Vs: Korisliigan ennustusketju 2011-2012
Upea EM-kesä saa jatkoa arvoisellaan Korisliigakaudella. Odotettavissa on korkeatasoisia, tasaisia ja vauhdikkaita otteluita, mielenkiintoisia pelaajia, jännittäviä taustatarinoita sekä rutkasti tunteen paloa kannattajien joukoissa. Usein käytetty termi 'kaikkien aikojen koriskausi' ei ole tällä kertaa kaukana totuudesta!
Perinteisen rankingin sijaan jaottelin joukkueet kategorioihin:
SUOSIKIT
Pyrintö, Kataja, ToPo
Pyrinnöllä on yllättäen edessään kaikista joukkueista ehkä vaikein kausi. Kahden mestaruuden jälkeen saattaa vatsat olla täynnä eikä pelitavalliset tai kokoonpanon muutokset tuo uutta virtaa kauteen. Yritetäänkö kaudesta päästä mahdollisimman helpolla ja odotetaan menestystä vanhoilla meriiteillä? Toisaalta seitsikko Williams-Williams-Lowe-Lehto-Ahvenniemi-Nikkilä-Niemi on koko liigan rutinoitunein ja tuntevat roolinsa vaikka unissaan. Juniorit Osku Heinosen ja Niko Mattilan johdolla ovat mahdollinen ässä hihassa ja Bailey sekä muut divarijyrät kovan luokan vakuutus loukkaantumisten varalta. Pieti on ottanut tähän asti kaikista haastajista niskalenkin tosipeleissä. Tie mestaruuteen kulkee edelleen Pyynikin kautta.
Katajalla on sarjan kovin ja levein takakenttä (Sten, Virtanen, Kanervo ja Walker), mutta etukenttä on edelleen kapea (Lehtoranta, Nenonen, Terwilliger). Käyttääkö Toikka maajoukkueesta tuttuja kolmen takamiehen viisikkoja hyödyntääkseen materiaalinsa optimaalisesti? Laitetaanko kaikki peliin mestaruuden eteen ja vaihdetaan Terwilliger kansainvälisen tason sentteriin keväällä? Venyvätkö Virtanen ja Lehtoranta vielä uransa parhaaseen vireeseen ja ottavat vihdoin mestaruuden? Kysymyksiä on ilmassa, mutta vastaukset saadaan lopullisesti vasta keväällä.
ToPolla on materiaalia pelata todella viihdyttävää ja vauhdikasta peliä, mutta uskaltaako Kaminen laittaa itsensä ja joukkueensa likoon? Kuten sanottua, joukkueella on vielä jokerikortteina Möttölä, jolla on varaa tulla mukaan vasta kevääksi sekä kolmas jenkki, jolla voidaan paikata mitä tahansa puutteita, joita kauden aikana ilmenee. Joukkue on jo valmiiksi materiaaliltaan hyvin tasapainoinen ja monipuolinen. Muurinen on sarjan paras kotimainen pelaaja ja Lindbom nähdään tällä kaudella kotimaan kentillä viimeistä kertaa. Vielä ulosmittaamatonta potentiaalia on kaikista joukkueista eniten, mutta saadaanko sitä oikeaan aikaan esille?
HAASTAJAT
KTP, Karhu, Nilan Bisons
KTP:llä on rutinoituneita profiilipelaajia (Bojan, Matinen), runkopelaajaluokkaan nousevia talentteja (Pounds, vanhempi Lehtoranta, Dobras), nuoria lupauksia ja kovan luokan valmennusjohto. Jenkkivalintojen osoittautuessa onnistuneiksi on kaikki mahdollisuudet haastaa ylläolevat suosikit.
Karhu on rakennettu vastustajan näkökulmasta painajaismaiseksi puolustus- ja vauhtikoneeksi. Vuori, Eskola, Skamo ja Mäkäläinen pitävät huolen, että bussimatkat Kauhajoelle tulevat olemaan pitkiä ja paluumatkat vielä pidempiä. Tammivaaran lupaama leveä rotaatio takaa, että loukkaantumisista tullaan selviämään muita joukkueita helpommin. Riittääkö hyökkäyspään tehot mitaleille asti?
