“Viivajuoksu- ja etunojapunnerruslahjakas nuori lupaus saa paikan”
Bulls tonkii edelleen liigan pohjamudissa kilpailullisesti ja imagollisesti. Reindorfit ja GarPax pesevät toistensa selkiä saunakavereina varmaan kunnes kuolema korjaa, tuli menestystä tai ei. Scouttaamisen perinteisestä laiskuudesta esimerkit ovat meidän oma Lauri, joka hieman ehkä liioitellun mutta uskottavan huhun mukaan treidattiin osana Butler-kauppaa suurin piirtein näkemättä (positiivinen yllätys kuitenkin Bullsille), sekä samaisen vuoden toisen kierroksen varaus, joka kaupattiin muutamalla miljoonalla Dubsille, koska “oma lista oli siinä vaiheessa tyhjä”. Sen seurauksena muuan Jordan Bell (jonka kausi sinällään ei nyt hurraita kerää) oli mm nyt kevään finaalin avauksessa ja pelaillut niissä kuitenkin jotain minuutteja. Viime vuonna Wendell Carter Jr:sta löytyi hyvä ja kehityskelpoinen sentteri, eli draftit eivät kuitenkaan ole lopulta ihan vihkoon menneet. Taitoa vai tuuria? Toivottavasti tänä vuonna duunit on jaksettu tehdä sekä ensimmäisen kierroksen mutta myös 38. pickin suhteen.
Koska moni Bullsia seuraa riittänee kaudesta todeta että Bulls sai Kingsit ja Sunsit näyttämään fiksuilta organisaatioilta kiilaten itsensä väkevästi huumorijoukkueiden kirkkaimpaan eliittiin monien vaiheiden kautta. Kauden mittaan homma parani muutaman hyvän (propsit tästä GarPaxille kaikesta muusta paskasta huolimatta) kaupan kautta, ja erityisesti Porterin tulo sai Bullsin näyttämään ajoittain nykyaikaiselta NBA-joukkueelta. Varsinkin helmikuu oli aika ajoin erinomainen kunnes sitten maaliskuu pelattiin G-liigamiehistöllä lähes kestämättömän huonoa NBA-koripalloa.
Mitä siis on kädessä drafteihin lähdettäessä?
Pelintekijä
Kris Dunn ykköspelintekijänä ei tule olemaan rebuildin lopullinen ratkaisu. Hyvä puolustussuuntaan, mutta näkee kentän huonosti, ei ole kolmosuhka ja hoslaa liikaa. Ryan Arcidiaconolla on fyysiset rajat nopeasti vastassa, mutta on hyvällä peliälyllä ja hillittömällä asenteella ruuvannut itsensä kakkospelintekijäksi, joten jäänee johonkin rooliin. Shaq Harrisonilla on enemmän intoa kuin kykyä ja G-liigasta tullut Lemon oli ajoittain maaliskuussa joukkueen kärkeä, joka jo kertoo jotain. Tässä on Bullsilla huutava pula pointista, joka kehittäisi nuorta joukkuetta. Draftattiin pelintekijä tai ei myös joku luotettava veteraani on pakko myös saada rosteriin.
Heittävä takamies
Lavine on jättipompun omaava urheilullinen hyökkäyspään spesialisti joka pystyy luomaan omat tekopaikkansa. Vaikka moni suomalainen fani laurilasit päässä miestä haukkuukin liian itsekkääksi, katsoen prosentteja tämän hyökkäysinto on melko oikeutettua. Jonkun on laitettava palloa pussiinkin. Puolustuspäässäkään ei jää yrityksestä kiinni, mutta joku vaisto/kyky puuttuu. Valentine palannee vuoden jälkeen rotaatioon, mutta missä kuosissa? Blakeney on huonon arviointikyvyn heittolinko, joka joutaa pois. Holiday-kaupassa tullut Selden on ajoittain ollut ihan hyvä varsinkin puolustussuuntaan ja jättäisin kokoonpanoon. Näillä jonkun matkaa pärjää mutta ei täälläkään varsinaista talenttia ole riittävästi.
