Vs: Finaali: Pyrintö - ToPo
Analyytikko, tykkään sun uudesta tyylistä
Turha tässä enää liikoja erittelemään. Sitä paitsi ainakin olet päässyt eroon Pyrintöön liittyvästä yltiöpessimismistä.
Multa ainakaan ei irtoa enää tässä vaiheessa mitään sellaista analyysia, joka voisi tuoda jotain lisäarvoa minua parempiin analyyseihin pystyvien visioihin. Tässä vaiheessa on vaan niin kova hurmos päällä, että minulle kaikki on vain sitä "henkimaailmaa"
Laskujeni mukaan viimeinen peli on Pyrinnön 57:s liigaottelu tällä kaudella, ToPon 56:s. Näin pitkän taipaleen jälkeen kaikki kiehuu kasaan yhdessä ainoassa ottelussa, jossa ratkaistaan se lopullinen paremmuus. Mikä voisi enää olla herkullisempaa? Finaalisarjan uskomattoman vuoristoradan jälkeen mulla ei enää riitä mehut mihinkään muuhun kuin fiilistelyyn.
Olin äärimmäisen onnellinen, kun olin paikalla todistamassa ensimmäisen finaalin järjetöntä tunnelmaa. Olin haljeta kiukusta todistettuani Pyrinnön hengettömän esityksen toisessa finaalissa. Olin pettynyt kolmannen finaalin jälkeen, mutta muutaman tunnin päästä tuon pelin jälkeen minulle alkoi tulla tuntu, että näin sen pitikin mennä, haluan nähdä tässä tilanteessa, kun ToPo-leirissä on pöytä katettuna, Pyrinnön pilaavan juhlat ja näyttävän, että se on kovempi joukkue kuin moni luulee. Tästä syystä olin euforista riemua täynnä eilisen pelin jälkeen. Nyt kausi saa huipennuksensa, ja minä antaudun vain nauttimaan tästä kaikesta. Huudan viimeisetkin voimani Pyynikillä ja toivon, että se auttaa kotijoukkuetta vielä hieman lisää. Kumpi tahansa lauantaina voittaakaan, tämä on jo itsessään suurta. Pyrinnön voittaessa adjektiivit loppuvat kesken ja huudan vain sen, mitä suusta tulee.