kaksi kertaa päivässä hyvässä ohjauksessa ja varmasti pääsee pelaamaan naisten SM-sarjaan.
Ei stipendillä yliopistoon pääsy ole mikään mittari eikä edes kovin vaikeaa. Pikemminkin voi kysyä, että miksi nuori haluaa sinne . Jos valintoja tehdään koriksen ehdoilla, on jenkkiyliopisto harvoin ykkösvaihtoehto. Jos valintoja tehdään asettamalla muut arvot koriksen edelle, saattaa stipendi vaikuttaa houkuttelevalta. Kannattaa kysellä pelaajilta, jotka ovat yliopistossa olleet, useimmat kertovat mielellään omista kokemuksistaan.

Kovaa tekstiä, mut harjoittelussa ei muu auta. Saataisiin vain tuo kaksikertaa päivässä toteutumaan, joka koulussa, tai edes joka toisessa ja edes osittain ohjatusti.
Niin ei tuo jenkkilä aina sitä autuutta tuo. Pitää hakeutua oikeisiin kouluihin ja kyllä tuonne Euroopan Akateemioihin voi hakautua, jos on edellytykset koripallopuolella kunnos.
Se miten ne laitetaan sitten kuntoon on kai tuo entinen tie, ite pitää tehdä pirusti töitä.

 

[Herbert]

Vs: tyttö koris

mutta kertokaa nuorelle a ta i b ikäiselle, joka haluaa mahdollisuuden päästä esittämään parasta itsestään. se vain ei onnistu, kun edustus on täynnä ulkolaisia. kertokaa hänelle, miten miten hän pääsee jenkki university sarjaan.

En tunne jenkki university sarjojen vaatimuksia, joten tarkentavia kysymyksiä... Tarkoitatko, että jenkkiyliopistot vaatisivat Suomessa maamme pääsarjassa pelaamisen riippumatta sen sarjan tasosta? Eli että jos meillä naisten mestaruussarjasta tehtäisiin puhtaasti kotimaisin voimin pelattava ja laitettaisiin vielä yläikärajaksi 23 vuotta, niin jenkkiyliopistot tulisivat kirkuen hakemaan täältä kaikki nuoret pelaajat jotka tuohon sarjaan pääsevät?

Suomen sarjat ovat tietysti vähemmän seurattuja kuin Euroopan suuremmat sarjat, joten siinä mielessä kansallisessa mestaruussarjassa pelaaminen voi olla meriitti. En silti usko, että oikea tapa parantaa näiden a tai b ikäsiten asemaa on heikentää mestaruussarjan tasoa. Eipä taida poikeinkaan puolella kaikilla lähtijöillä olla liigataustaa, eikö siksi olisi tärkeämpää kehittää myös divaria sille tasolle, että sieltä voi ponnistaa maailmalle?

 

[Lothar]

Vs: tyttö koris

Jenkkiyliopistoista on Suomi tytöillä pääosin kuitenkin positiivista sanottavaa, vaikka joillekin on varmaan pettymyksiäkin tullut.

Yliopistoja on urheilullisesti monen tasoisia monessa divisioonassa. Vaatimuksena on ylioppilastutkinto ja ns. tasokokeen selvittäminen sekä tietysti koristaidot. Myös amatööri status on ehdoton edellytys. Eli ei rahakorvauksia eikä muitakaan etuja. Amatööri statuksen tulkinta on vaihdellut ajassa. Välillä oli SM sarjasta väylä aika lailla tukossa, kun täällä pelaa niin paljon jenkkejä, joiden he arvelevat saavan rahaa. Nyt ei koko SM sarja ole enää leimattu ammattilaissarjaksi.

Harva korisnainen elättää pidemmän päälle itseään pelkästään koriksella. Vanhempien siivellä harvempi voi tai haluaa elää täysi-ikäisenä. Koulutusta olisi hyvä hankkia. Jenkkiyliopisto antaa stipendin ja mahdollisuuden yhdistää harjoittelu, pelaaminen ja opiskelu. Kyllähän se Suomessakin on itsekurilla mahdollista jos on hyvä lukupää että pääsee haluamalleen paikkakunnalle toivekouluunsa sisään. Aika usein koulutuspaikka pakottaa sen sijaan muuttamaan paikkakunnalle, missä koris korkeimmalla tasolla ei enää ole mahdollista. Suomalaisella on opiskelu kotimaassa siltä osin edullista ettei korkeita lukukausimaksuja ole.

