HBA-Märsky - Suomikoriksen tähtihautomo?

[Bruce Tanning]

Juurihan vastasin kysymyksiisi ja tarkensin faktoja, mutta jos vastaukset eivät sinua miellyttäneet tai et niitä ymmärtänyt, niin ongelma on yksin sinun.

Keskusteluun, erityisesti yhtään järkevään keskusteluun, kuuluu myös eriävät mielipiteet. Mutta jos haluaa vain hyväksyntää omille mielipiteilleen, niin kannattaa jatkaa keskustelua siinä omassa pienessä selkääntaputtelijoiden ringissä jossa kukaan ei uskalla olla eri mieltä mistään. Jees-miehiksikin teitä kutsutaan. Tämä ilmiö liittyy osin myös Koripalloliiton ja Hban ongelmiin ja toki valitettavasti monen muunkin yhteisön ongelmiin viiteryhmästä riippumatta.

Ja noihin provoihin en viitsi jatkossa enää vastata lainkaan. Kulutan mieluummin aikani johonkin muuhun.

Ei ole kyse siitä, että vastauksesi eivät olisi miellyttäneet minua. Ymmärrän myös ainakin osan pointeistasi ja jaan myös huolen HBA:sta sekä laajemmin suomalaisesta pelaajakehityksestä. Mutta se, että maalaat kuvan HBA:sta jonain Dettmann-lahkon laboratooriona, jossa juostaan kolmiohyökkäystä päivät pitkät ja Koripalloliiton suojatyöntekijät jauhavat kilpaa purkkaa, on väärä.

Mihin suuntaan haluat itse HBA:n toiminnan muuttuvan tai kehittyvän?

 

[KooPee]

Ei ole kyse siitä, että vastauksesi eivät olisi miellyttäneet minua. Ymmärrän myös ainakin osan pointeistasi ja jaan myös huolen HBA:sta sekä laajemmin suomalaisesta pelaajakehityksestä. Mutta se, että maalaat kuvan HBA:sta jonain Dettmann-lahkon laboratooriona, jossa juostaan kolmiohyökkäystä päivät pitkät ja Koripalloliiton suojatyöntekijät jauhavat kilpaa purkkaa, on väärä.

Mihin suuntaan haluat itse HBA:n toiminnan muuttuvan tai kehittyvän?

Hyvä ja kohtuullisen laaja kysymys jota voi pyöritellä moneltakin kantilta ja on hyvin kyseenalaista kannattaako nykymuotoista Hbata ylipäätään lähteä kehittämään mihinkään suuntaan vai onko viisaampaa lähteä pohtimaan suomalaisen koripallon ja yksilöiden saattelemista eteenpäin kokonaan puhtaalta pöydältä.

Se taas on keskustelu joka ei oikein välttämättä suoraan kuulu enää tämän keskusteluketjun otsikon alle.

Kuitenkin ihan lyhyesti tiivistettynä Hba-ikäisissä pelaajissa tulisi kiinnittää huomattavasti nähtyä enemmän aikaa ja vaivaa pelipaikkakohtaisten yksilötaitojen kehittämiseen kädestä pitäen. Nyt valmennus sekä Hbassa että yleensäkin keskittyy aivan liian varhain joukkuetaktisiin asioihin ja kollektiivina pelaamiseen. Yksilötaitojen kehittämisessä vastuuta sälytetään liiaksi itse pelaajalle ja valmentajien tekeminen pyörii aivan liikaa samoilla liiton kursseilla saatujen uusimpien joukkuevalmennuksellisten asioiden ympärillä.

