Vs: Korisliigan ennustusketju 2011-2012
Lisäksi viralliset veikkaukset kauden jälkeen palkittavista. Myönnän tosin jo etukäteen olevani jenkkien suhteen aika hakoteillä, koska liigakauden aloittavista amerikkalaispelaajista 40% ovat entuudestaan tuttuja ja 30% olen nähnyt pelaavan aiemmin.
Arvokkain suomalaispelaaja
1. Kimmo Muurinen, ToPo: Stadilaisten Andrei Kirilenko. Avainpelaaja molemmissa kenttäpäädyissä. Ei välttämättä pelaa kuin 20 minuuttia per matsi, mutta tulos näkyy plus/miinus-sarakkeissa.
2. Vesa Mäkäläinen, Karhu: Jos Vuori pysyy terveenä ja jenkit natsaavat, Mäkäläinen tulee olemaan Karhun Muurinen (eli Kauhajoen Helsingin Andrei Kirilenko… eiku); tyyppi, joka pitää langat käsissään joka suunnalla.
3. Sami Lehtoranta, Kataja: Bubbling under. Pyrinnöllä ei ole dominoivaa suomalaispelaajaa, mutta jos Kataja mielii mestaruutta, Salen on pelattava elämänsä kausi ja tehtävä dirknowitzkit: noustava 33-vuotiaana, pariin otteeseen "iki-hopeamitalistiksi" tuomittuna pelaajana uransa huipulle keväällä.
Arvokkain amerikkalaispelaaja
1. Damon Williams, Pyrintö: Älä lyö ikinä vetoa Damonia vastaan.
2. Jared Newson, Kataja: Kuten Salenkin, myös Newsonin on noustava vielä seuraavalle tasolle, jos Pantteri-patsasta tahdotaan kannatella Joensuussa. Ja jos Kataja mestaruuden vie, on Newson se pelaaja, joka Damonin pistää nippusiteisiin.
3. Shawn Vanzant, Korihait: Perhanan perhana.
Vuoden puolustuspelaaja
1. Kimmo Muurinen, ToPo: Luottamukseni Müürseppin osaamiseen on vakio. Jos Kimmo pystyi kääntämään pelin kulun difullaan Bundesliigassa, pystyy hän siihen entistä paremmin Korisliigassa.
2. Juha Sten, Kataja: Juppe on terveenä ollessaan muutoksentekijä ja juuri sellainen pelaaja, jota Kataja viime kaudella tarvitsi. Virtasesta, Kanervosta ja Conleysta mentiin ohi kevään finaaleissa järjestäen, Sten ei salli sellaista käytöstä.
3. Antti ”Herrasmiesmäinen Skyhookki” Nikkilä, Pyrintö: Paitsi että Nikkilä osaa herrasmiesmäisen skyhookin alkeet, on hän edelleen se Datsunin penkistä punnertava, 130-kiloinen orjakaleerin tahdinlyöjä, joka ei muista laittaa deodoranttia kainaloihin ennen matseja: eli juuri sellainen sentteri, jota jokainen eurosatsauksen tekevä suomalaisjoukkue tarvitsee. Tuulahdus vanhan liiton korista ja sentteri, joka tietää täsmälleen, miten korista pitää pelata.
Vuoden kehittynein pelaaja
1. Carl Lindbom, ToPo: Calle lähti Frankfurtiin tartar-pihvinä, ja palasi takaisin puolikypsänä. Poissaolollaan loistanut jalkatyö osoitti olemassaolostaan 20-vuotiaiden miesten matseissa, joissa Calle osoitti kehittyneensä levypallopelaajana ja puolustajana. Osaa skorata läheltä ja kaukaa ja vaatii vain hivenen itseluottamusta päästäkseen käyntiin liigassa.
2. Samuli Vanttaja, Kouvot: Herätteli lupauksia jo viime kaudella ja puhkeaa viimein kukkaansa Lehtosen valmennuksessa. Tätä Suomessa harva ymmärtää, mutta Samuli on kansainvälisen tason talentti, jonka tulevaisuus on ehdottomasti kansainvälisillä kentillä. Vuosi Kouvolassa vie komeasti lähemmäs ammattilaisdiiliä.
3. Mike Pounds, KTP: Hompan puolustuspelaaminen takaa minuutteja Ekströmiltä, jonka lisäksi Lasse on juuri sellainen koutsi, joka rohkaisee Homppaa hyökkäämään juuri omalla, hivenen epäortodoksisella tavallaan. Divarissa Pounds olisi 20 pinnan, kahdeksan levyrin ja viiden riiston matsikeskiarvolla vetävä monitoimikone, ensi kaudella mahdollisuudet tasaiseen kymmeneen pinnaan.
BUBBLING UNDER: Mikko Koivisto, Piisonit: Viime kaudella liigaa seuranneet olisivat tuskin uskoneet Koiviston olevan maajoukkueen tasaisimpia suorittajia EM-kesän aikana, mutta ”Koistinen” on myös selvästi roolipelaaja: hän tarvitsee vierelleen Koposen, Rannikon tai Iveyn ollakseen tehokkaimmillaan. Koistisella on mahdollisuudet olla jopa koko liigan paras kotimainen pistemies, ja tämä luonnollisesti näkyisi äänestyksessä.