Pieni laituri
Porter paljastui heti alkuun oivaksi kaupaksi, ja päästyään Wallin ja Bealin Wizardseissa rajaamasta roolista, on osoittanut monipuoliseksi ja luotettavaksi, joskin kalliiksi hankinnaksi. Hutchison näytti puolustuksessa ja nopeissa vastahyökkäyksissäkin ajoittain hyvältä, mutta yleinen fiilis tuntuu olevan että saattaa jäädä keskinkertaisuudeksi. Jos ja kun hänellekin pitää antaa mahdollisuus/aikaa, pysynee ensi vuoden pelaavassa kokoonpanossa. Selden pystyy pelaamaan myös tätä positiota. Luwawu-Cabarrot jatkanee muualle, ja voi olla että Windy City Bullsista otetaan joku tähän kahden suunnan sopimuksella, ellei sitten draftin paras pelaaja satu olemaan SF tällä varausvuorolla.
Iso laituri
Lauri on ilman muuta kulmakivi ja varma aloituksen mies. Matka allstar-tasolle vaatii kuitenkin selkeän kehittymisen, sillä suuri osa kauden pisteparannuksesta tuli peliajan ja usagen lisäyksenä avainprosenttien pysyessä suht samana rookiekauteen verrattuna. Osan vaikeuksista voinee laskea alun loukkaantumisen syyksi eikä Boylenin sekoiluista ja omituisista peluutuksista ole ollut juuri apua. Mutta… Parkerin ja Portisin lähdettyä nelospaikka huutaa lisäapuja. Josko tilaa palkkapussissa riittäisi johonkin muutaman miljoonan veteraaniin tai sitten pitää peluuttaa backuppina pienempää osastoa.
Sentteri
WCJ:lla on luontaiset puolustusvaistot, ja hyökkäyspelin voi odottaa kehittyvän. Kausi jäi nyt valitettavan lyhyeksi loukkaantumisen vuoksi. Lopez näytti sysipaskalle alkukaudesta mutta intoutui vuoden vaihteen jälkeen erinomaiseen menoon ja tuntuu olevan tärkeä koppipelaaja ja mentori joukkueelle. Toivon mukaan saa uuden kohtuullisen sopimuksen. Joka tapauksessa joku veteraani tähän pitää olla koska Felicio, kuten tiedetään, ei kuulu NBA:han. Lauriahan on jonkin verran peluutettu 5-paikalla myös, joten sentteriä tuskin draftataan, vaikka tarjolla olisi mielenkiintoisia hahmoja, mm. Bol Bol ja jokerina Tacko Fall kakkoskierroksella.
Näistä tarpeista lähtien tuntuu siltä että takamiesosasto kaipaa eniten täydennystä mutta löytyykö draftista potentiaalista roolipelaajaa kummempaa 7. valinnalla? Etenkään nuori pelintekijä, jonka nimi ei ole Trae tai Luka, harvoin pystyy ottamaan hallitsevaa roolia heti.
Tarjolla (tämä kaikki kirjoitettu ennen 4-6 valintoja, mutta olkoon):
Pelintekijäksi ovat draftissa jo tässä vaiheessa varmasti menneen Morantin lisäksi tarjolla lähinnä Darius Garland ja enemmän combotyyppiset Coby White ja (jopa 3 paikkaan pystyvä) Jarrett Culver. Garland ei pelannut kuin muutaman ottelun kierukkavamman takia, ja mutta jostain syystä on mockeissa todella korkealla olemattomilla NCAA-näytöillä. Ehkä hän on potentiaalisin näistä, mutta kukaan ei tiedä miehen nykykuntoa, ellei sitten joukkuekohtaisissa workouteissa ole esittänyt aivan poikkeuksellista ja todistanut jollekin miksi on noin korkealla. Kaverilla on hyvä peliäly ja muutamassa kauden pelissään heitti erinomaisella prosentilla. Puolustaminenkin sujuu mutta on melko kuitenkin melko hentoinen ja nähtäväksi jää kuinka pärjää aikuisten miesten kanssa. High risk-high ceiling pick joka tapauksessa. Coby White on erinomaisen nopea ja sähäkkä takamies, joka ajaa mielellään korille ja puskee aggressiivisesti vauhtia hyökkäykseen. Olettaen että Bulls pelaisi jatkossa nopean rytmin hyökkäyspeliä, kuten tietysti pitäisi, tässä olisi sitä paljon kaivattua moottoria. White on ainakin vielä enemmän pisteiden perässä kuin floor general-tyyppi. Plussana hieno afro. Molemmat ovat vielä ensisijaisesti omien pistesuoritusten perässä, mutta osin tämä voi olla seurausta siitä jos vaan on joukkueensa selkeästi paras pelaaja jolta odotetaan ratkaisuja. Kuitenkin Morant on molempiin verrattuna "kaikessa parempi".