Tähän tarvitaan niitä resursseja ja siihen olisin valmis niitä keskittämäänkin, mutta eri asia on onko meillä riittävästi kykeneviä ja riittävän motivoituneita valmentajia tähän. Koposia ja Rannikoita ei kasva tässä maassa joka oksalla ja näille riittää ottajia muuallakin. Eli näiden kädestä pitäen yksilötaitoja opettavien valmentajien pitäisi omata riittävän korkealuokkainen pelaajatausta jotta he ymmärtävät kansainvälisen vaatimustason, heidän pitäisi persoonina omata pedagogisia kykyjä ja taitoja, osata toimia nuorten pelaajien kanssa, heillä pitäisi olla suuri lajisydän ja sekä vielä palava intohimo ja motivaatio nuorten pelaajien kehittämiseen. Ei tähän riitä kyvyt eikä taidot koskelaisilla ja mirolyboveilla.

Jos ja ehkä kun meillä ei kuitenkaan ole edes olemassa tai käytössä olevilla rahalla saatavissa niitä tarvittavia resursseja, niin olen usein puhunut tälläkin palstalla sen puolesta että kannattaako meidän rakentaa pyörää itse uudestaan jos maailmalla tällaisia paikkoja on jo olemassa lukuisia laadukkaamman lajikulttuurin ja isompien resurssien maissa? Eli lahjakkuudet viimeistään peruskoulun jälkeen rohkeasti ulkomaille laadukkaisiin akatemioihin missä myös kilpailu ja jokapäiväinen vaatimustaso on korkeammalla, miksi me luulemme että osaamme itse aina kaiken paremmin? Onko se edes realismia tällä väkimäärällä ja lajikulttuurilla? Pitäisikö keskittyä vain pelaajien varhaiskasvatukseen sinne max. 15 ikävuoteen saakka ja antaa niiden jatkaa siitä eteenpäin jotka sen todistetusti osaavat?

 

[Partneri]

Eikä tuo Adlerinkaan reittivalinta huonolta vaihtoehdolta näytä. Korisliiga aika eri myös peliympäristönä, kun pelata 3-vuotta Raholaa, Kipinää, Raiderssia jne. vastaan?

 

[Chaser23]

Siis edelleen, myös noita muita toimijoita tuetaan. Niin liiton kuin yhteiskunnan toimesta. Niin suoraan kuin välillisesti.
En ymmärrä mitä haet, kun et suoraan sano. Vai oletko oikeasti täällä harmittelemassa sitä, että kaikille kaikkea ja paljon ei ole toteutunut, vaikka sitä haluaisit?


Jokainen akatemia perustuu rekrytointiin. Eli yritetään ennustaa kehen kannattaa panostaa. Missään päin maailmaa tätä ei oikeasti tehdä hirveän hyvin, jos kriteerinä on korkea onnistumisprosentti ennustuksessa. NBA draft tästä varmaan hyvä esimerkki. Siellä kuitenkin arvaus tavallaan helpompi kuin 9lk hakijoilla, kun kaikilla jo murrosikä mennyt ja tietoa kerätään niin pirusti.
Minusta on siistiä, että Suomessa on monta erilaista paikkaa missä nuoret voivat tavoitella unelmiaan! Toivottavasti näin on jatkossakin. On epärealistista odottaa, että kaikista akatemiaan valituista tulee kv-ammattilaisia.

Aina voi tehdä asioita paremmin. En ole koskaan nähnyt HBA:n tai minkään muunkaan akatemian toimintaa, joten en osaa sanoa tuon tarkemmin mitä. En välttämättä vaikka näkisinkin. Mutta ei sen nuoren valinta ja häneen panostamista kannata jälkikäteen harmitella, jos ei päässyt jonkun toisen tavoitteisiin. Ehkäpä hän auttoi jotain toista jakamalla matkan?