Näitä kouluja on kaiken kaikkiaan kolmisensataa hyvin eri tasoisina niin urheilullisesti kuin akateemisestikin. Tärkeää on siis oikea valinta, jos siis valinnan varaa sattuu olemaan. Oikea urheilullinen taso omiin kykyihin nähden ja ohjelman track record antaa mahdollisuuksia onnistuneelle jenkkireissulle. 1. divisioonan kouluun on realistista päästä vain , jos on naisten SM- sarja kokemusta ja näyttöjä. Myös maajoukkuenäytöt auttavat yliopistojen scoutteja huomaamaan. Parhaat maajoukkuepelaajamme ovat yleensä aloittaneet naisten SM-sarjassa jo viimeistään 16 - vuotiaana. Kolme tai neljä kehittymisen kannalta otollisinta vuotta on aikaa kehittyä. Koulun aamutreenit ja seuran iltatreenit on syytä koordinoida. Voihan aladivisioonan jenkkikouluun mennä myös elämänkokemuksen ja koulutuksen haku ensisijaisena. Itsellä on aina ollut kuitenkin mielessä ne, jotka tähtäävät jenkkiyliopiston jälkeen ammattipelaajaksi ja aikuisten maajoukkuetasolle. 8]

 

[Botevgrad]

Vs: tyttö koris

Jenkkiyliopistoista on Suomi tytöillä pääosin kuitenkin positiivista sanottavaa, vaikka joillekin on varmaan pettymyksiäkin tullut.

Kuinka moni toteaa, että "neljä vuotta jenkkiyliopistossa olivat koripalloilijana kehittymiseni kannalta optimaalinen valinta"? Paljon hyvää sanottavaa on varmasti useimmilla ja koriksestakin on elämyksiä ja muistoja, mutta optimaaliseksi valinnaksi kehittymisen kannalta sitä kuulee harvan sanovan. Koriksen kannalta jenkkiyliopisto on suomalaiselle junnulle parhaimmillaankin kompromissi.

Itsellä on aina ollut kuitenkin mielessä ne, jotka tähtäävät jenkkiyliopiston jälkeen ammattipelaajaksi ja aikuisten maajoukkuetasolle. 8]

Jos tähtäin on aikuisten maajoukkueessa tai pelaamisessa "ammatikseen", niin jenkkiyliopisto ei ole ensisijainen valinta.

 

[Eyes Wide Shut]

Vs: tyttö koris

"Girls Just Want to Have Fun".

 

[Botevgrad]

Vs: tyttö koris

"Girls Just Want to Have Fun".

Cyndi Lauper. Osuma.

Mut jostain täytyy löytää ne seuraavan sukupolven naarassudetkin. Eikä ne löydy Cyndi Lauperin seurasta.

 

[Jenkkikannattaja]

Vs: tyttö koris

Jos tähtäin on aikuisten maajoukkueessa tai pelaamisessa "ammatikseen", niin jenkkiyliopisto ei ole ensisijainen valinta.
[/quote]

Tiina Sten, Taru Tuukkanen, Dionne Pounds, Heta Korpivaara, Reetta Piipari, ja muutama muu SM-sarjaa pelaava. Kaikki jenkkiyliopiston käyneitä. Lisäksi parhaillaan viisikollinen maajoukkuepelaajia tai ovia kolkuttelevia pelaa/opiskelee siellä. Miksi se olisi toissijainen valinta?
Keitä ammattilaisia on päässyt kentille muuta kautta?

 

[Dr Know]

Vs: tyttö koris

Ennen oli ennen ja nyt on nyt.

 

[Jenkkikannattaja]

Vs: tyttö koris

Ennen oli ennen ja nyt on nyt.

Lisäksi parhaillaan viisikollinen maajoukkuepelaajia tai ovia kolkuttelevia pelaa/opiskelee siellä.
Kaikki vasta viime syksynä aloittaneet, eikö se juuri ole nyt eikä ennen