- Viestejä
- 2 819
Vs: Honka 2007-2008
Myönnän. Kuulun niihin liberaaleihin, joiden mielestä suomalainen huumausainepolitiikka on aikansa elänyt. Monte ja Jerald saavat lusia muutaman kuukauden pelikiellon rikkomuksesta, joka on käytännössä rinnastettavissa siihen, että he olisivat vetäneet tuopilliset ennen matsia. Ennen kuin kukaan ehtii älähtää ja uhkailla minua kyydityksellä ja muilutuksella, totean kuitenkin, että en tahdo puolustella kaveruksia ja heidän tekoaan.
Monte ja Jerry ovat tietoisesti rikkoneet Suomen lakia. Piste. Kummatkin kaverit ovat olleet täydessä ymmärryksessä siitä, että pössyttelystä seuraa monon kuva takamukseen. Vaikka kuinka pidän Montesta ihmisenä ja arvostan häntä pelaajana, se ei lievennä hänen syyllisyyttään. Esivallalle ei v*ttuilla, jollei satu olemaan valtiollisessa arvohierarkiassa tarpeeksi korkealla. Montessa ja Jerryssä liiga menettää kaksi selkeästi tunnistettavaa profiilipelaajaa rankimmalla mahdollisella tavalla. Koris ei ole erityisen seurattu laji Suomessa ja kahden amerikkalaispelaajan huumausainerikkomus ei taatusti saa samaa "nehän ovat vain ihmisiä"-reaktiota urheiluväessä kuin lätkänpelaajien kännisekoilut. Kuten Gladiatorkin totesi toisessa viestiketjussa, Liitto ja ToPo ja Honka hoitivat tiedotuksensa parhaalla mahdollisella tavalla. Sopii toivoa, että tapauksen jälkiseuraamukset jäävät minimiin.
Entä mikä on Hongan tilanne? Ainakin taustaorganisaatio joutuu todellisen tulikokeen eteen. Monten ja Kisnerin kaltaisia amerikkalaisvahvistuksia ei yksinkertaisesti löydy. Tässä vaiheessa kautta vaihtoehtoja on kolme: a) Raahata CBA/NBDL-tason pelaajia jenkeistä b) Hankkia maahan muita pelaajia, jotka ovat saaneet kenkää omista joukkueistaan rikkomusten vuoksi c) Tarkkailla naapurimaan sarjoista pleijareiden ulkopuolelle jääviä joukkueita ja ostaa heidän amerikkalaispelaajansa.
Jokaiseen vaihtoehtoon sisältyy riskiinsä. Vaihtoehdoista paras on kuitenkin katseen kääntäminen rapakon toiselle puolelle. Honka on tässä vaiheessa varmistanut pudotuspelipaikkansa, jonka voisi kuvitella tuovan tarpeellista lisämotivaatiota sopimuksennälkäisille palkkasotureille. Cummingsin korvaaminen on helpompi tehtävä kuin Kisnerin korvaaminen, koska Monten kaltaisia atleettisia 2/3-paikan monilahjakkuuksia ovat farmiliigat pullollaan. Kisnerin arvoa Hongalle tuskin moni on edes käsittänyt; Tim täytti mukisematta vaihtopelaajan roolinsa Koposen takana. Moinen ei tule onnistumaan parikymppiseltä kaverilta, joka on tottunut olemaan joukkueensa tähti. Monten ja Timin johtajuutta ja henkistä läsnäoloa ei tule yksikään tulokas korvaamaan, mutta tässähän on Petskulla oiva tilaisuus kehittää Zeniään.
Montella ja Timillä on myös ollut syksystä 2005 asti aikaa opetella Pavicevicin pelikirjaa ja totuttautua siihen puolustusintensiteettiin, jota Coach pelaajiltaan vaatii. Sellaista lottovoittoa ei tule tapahtumaankaan, että Honka ilmoittaisi korvaavansa Monten ja Timin Lonnie Cooperilla ja Marcus Grantilla (tjsp). Tällä hetkellä, kun agentit vyöryttävät pelaajiensa ansioluetteloita Sohlbergin, Rekosen ja Saarisen silmien eteen yhä kiihtyvällä tahdilla, pelaajakokelaiden tervepäisyyden merkitys korostuu. Mieluummin kolmikymppinen, vähän hidastunut peruspointti kuin NBA Street -videopelistä revitty donkkivirtuoosi, joka on liian cool syöttääkseen.