Ihan hyvät pointit ja en itsekään osaa sanoa miten rahat ja resursit tulisi sitten jakaa jotta saataisiin pienestä maasta kaikki talentti maksimoitua, jakamalla tai keskittämällä tai siltä väliltä. Tärkeintä on itselle se että kaikilla huipulle tähtääville olisi se mahdollisuus päästä halutessaan sinne omaan maximiin ja se ei jäisi kenelläkään kiinni paikkakunnasta, opiskelupaikasta, tai fasiliteeteistä harjoitella. Osalle sopii Hba, osalle Jba ja osalle jokin muu vaihtoehto, oma kasvattaja seura, eurooppa, jenkit tai vaikka se Grahamin Drive. ei tosiaan kaikista, edes suurimmasta osasta tule kv-tähtiä, Markkasista puhumattakaan. Mutta mitä vähemmän esteitä ja mitä enemmän mahdollisuuksia johtanee parhaaseen tulokseen

 

[iirok]

Kyllähän liiton toiminnan olisi hyvä olla läpinäkyvämpää siitä mistä raha tulee ja mihin se menee.
11.000 junnulisenssiä tuo liitolle yli 1.000.000€
Maksavana vanhempana arvostaisin, että sitä käytetään myös junnujen hyväksi.

Se miksi HBA on saanut tämän roolin, niin yksi suuri syy on perinteisten seurojen jotka eivät ole osanneet tarjota omille lahjakkuuksille sitä mille on ollut tarve.
Mutta tarjonnan lisääntyessä eiköhän tämäkin tule lähitulevaisuudessa muuttumaan.

Olen samaa mieltä läpinäkyvyydestä. Ja ylipäänsä viestinnästä. Myönnän kyllä, että en ole itse mitenkään hirveän aktiivinen liiton viestien lukija ja aika moni asia menee myös ohi, ihan kun ei vaan jaksa / kerkeä paneutua.

En kyllä ymmärrä pointtiasi maksavan vanhemman osalta. Ylipäänsä tuon tyyppinen asenne pistää aina vihaksi: minä maksan tästä, joten..... Lisenssi on tuote, jonka tuoteselosteessa kerrotaan minkä ostit. Se on lupa osallistua tiettyyn toimintaan, jonka järjestämisen kulut ovat osa hintaa. Jos ostan lapselle kisapassin Espoo liikkuu turnaukseen, en oleta, että voin maksavana vanhempana aidosti määritellä mihin Tapiolan Hongan pitäisi resurssinsa käyttää.

 

[iirok]

Hyvä ja kohtuullisen laaja kysymys jota voi pyöritellä moneltakin kantilta ja on hyvin kyseenalaista kannattaako nykymuotoista Hbata ylipäätään lähteä kehittämään mihinkään suuntaan vai onko viisaampaa lähteä pohtimaan suomalaisen koripallon ja yksilöiden saattelemista eteenpäin kokonaan puhtaalta pöydältä.

Se taas on keskustelu joka ei oikein välttämättä suoraan kuulu enää tämän keskusteluketjun otsikon alle.

Kuitenkin ihan lyhyesti tiivistettynä Hba-ikäisissä pelaajissa tulisi kiinnittää huomattavasti nähtyä enemmän aikaa ja vaivaa pelipaikkakohtaisten yksilötaitojen kehittämiseen kädestä pitäen. Nyt valmennus sekä Hbassa että yleensäkin keskittyy aivan liian varhain joukkuetaktisiin asioihin ja kollektiivina pelaamiseen. Yksilötaitojen kehittämisessä vastuuta sälytetään liiaksi itse pelaajalle ja valmentajien tekeminen pyörii aivan liikaa samoilla liiton kursseilla saatujen uusimpien joukkuevalmennuksellisten asioiden ympärillä.

Tähän tarvitaan niitä resursseja ja siihen olisin valmis niitä keskittämäänkin, mutta eri asia on onko meillä riittävästi kykeneviä ja riittävän motivoituneita valmentajia tähän. Koposia ja Rannikoita ei kasva tässä maassa joka oksalla ja näille riittää ottajia muuallakin. Eli näiden kädestä pitäen yksilötaitoja opettavien valmentajien pitäisi omata riittävän korkealuokkainen pelaajatausta jotta he ymmärtävät kansainvälisen vaatimustason, heidän pitäisi persoonina omata pedagogisia kykyjä ja taitoja, osata toimia nuorten pelaajien kanssa, heillä pitäisi olla suuri lajisydän ja sekä vielä palava intohimo ja motivaatio nuorten pelaajien kehittämiseen. Ei tähän riitä kyvyt eikä taidot koskelaisilla ja mirolyboveilla.