Paras kuudes pelaaja
1. Petri Virtanen, Kataja: Tämä on pitkälti valmennuksesta ja roolituksesta kiinni, mutta uskon Säynätsalon Pete Maravichin olevan ehdottomasti parhaimmillaan kuudentena pelaajana. Syy tähän on sama, mikä on taannut Peten olevan käyttöpelaaja myös maajoukkueessa; freeseillä jaloilla ja vailla paineita pelatessa Pete pakottaa ihan jokaisen vastustajan varpailleen. Katajalla on mahdollisuus tuoda penkiltä peliin sadan maaottelun veteraani, joka pystyy nakkaamaan 30 pinnaa säkkiin hyvänä iltana.
2. Carl Lindbom, ToPo: ToPon aloitusviisikon ison miehen tontit ovat Muurisen, Timi Heinosen ja mahdollisesti Hannon/kolmannen jenkin heiniä, mutta Lindbom tulee olemaan iso apu vaihtopenkiltä käsin. Pystyy kääntämään matsin kurssin heitoillaan ja tuomaan voimaa korinaluspuolustukseen.
3. Eldar Skamo, Karhu: Edellä vaikutti olevan hiukan vaikeuksia viime kaudella, kun Hakamaan pelikonseptit vaihtuivat Tammivaaran vastaaviin, mutta tässä vaiheessa mukautuminen on jo tapahtunut. Ulottuva ja hivenen likainen pakittaja, joka pystyy sitomaan pienemmät jätkät ja skoraamaan surutta.
Vuoden tulokas
1. Jani Kivinen, Piisonit: Kuten lupasin, seuraan kautta piisonilasit silmilläni, ja tässä ensimmäinen veikkaus – LoKoKon juniorimyllyn oma kasvatti tulee voittamaan rookie of the yearin pystin. Syyt? Pystyy pakittamaan ketä vaan; rajaton itseluottamus; joukkueen pelitapa ruokkii Kivisen vahvuuksia. Niitä iltoja tulee, jolloin Jani pistää ranteen raikumaan, viimeistelee 12–18 pinnaa kolmosillaan ja ansaitsee pizzakortit Loimaan Seurabaariin.
2. Aleksi Akpaso, Kouvot – Lehtonen luottaa tähän ”Maurizio Pratesi-klooniin”, ja minä luotan Lehtoseen. Vuoden tulokkaat harvemmin briljeeraavat tilastoillaan, enkä odota Akpasoltakaan enempää kuin 4-5 pinnaa ja pari levyä per matsi, mutta pelaajan kokonaisvaikutus joukkueelle tulee olemaan iso. Atleettinen ja fiksu pelaaja, jonka parhaat vuodet ovat vielä kaukana edessä.
3. Alex Vaenerberg, Vilpas – Alex on jo parin liigakauden ajan haistellut liigameininkiä Pyrinnössä, mutta minuutit ovat jääneet vähiin. Vilppaassa minuutteja on tarjolla solkenaan Ahosen ja Katajan poissaolojen myötä. Älykäs, pelinlukutaitoinen pelaaja, joka ei vielä fyysisesti pärjää liigan isojen röllien kanssa, mutta paikkaa paljon osaamisellaan.
BUBBLING UNDER: Niko Mattila, Pyrintö – Korisliigan potentiaalisin pointti sitten Koposen? Tulee riemastuttamaan monta kertaa Pyynikkiä otteillaan, mutta minuutit jäävät veteraaneja täynnä olevassa joukkueessa vähiin.
Vuoden valmentaja
1. LIIGAN MESTARIJOUKKUEEN VALMENTAJA: Näin se vaan on. Jos Pieti koutsaa Pyrinnön kolmanteen perättäiseen, vuoden valmentaja on Pieti. Jos Toikka tuo mestaruuden Pohjois-Karjalaan, vuoden valmentaja on Toikka. Jos Tomppa katkaisee muutaman hopean putken ja Stadissa nostetaan mestaruusviiri Kisiksen seinään, vuoden valmentaja on Tomppa. Ja jos kuka tahansa kärkikolmikon ulkopuolelta koutsaa joukkueestaan mestarin, ei kahta sanaa siitä, kuka on vuoden koutsi.
2. Greg Gibson, Piisonit – Greg löytää henkisen Bill Murraynsa, Dan Aykroydinsa ja Harold Ramisinsa ja häätää parin edellisen liigavuotensa haamut säiliöön. Jos esimerkiksi Pyrintö voittaa mestaruuden, Kataja tulee toiseksi ja Biisonit huuhtoo pronssia, Greg on täysin varteenotettava coach of the year -vaihtoehto.
3. Jyri Lehtonen, Kouvot – Joinain vuosina Korisliigan vuoden valmentajan pystin on voittanut se koutsi, joka on tehnyt parasta työtä annetuilla resursseilla. Kouvojen rotaatio ei ole kaikkein iskukykyisin, mutta en ihmettelisi, jos jossain vaiheessa kautta näyttää siltä, että jengi pelaisi jopa kotiedusta. Silti en usko, että 7.-8. sija riittää pystiin.