Se on varmaa, että ensi keskiviikkona Honka-Componenta-ottelussa Tapiolan hallissa vallitsee hautajaistunnelma. Monte on äärimmäisen pidetty pelaaja, jonka poissaolo tulee näkymään Hongan pelissä heti. Kausi alkaa jälleen uudelleen alusta. Hongan kannattajana minulla on kuitenkin suunnaton luottamus Jukan, Kimmon, Petskun, Mattin, Pavicevicin ja junioreiden ammattiylpeyteen. Kaudet eivät koskaan ole täysin samankaltaisia ja jotain tällaista sattuu jokaisen urheilijan kohdalle jossain vaiheessa uraa. Hongan mestaruustavoittelussa kyse on siitä, kuinka nopeasti joukkue pystyy nollaamaan tilanteen ja kuinka joukkueeseen sopivat pelaajat johtoporras onnistuu maahan tuomaan.
Entäpä Monten tulevaisuus? Olin eilen pirun huolissani siitä, mitä kevät ja kesä tuovat tullessaan, kun MC palaa Atlantaan. Yön yli nukkuminen auttoi kuitenkin palauttamaan asiat oikeaan perspektiiviin. Sanokaa mitä sanotte, mutta on vain yksi mies, jonka tahdon nähdä Hongan paidassa Monten paikalla ja se on Monte. Tulevalla kaudella Monte saisi tottua jatkuviin kuittailuihin vastustajan fanien taholta, tiheentyneeseen testaustahtiin ja viikottaiseen vierotukseen/terapiaan, mutta aikuisen miehen on siivottava omat sotkunsa. Jos Greg Joyner pystyi vetämään Suomen maajoukkueasun ylleen kaksi vuotta kärähtämisen jälkeen, mikään ei sulje pois Monten jatkoa Suomessa. Montella on paljon todistettavaa ja jaksan uskoa siihen, että hän palaa tulevan kesän lopulla Suomeen entistä motivoituneempana, kovakuntoisempana ja valmiina korvaamaan mokansa.
Myönnän. Kuulun niihin liberaaleihin, joiden mielestä suomalainen huumausainepolitiikka on aikansa elänyt. Monte ja Jerald saavat lusia muutaman kuukauden pelikiellon rikkomuksesta, joka on käytännössä rinnastettavissa siihen, että he olisivat vetäneet tuopilliset ennen matsia. Ennen kuin kukaan ehtii älähtää ja uhkailla minua kyydityksellä ja muilutuksella, totean kuitenkin, että en tahdo puolustella kaveruksia ja heidän tekoaan.
Monte ja Jerry ovat tietoisesti rikkoneet Suomen lakia. Piste. Kummatkin kaverit ovat olleet täydessä ymmärryksessä siitä, että pössyttelystä seuraa monon kuva takamukseen. Vaikka kuinka pidän Montesta ihmisenä ja arvostan häntä pelaajana, se ei lievennä hänen syyllisyyttään. Esivallalle ei v*ttuilla, jollei satu olemaan valtiollisessa arvohierarkiassa tarpeeksi korkealla. Montessa ja Jerryssä liiga menettää kaksi selkeästi tunnistettavaa profiilipelaajaa rankimmalla mahdollisella tavalla. Koris ei ole erityisen seurattu laji Suomessa ja kahden amerikkalaispelaajan huumausainerikkomus ei taatusti saa samaa "nehän ovat vain ihmisiä"-reaktiota urheiluväessä kuin lätkänpelaajien kännisekoilut. Kuten Gladiatorkin totesi toisessa viestiketjussa, Liitto ja ToPo ja Honka hoitivat tiedotuksensa parhaalla mahdollisella tavalla. Sopii toivoa, että tapauksen jälkiseuraamukset jäävät minimiin.
Entä mikä on Hongan tilanne? Ainakin taustaorganisaatio joutuu todellisen tulikokeen eteen. Monten ja Kisnerin kaltaisia amerikkalaisvahvistuksia ei yksinkertaisesti löydy. Tässä vaiheessa kautta vaihtoehtoja on kolme: a) Raahata CBA/NBDL-tason pelaajia jenkeistä b) Hankkia maahan muita pelaajia, jotka ovat saaneet kenkää omista joukkueistaan rikkomusten vuoksi c) Tarkkailla naapurimaan sarjoista pleijareiden ulkopuolelle jääviä joukkueita ja ostaa heidän amerikkalaispelaajansa.