Jos ja ehkä kun meillä ei kuitenkaan ole edes olemassa tai käytössä olevilla rahalla saatavissa niitä tarvittavia resursseja, niin olen usein puhunut tälläkin palstalla sen puolesta että kannattaako meidän rakentaa pyörää itse uudestaan jos maailmalla tällaisia paikkoja on jo olemassa lukuisia laadukkaamman lajikulttuurin ja isompien resurssien maissa? Eli lahjakkuudet viimeistään peruskoulun jälkeen rohkeasti ulkomaille laadukkaisiin akatemioihin missä myös kilpailu ja jokapäiväinen vaatimustaso on korkeammalla, miksi me luulemme että osaamme itse aina kaiken paremmin? Onko se edes realismia tällä väkimäärällä ja lajikulttuurilla? Pitäisikö keskittyä vain pelaajien varhaiskasvatukseen sinne max. 15 ikävuoteen saakka ja antaa niiden jatkaa siitä eteenpäin jotka sen todistetusti osaavat?

En ole oikea ihminen arvioimaan noiden valmentajien kompetenssia. Kuulostaa kuitenkin ristiriitaiselta, että koko maassa ei olisi kuin muutama tarpeeksi hyvä valmentaja, mutta silti näin pienellä harrastajamäärällä kv menestys on näinkin hyvää suhteessa kokoon. Kuulemani mukaan esim. Espanjassa on paljon vähemmän joukkuetaktiikkaa kuin meillä jo paljon nuoremmissa, esim. alle 12v. Ja Baltian liigassa. Ehkä sen takia pärjäämme joukkueina, mutta absoluuttisen huipun yksilöitä on vähemmän? En tiedä.


Tuota viimeistään peruskoulun jälkeen ulkomaille strategiaa on jo kokeiltu pidemmän aikaa ilman suurempaa menestystä jalkapallossa. Ei näytä tulosten valossa yhtään sen toimivammalta ratkaisulta ja ymmärtääkseni palloliitto on jopa hiljattain perustanut helsinki football academyn.

 

[iirok]

Samaa mieltä noista sidehustle-kuviosta (joista myös olen huhuja kuullut) sekä yliampuvista lupauksista (näistä en mitään kyllä tiedä), mutta en nyt aivan ymmärtänyt, että miten nuo tukieurot hänen nykytoimintaansa liittyvät. Kanavoituvatko nuo OMNIAN tukieurot siis Drivelle jotakin kautta?

En tiedä omnian tai driven rahoista. Viittasin lähinnä niihin, jotka ovat tuoneet esille, että driven valmentajien toimintaankin pitäisi tukieuroja antaa (enemmän?), kun on hyviä pelaajia ja kv tason valmennusta. Että samojen henkilöiden pyörittämää toimintaa tuettiin (jo?) aiemmin yhteiskunnan ja liiton toimesta. Jos on koskaan yrittänyt erottaa jotain, niin tietää ettei sitä kyllä heppoisin perustein pysty tekemään. Ja jos on käynyt niin, että yhteisön tuki päättyi tai pieneni potkujen myötä, niin homma on kyllä itse kustu omilla toimilla.

 

[Penna]

En kyllä ymmärrä pointtiasi maksavan vanhemman osalta. Ylipäänsä tuon tyyppinen asenne pistää aina vihaksi: minä maksan tästä, joten..... Lisenssi on tuote, jonka tuoteselosteessa kerrotaan minkä ostit. Se on lupa osallistua tiettyyn toimintaan, jonka järjestämisen kulut ovat osa hintaa.