Bisonsin kärkikuusikko (Ivey, Koivisto, Zeno, Nuutinen, Jones, McDade) ei häpeä tässä sarjassa kenellekään, mutta penkki ja valmennus ei ole vielä tällä tasolla osaamistaan todistanut. Nuutisen uskon nousevan kotimaisten profiilipelaajien joukkoon. Bisons voisi olla yhtä hyvin myös seuraavassa kategoriassa, jos Koivisto ja Nuutinen suuntaavat kauden päätteeksi isommille areenoille. Samoin Loimaa sopisi viimeiseenkin kategoriaan, koska rakennettavaa on niin kulttuurissa, organisaatiossa kuin tulevassa rungossakin. Ehdoton sarjan väriläiskä, joka ei pyytele keneltäkään anteeksi.
EI KENENKÄÄN MAA
Korihait, Namika Lahti
Korihait ja Namika Lahti ovat sarjassa väliinputoajia, sillä ne eivät ole riittävän hyviä pelaamaan mitaleista, mutta toisaalta joukkue ei näyttäisi lähitulevaisuudessa juuri parantavankaan.
Korihailla on riittävän hyvä runko (Jalonen, Latimer, Heinonen + jenkit) yllättämään kenet tahansa ykstittäisessä ottelussa. Petri Heinonen ja Mikael Herbert ovat nousevia talentteja, mutta Heinosta uskon rahakkaampien kenttien kutsuvan ja Herbertillä on vielä hiukan liikaa matkaa avainrooliin.
Myös Namika Lahdella on kilpailukykyinen runko (Suonio, Mäkäläinen, Pekkola, Vanttaja + jenkit), mutta nämä miehet ovat nyt uransa huipulla tai jopa sen ohi. Tähtipelaajan potentiaalia omaavia junioreita ei ihan näköpiirissä ole. Kujansivu on rookie-valmentajana mielenkiintoinen yllätyskortti.
JÄLLEENRAKENTAJAT
Lappeenranta, Vilpas, Kouvot
Sillä, ettei yksikään joukkue tipu sarjasta tällä kaudella, voi olla kauaskantoisia vaikutuksia. Häntäpään joukkueet saavat työrauhan rakentaa tulevaisuuden menestysjoukkuetta sen sijaan, että tuhlaisivat rahaa ja peliminuutteja keskinkertaisiin veteraaneihin tai palkkasotilas-jenkkeihin.
Lappeenrannan arvokkain osanen on tulokaspäävalmentaja Lassi Tuovi, jonka uskon nousevan nopeasti huippuvalmentajien joukkoon. Tulevalla kaudella ei Tuovilla ole minkäänlaisia paineita ja hän saa rauhassa tehdä ja oppia kaikista mahdollisista virheistä. Tulevaa uraa ajatellen se on kuin laittaisi rahaa pankkiin. Lappeenrannan joukkue koostuu Riihelän jälkeen pelkästään nuorista, näytönhaluisista pelaajista. He saavat tällä kaudella mahdollisuuden todistaa pystyvänsä muodostamaan menestyvän joukkueen rungon.
Vilppaan kannattaa tavoittella pysyvyyttä joukkueeseen niin valmennusjohdon kuin pelaajienkin osalta. Tupamäki on uuden polven valmentaja, jonka varaan viikinkilaivaa on hyvä rakentaa. Roope Ahonen ja Matti Nuutinen olisivat olleet erinomaisia rakennuspalikoita, mutta valitettavasti Nuutisesta ei pystytty pitämään kiinni. Vaenerbergilla, Huolilalla ja Sandbergilla on kaikki mahdollisuudet kasvaa hyviksi liigapelaajiksi.
Kouvot on ykkösehdokas kauden yllättäjäksi - ja hyvästä syystä! Sillä on ehkä sarjan paras valmentaja (Jyri Lehtonen), kehityksessään pidemmällä olevat nuoret, lahjakkaat pelaajat (Antto Nikkarinen, Samuli Vanttaja), potentiaalisia läpimurron tekeviä pelaajia (Ilari Seppälä, Aleksi Akpaso, Kwamena Brace, Atte Perttu) ja perinteisesti hinta-laatusuhteeltaan erinomaiset jenkit. Vaikka Vanttaja lähtisikin Eurooppaan, on Kouvot mahdollinen tulevien vuosien menestyjä, jos vain talous saadaan kestävälle pohjalle.