Jokaiseen vaihtoehtoon sisältyy riskiinsä. Vaihtoehdoista paras on kuitenkin katseen kääntäminen rapakon toiselle puolelle. Honka on tässä vaiheessa varmistanut pudotuspelipaikkansa, jonka voisi kuvitella tuovan tarpeellista lisämotivaatiota sopimuksennälkäisille palkkasotureille. Cummingsin korvaaminen on helpompi tehtävä kuin Kisnerin korvaaminen, koska Monten kaltaisia atleettisia 2/3-paikan monilahjakkuuksia ovat farmiliigat pullollaan. Kisnerin arvoa Hongalle tuskin moni on edes käsittänyt; Tim täytti mukisematta vaihtopelaajan roolinsa Koposen takana. Moinen ei tule onnistumaan parikymppiseltä kaverilta, joka on tottunut olemaan joukkueensa tähti. Monten ja Timin johtajuutta ja henkistä läsnäoloa ei tule yksikään tulokas korvaamaan, mutta tässähän on Petskulla oiva tilaisuus kehittää Zeniään.
Montella ja Timillä on myös ollut syksystä 2005 asti aikaa opetella Pavicevicin pelikirjaa ja totuttautua siihen puolustusintensiteettiin, jota Coach pelaajiltaan vaatii. Sellaista lottovoittoa ei tule tapahtumaankaan, että Honka ilmoittaisi korvaavansa Monten ja Timin Lonnie Cooperilla ja Marcus Grantilla (tjsp). Tällä hetkellä, kun agentit vyöryttävät pelaajiensa ansioluetteloita Sohlbergin, Rekosen ja Saarisen silmien eteen yhä kiihtyvällä tahdilla, pelaajakokelaiden tervepäisyyden merkitys korostuu. Mieluummin kolmikymppinen, vähän hidastunut peruspointti kuin NBA Street -videopelistä revitty donkkivirtuoosi, joka on liian cool syöttääkseen.
Se on varmaa, että ensi keskiviikkona Honka-Componenta-ottelussa Tapiolan hallissa vallitsee hautajaistunnelma. Monte on äärimmäisen pidetty pelaaja, jonka poissaolo tulee näkymään Hongan pelissä heti. Kausi alkaa jälleen uudelleen alusta. Hongan kannattajana minulla on kuitenkin suunnaton luottamus Jukan, Kimmon, Petskun, Mattin, Pavicevicin ja junioreiden ammattiylpeyteen. Kaudet eivät koskaan ole täysin samankaltaisia ja jotain tällaista sattuu jokaisen urheilijan kohdalle jossain vaiheessa uraa. Hongan mestaruustavoittelussa kyse on siitä, kuinka nopeasti joukkue pystyy nollaamaan tilanteen ja kuinka joukkueeseen sopivat pelaajat johtoporras onnistuu maahan tuomaan.
Entäpä Monten tulevaisuus? Olin eilen pirun huolissani siitä, mitä kevät ja kesä tuovat tullessaan, kun MC palaa Atlantaan. Yön yli nukkuminen auttoi kuitenkin palauttamaan asiat oikeaan perspektiiviin. Sanokaa mitä sanotte, mutta on vain yksi mies, jonka tahdon nähdä Hongan paidassa Monten paikalla ja se on Monte. Tulevalla kaudella Monte saisi tottua jatkuviin kuittailuihin vastustajan fanien taholta, tiheentyneeseen testaustahtiin ja viikottaiseen vierotukseen/terapiaan, mutta aikuisen miehen on siivottava omat sotkunsa. Jos Greg Joyner pystyi vetämään Suomen maajoukkueasun ylleen kaksi vuotta kärähtämisen jälkeen, mikään ei sulje pois Monten jatkoa Suomessa. Montella on paljon todistettavaa ja jaksan uskoa siihen, että hän palaa tulevan kesän lopulla Suomeen entistä motivoituneempana, kovakuntoisempana ja valmiina korvaamaan mokansa.