Tämän lisäksi seurat maksavat sarjamaksuja ja tuomarimaksuja.
Koripallon lisenssi 13-19v on kuitenkin kaksi kertaa kallimpi mitä jalkapallossa, salibandyssa tai jääkiekossa.

En maksavana vanhempa itselle vaadi mitään, mutta olisi asiakkaana hyvä tietää mihin se raha menee.
Valmentajakoulutuksiin? Hyvä, mutta eiköhän seurat nekin lopuksi maksa.
Maajoukkuevalmennukseen? Koskee aika harvaa ja junnut maksavat jo aika isoja rahoja siitä.
HBA-toimintaan?
En tiedä kuinka paljon kuluja tulee RPCn tai valtakunnallisen U16 divarin pyörittämisestä.

Kuinka paljon palautuu seuroille?

 

[Jelekäine]

Onko täällä ketään tietoinen miten suurten lajien, kiekko ja futis, junioriolosuhteet optimoidaan potenitaalin lunastamiseen?

Jalkapallon puolella moni lähtee jo lukioikäisenä, tai jopa nuorempana, ulkomaiden akatemioihin. Pelaajabisnes on niin suurta toimintaa maailmalla, että akatemiat rekryävät eri maiden talentteja jo aikaisessa vaiheessa. Tulevaisuuden mahdolliset siirto- ja kasvattajakorvaukset kuittaavat nuo panostukset moninkertaisesti. Ja vaikka vain 1/20 rekrystä tuottaa kassaan rahaa, on se silti kannattavaa toimintaa. Eikä tosiaan keskitytä vaan oman maan talentteihin. Mutta entä ne, joiden potentiaalin ei nähdä olevan tuossa iässä euroopan pääsarjoissa? Missä he treenaavat ja pelaavat? Onko suomessa futiksen kohdalla akatemiaa? Siirrytäänkö maakunnnista Veikkausliigaseurojen junioreihin kehityksen toivossa?

Jääkiekon puolella minulla on lähes täysin sokea kohta, mutta olen ymmärtänyt, että siellä nimenomaan junnut siirtyvät jo hyvinkin aikaisessa vaiheessa lähikuntien liigaseurojen organisaatioihin kehittymään?

 

[nineteen]

Tuota viimeistään peruskoulun jälkeen ulkomaille strategiaa on jo kokeiltu pidemmän aikaa ilman suurempaa menestystä jalkapallossa. Ei näytä tulosten valossa yhtään sen toimivammalta ratkaisulta ja ymmärtääkseni palloliitto on jopa hiljattain perustanut helsinki football academyn.

Tuo HFA on perustettu 2018, eli ei ihan hiljattain. Siis sellaisenaan kuin vaikka HBA on. Sitä ennen oli jo olemassa muutaman vuoden, mutta ei omana joukkueenaan. Se ei kyllä koskaan lähtenyt mihinkään suureen lentoon. Ja ehkä juuri tämän vuoksi HFA:n toiminta loppui tähän kauteen. Eli ei ihan osunut vertaus nappiin tässä.

 

[koris.com]

Onhan myös jääkiekossa ja jalkapallossa vuosikausia puhuttu suomalaisesta pelaajatyypistä; hyvä joukkuepelaaja, yllätyksetön hyökkäyspäässä. Toki kaikissa kolmessa lajissa on poikkeuksiakin, mutta onhan tuossa jotain suomalaisuutta, että mennään ns. joukkue edellä, tai miten se nyt ilmaistaankaan? Nurkassa seisojat on väärä sana varmasti, mutta aika vähän monet pelaajat hyökkäyspäässä Euroopassa vastuuta saavat, NCAA:sta puhumattakaan.