Jarrett Culver on hyväraaminen ja monipuolinen sveitsiläinen linkkari (jopa kolmospaikalle) jolla on hallussaan oikeastaan koko tarvittava repertuaari vielä eri asteissaan. Oli Texas Techin johtava pelaaja molempiin suuntiin matkalla finaaliin, joskin viimeisen viikonlopun hyytyminen saattoi maksaa mestaruuden. Olennaista yleensä arvioissa on se että ne heikkoudet ovat kaikki sellaisia joita on mahdollisuus kehittää harjoittelemalla eli katto on korkealla. Bulls ei yleensä ota suuria riskejä, ja Culverissa niitä ei juuri ole.Huhut kertovat että ainakin Garland ja White ovat saaneet jo lupauksen tulla draftatuksi, ja Bulls mainittu Whiten lupaajana.
Yksi optio draftiin lisää on pakko ottaa: De’andre Hunter joka NCAA-loppuottelussa vei taistelun Culveria vastaan täysin ja on noussut tämän jälkeen mockeissa jopa top-5:een. Erinomainen puolustuspelaaja, mutta tekee pisteitä, myös kolmosia hyvällä prosentilla. Pelaa enemmän kurinalaisesti kuin luovasti. Hän pystyisi pelamaan sekä pientä että iso laituria, ja sehän on nähty moneen kertaan että korinteko- ja hyökkäystaidot on kehitettävissä, puolustuspäässä tulisi jo lahjat olla kohdallaan. Cam Reddish? Suurin odotuksin saapui Dukeen, mutta korkeintaan haalea suoritus, joten ei kiitos.
Kun katsoo liigan kärkijoukkueita ne ovat yksittäisten supertähtien lisäksi täynnä hyviä kahden suunnan (rooli)pelaajia. Bulls tarvitsee tällaista talenttia paljon lisää, Porterin, WCJ:n ja toivon mukaan puolustustekemistään kehittävän Laurin lisäksi.
Kuten arvata saattoi neljästä listalla olevasta vain yksi tässä vaiheessa jäljellä ja arvelin Whiten olevan sinällään ihan hyvä käteen jäävä musta pekka (noin kuvainnoillisesti), mutta onneksi alkuperäisen valintani mukaan mennään:
With the 7th pick in the 2019 NBA draft, Chicago Bulls select Jarrett Culver from Texas Tech
Tässä kohtaa on aivan herrassa, kuka näistä mainituista, jos kukaan, tulee nousemaan tähdeksi. Kannattaa vilkaista vaikka finalisti Raptorsin avauksen drafthistoriaa todetakseen, että autuus voi löytyä ja usein löytyykin muualta kuin draftin kärkisijoilta, kuten esim. hyvästä valmennuksesta ja pelaajakehityksestä.
Aitoa pelintekijää tässä jää kaipaamaan ja nyt on syytä palauttaa Patrick Beverley kotiseudulleen (siinä on Jimbollekin riittävästi road dawg-asennetta) ja varaamalla 38 vuorolla esim Jalen Leqcuen suoraan high schoolista kasvamaan tulevaisuuden pointiksi Windy City Bullsin kautta. Toivottavasti näillä liikkeillä pelistä tällä saadaan Bullsin seuraajille ja kannattajille edes jotakuinkin siedettävää katsottavaa ja joukkue jonnekin playoffs-rajan tuntumaan.
Kolme päivässä olisi juuri se mitä nyt tarvittaisiin. (Ja hei, Bulls sai juuri sen mitä itse toivoin. Kyllä tän nyt täytyy toteutua.)