 

[Penna]

Onhan jääkiekossa ja jalkapallossakin vuosikausia puhuttu suomalaisesta pelaajatyypistä; hyvä joukkuepelaaja, yllätyksetön hyökkäyspäässä. Toki kaikissa kolmessa lajissa on poikkeuksiakin, mutta onhan tuossa jotain suomalaisuutta, että mennään ns. joukkue edellä, tai miten se nyt ilmaistaankaan? Nurkassa seisojat on vähän väärä sana varmasti, mutta aika vähän monet pelaajat hyökkäyspäässä Euroopassa vastuuta saa, NCAA:sta puhumattakaan.

Tässä tullaan ehkä yhteen HBA:n ongelmaan. Kasvatetaanko pelaajia susijengiin ja susipelitapaan eli aidoiksi joukkuepelaajiksi.
Vai onko tarkoitus saada yksilöt esiin ja saavuttamaan oman parhaan potentiaalin.
Ero varmaan Driveen tulee juuri tässä.
JBA on muutamaa poikkeusta lukuunottamatta selkeästi vielä omalla linjallansa, joka on erittäin tärkeä.

 

[koris.com]

Tässä tullaan ehkä yhteen HBA:n ongelmaan. Kasvatetaanko pelaajia susijengiin ja susipelitapaan eli aidoiksi joukkuepelaajiksi.
Vai onko tarkoitus saada yksilöt esiin ja saavuttamaan oman parhaan potentiaalin.
Ero varmaan Driveen tulee juuri tässä.
JBA on muutamaa poikkeusta lukuunottamatta selkeästi vielä omalla linjallansa, joka on erittäin tärkeä.

Jep, tätä hain itsekin, mutta onko sieltä JBA:stakaan tullut kovia yksilöitä? (etkä ehkä sitä tarkoittanutkaan?) Hyvähän sekin on, että liigaan rotaatiopelaajia löytyy, sehän kai on Jyväskylän koriksen historia aina ollut, Lauri Markkasta lukuunottamatta.

Tupamäki tekee varmasti hyvää työtä, sille nousee todellakin hattu korkealle.

 

[KooPee]

Tässä tullaan ehkä yhteen HBA:n ongelmaan. Kasvatetaanko pelaajia susijengiin ja susipelitapaan eli aidoiksi joukkuepelaajiksi.
Vai onko tarkoitus saada yksilöt esiin ja saavuttamaan oman parhaan potentiaalin.
Ero varmaan Driveen tulee juuri tässä.
JBA on muutamaa poikkeusta lukuunottamatta selkeästi vielä omalla linjallansa, joka on erittäin tärkeä.

Kyllä. Ja yksilötaitojen kehittämiseen keskittyminen varhaisemmassa vaiheessa ei sulje pois sitä etteikö pelaajasta voisi kehittyä myös laadukas joukkuepelaaja jatkossa. Mutta jos yksilötaitojen kehittäminen jätetään vähemmälle huomiolle juniori-iässä, niin niitä taitoja ei kehitetä enää myöhemmässä vaiheessa kansainväliselle tasolle.

Yksilöllistä ja yksilötaitojen kehittämiseen keskittyvää valmennusfilosofiaa siis toivoisi enemmän nähtävän Suomessakin, jotta saadaan juniorivalmennusskeneen monimuotoisuutta ja pelaajille vaihtoehtoja. Nyt vaihtoehdot ovat vähissä kun saman pienen piirin, saman koulukunnan, samoin ajattelevat valmentajat tulevat vastaan joka seurassa ja tämän kehityksen lopputulos ei juuri tällä hetkellä näytä kovinkaan hyvältä. Suomalainen juniorivalmennus, Hba etunenässä, tuottaa joka suhteessa tasapaksuja, värittömiä pelaajia jotka ovat kyvyttömiä ratkomaan yksin kentällä syntyviä tilanteita ja pelaajia jotka osaavat vähän kaikkea, mutta ei oikein mitään kunnolla. Erilaisilla valmennuksen painotuksilla monella pelaajan alulla olisi kuitenkin potentiaalia paljon parempaan.

Kehitys pysähtyy ilman kilpailua, vastavoimia ja toisinajattelua. Ja liika tyytyväisyys ja samanmielisyys on niin ikään myrkkyä kehitykselle.

 

[koris.com]

Ketkä siis Suomessa osaavat kehittää yksilöitä? Jyri Lehtonen, Teemu Rannikko, Petteri Koponen?

 

[nineteen]

Ketkä siis Suomessa osaavat kehittää yksilöitä? Jyri Lehtonen, Teemu Rannikko, Petteri Koponen?

Ja ne tuntemattomat junnuvalmentajat, ketkä eivät aloita settien juoksuttamista alakouluikäisille vaan voittaakseen otteluita itsensä takia, vaan jaksavat treeneissä hioa esimerkiksi heittoa, syöttötekniikoita ja pallonkäsittelyä. Paljon näkee joukkueita, ketkä juoksevat sinällään kauniita kuvioita, mutta eivät pysty toteuttamaan niitä vaillinaisten syöttötaitojen vuoksi.

 

[iirok]

Onko täällä ketään tietoinen miten suurten lajien, kiekko ja futis, junioriolosuhteet optimoidaan potenitaalin lunastamiseen?

Jalkapallon puolella moni lähtee jo lukioikäisenä, tai jopa nuorempana, ulkomaiden akatemioihin. Pelaajabisnes on niin suurta toimintaa maailmalla, että akatemiat rekryävät eri maiden talentteja jo aikaisessa vaiheessa. Tulevaisuuden mahdolliset siirto- ja kasvattajakorvaukset kuittaavat nuo panostukset moninkertaisesti. Ja vaikka vain 1/20 rekrystä tuottaa kassaan rahaa, on se silti kannattavaa toimintaa. Eikä tosiaan keskitytä vaan oman maan talentteihin. Mutta entä ne, joiden potentiaalin ei nähdä olevan tuossa iässä euroopan pääsarjoissa? Missä he treenaavat ja pelaavat? Onko suomessa futiksen kohdalla akatemiaa? Siirrytäänkö maakunnnista Veikkausliigaseurojen junioreihin kehityksen toivossa?

Jääkiekon puolella minulla on lähes täysin sokea kohta, mutta olen ymmärtänyt, että siellä nimenomaan junnut siirtyvät jo hyvinkin aikaisessa vaiheessa lähikuntien liigaseurojen organisaatioihin kehittymään?

Eikös tuo pelaajabisnes maailmalla skenaario ole highschoolien ja yliopistojen nil sopimusten myötä tullut isommin mukaan myös koriksessa? Ja vielä niin, että eurooppalaiset akatemiat pelkäävät menettävänsä kykynsä houkutella lupauksia, kun voivat saada koulutetun asiantuntijan liksaa jenkeissä ilman duskon hiuskuivaajaa?


Ja mikäs siinä! luulisi susijengiinkin löytyvän jatkossa yksilötaitoa kun parhaat talentit pääsevät aikaisemmin jenkkien yksilövalmennukseen ja ammattilaisuuteen kiinni! Uskaltaa ihan eri tavalla heittäytyä korisunelman pariin kun saa yhtä paljon liksaa kuin oma faija . Miikka Muurinen tulee ekana mieleen, keitäs muita susijengiläisiä on ollut high schoolissa?

 

[Penna]

Ketkä siis Suomessa osaavat kehittää yksilöitä? Jyri Lehtonen, Teemu Rannikko, Petteri Koponen?

Toki voisi kysyä, että ketkä niitä kovia yksilöitä ovat ja miten me erotellaan ne ja mikä niitä yhdistää?
Koponen ja Rannikko olivat erityisiä yksilöitä ihan Euroopan mittakaavassa. Lähtivät myös aika nuorena Euroopan koville kentille ja olivat ennen sitä kovia korkeimmalla kotimaisella tasolla.
Muurinen ja Markkanen, koris tullut jo kotoa mukaan ja nuorena lähdetty pois omalta mukavuus alueelta. Toki 210+cm auttaa enkä tiedä miten erottuisivat 198cm laitureina.
Aika näyttää mitä Mirosta tulee, mutta kuka saa sulan hattuun? Jantusesta on kehittymässä kovaa vauhtia kova yksilö ja vähän kuin Sasulla, niin aika Euroopan kentillä muovannut paremmaksi.

Moni muu meidän tämän hetken "korkean profiilin" susijengipelaajista on juuri tätä susipelitavan joukkuepelaajia. Ei niinkään erityisiä yksilöitä.

 

[R2D2]

Kuinka paljon palautuu seuroille?

Ei yhtään. Liiton suunnasta ei junioriseuroille tulee koskaan yhtään euroa.

JBA on muutamaa poikkeusta lukuunottamatta selkeästi vielä omalla linjallansa, joka on erittäin tärkeä.

JBA on aivan erilainen joukkue kuin muut mainitut Urheiluakatemiajoukkueet. JBA:ssa on pelaajia, jotka ovat noista muista akatemioista/urheilulukioista kulkeneet eteenpäin. Jotkut JBA:han useamman seuran kautta aikuisena. Viime kaudesta esim. Juuso Salmi (Huima, JBA 2 kautta), Eino Pällijeff (Pantterit, HBA, HNMKy ja sitten JBA:ssa 1 kausi). Ovatko he osoitus JBA:n erinomaisuudesta?

Jep, tätä hain itsekin, mutta onko sieltä JBA:stakaan tullut kovia yksilöitä?

Tähän minäkin haluaisin vastauksen. Ketä ovat ne yksilöt, joiden ansiosta JBA on parempi seura kuin muuta M1A-seurat? Ja nimenomaan M1A-seurat. JBA:ta ei pidä verrata U17/U19-akatemioihin.

Ja ne tuntemattomat junnuvalmentajat, ketkä eivät aloita settien juoksuttamista alakouluikäisille vaan voittaakseen otteluita itsensä takia, vaan jaksavat treeneissä hioa esimerkiksi heittoa, syöttötekniikoita ja pallonkäsittelyä. Paljon näkee joukkueita, ketkä juoksevat sinällään kauniita kuvioita, mutta eivät pysty toteuttamaan niitä vaillinaisten syöttötaitojen vuoksi.

Hirvittää katsoa kun U14-SM:ää dominoidaan koko kentän prässillä, mutta tarpeen tullen ei pärjätä 1vs1 pakissa. Siinä haetaan menestystä nimenomaan peruskouluikäisenä. Yksilötaidon sijaan on jo alakouluikäisenä opittu pelaamaan joukkueena, joka lyhyessä juoksussa tuntuu kivalta.

 

[Chaser23]

Hirvittää katsoa kun U14-SM:ää dominoidaan koko kentän prässillä, mutta tarpeen tullen ei pärjätä 1vs1 pakissa. Siinä haetaan menestystä nimenomaan peruskouluikäisenä. Yksilötaidon sijaan on jo alakouluikäisenä opittu pelaamaan joukkueena, joka lyhyessä juoksussa tuntuu kivalta.
[/QUOTE]
Se voi olla syynä pelata sitä prässiä tai vaikka paikkaa, että puolessa kentässä miestä puolustaessa ollaan lirissä? Ei minkään prässin murtaminen taktisesti ole mitään rakettitiedettä opettaa U14 ikäisille, vie toki jonkun verran treenitunteja pois muusta tärkeästä. Fyysiset ja taidolliset erot voivat tuossa iässä vielä olla suuria ja joukkueen "dominointi" sarjassa johtuu mielestäni usein enemmän siintä, kuin pelkästä valmentajan taktiikasta.( Meni nyt enemmän tuonne Junnukoriksen nykytila osastoon, mutta halutti tähän vastata)