Naisten divari 2019-2020

[Sepi]

On myös aika erikoista, että joukkueelle löytyy tukija jos otetaan amerikkalaispelaajia, mutta jos rahaa tarvittaisiin esimerkiksi parempaan valmennukseen, niin kukkaron nyörit eivät aukea... Kertonee ehkä siitä, että moni arvostaa vain pikavoittoja eikä pitkäjänteistä toiminnan kehittämistä.

Tässä tapauksessa ei tuosta pikavoittojen keruusta varmaankaan voi tukijaa noin yleisesti syyttää. Sama mies (tai firmansa) kun on mm. uuden palloiluhallin erittäin merkittävä yksityinen rahoittaja ja monessa hyvässä asiassa muutenkin mukana ilman pikavoittojen keruun näkyvää pyrkimystä. Firmansa oli jo ennestäänkin naisten joukkueen sponsori, eli mukana ollut muutenkin. Mutta, luonnearvioitahan netissä perinteisesti kuuluu esittää vaikka sitten vailla tietopohjaakin.

 

[Malakias]

100% respect sille, että Joensuussa löytyy henkilö joka kaivaa kuvettaan kunnolla naisten divarin ja ehkä liigaunelman takia!

 

[Korisfani10]

On myös aika erikoista, että joukkueelle löytyy tukija jos otetaan amerikkalaispelaajia, mutta jos rahaa tarvittaisiin esimerkiksi parempaan valmennukseen, niin kukkaron nyörit eivät aukea... Kertonee ehkä siitä, että moni arvostaa vain pikavoittoja eikä pitkäjänteistä toiminnan kehittämistä.[/QUOTE]
Aika erikoista: Ensin toivotaan sponsoreita naisten koripalloon ja sitten, kun joku sponssaa ollaan suu vääränä. Koittakaa nyt päättää!

Mahtavaa, että joukkueita tuetaan Joensuussa. Vahvistukset tuovat mielenkiitoa divariin ja nostavat pelin tasoa. Enkäpä siten nostavat sarjan arvostusta ja lisäävät kaikkien pelaajien motivaatiota.

 

[Tietotoimisto]

Mutta, luonnearvioitahan netissä perinteisesti kuuluu esittää vaikka sitten vailla tietopohjaakin.

Niin no, kysehän ei ole mistään yhden ihmisen luonneanalyysistä, vaan ihan tosiasiasta jos miettii mihin rahaa voidaan urheilussa käyttää. Valmennuksen laadun nostaminen hyödyttää organisaatiossa jokaista pelaajaa. Vahvistusten hankkiminen välttämättä ei. Jos haluaa laittaa euroja naisten urheiluun, niin keksin aika monta hyvää kohdetta jotka eivät liity mitenkään amerikkalaisiin pelaajiin. Toki ymmärrän, että jenkit on halpoja verrattuna suomalaisiin, mutta toiminnan laatuahan voi nostaa monella tavalla.

100% respect sille, että Joensuussa löytyy henkilö joka kaivaa kuvettaan kunnolla naisten divarin ja ehkä liigaunelman takia!

En vastusta ollenkaan sitä, että jotain liigaunelmaa aletaan rakentaa, jos on niitä pelaajia keiden varaan sitä oikeasti rakennetaan. Tällä hetkellä vaikuttaisi, että kotimaisia hyviä pelaajia ei juurikaan ole eli niiden puutetta halutaan paikata muutamalla amerikkalaisella. Kenelle se unelman tavoittelu on siis tarkoitettu? Joku organisaation sisällä vaan haluaa naiset liigaan vaikka ei ole vielä olemassa niitä liigassa pärjääviä pelaajia?

Arvostaisin enemmän sitä, että ne jenkit tulisivat jo heti kauden alusta jos niitä halutaan kerran ottaa. Voisivat ainakin sitten jollain lailla auttaa suomalaisia kehittymään siellä harjoituksissa, ehkä. Tekohengitystä puolestaan en arvosta eli sitä että katsotaan miten monta peliä kehtaa hävitä pelkillä suomalaisilla ja sitten otetaan tammikuun lopussa pari amerikkalaista jotta saadaan säilytettyä sarjapaikka. Ei mielestäni kovin vakavasti otettavaa puuhaa, jos liigaunelmasta halutaan puhua. Ja edelleen, itse lähtisin ensin valmennuksen laadun nostamisesta. Se yleensä houkuttelee myös parempia pelaajia paikalle. Ei välttämättä aina, mutta aika usein.

 

[Sepi]

No nyt viime kaudella sitä myöhemmin jenkkien hankkimiseen käytettyä rahaa ei nyt vaan ollut sen kummemmin kauden alussa mihinkään käytettäväksi, joten sillä asialla on melko lailla turha spekuloida vaikka tietenkin toivottava tavoitetila olisikin se kokonaisvaltainen seuratoiminnan, valmennuksen ja joukkueen parantuminen ja kehittyminen myös naisten puolella ja jopa mahdollisuus hankkia joku vahvistuskin koko kaudeksi. Tämä sama sitoutunut sponsori oli jo antanut panoksensa muuhunkin kuin näihin pariin jenkkiin, joten häntä varmaan kumminkin on turha syyllistää huonosta sponsoroinnista, jos sellaista ilmiötä voi edes olla olemassakaan. Ei tämä tapaus suomalaisessa urheiluhistoriassa tai edes suomalaisen koripallon lähihistoriassa liene ollut suinkaan ensimmäinen kerta, kun joltain jo valmiiksi joukkueen tukena olleelta sponsorilta on tullut vielä aiempien panostusten päälle kesken kauden lisääkin rahaa esim. uusiin pelaajahankintoihin.

Katajan naisten osalta lyhyellä aikavälillä liigaunelmista on varmaan toistaiseksi turha puhua eikä ole taidettu joukkueen viestinnässä puhuakaan, joukkueen viimeisten viiden kauden sijoitukset olleet 5 - 8 välillä, ja viime kaudella nyt sitten meni sarjapaikka täpärälle. Realistinen unelma ja uskoakseni päällimmäinen tavoitetila on se toiminnan pitkäjänteinen kehittäminen ja edistyminen kaikilla tasoilla. Kehittyminen olisi varmasti kyykännyt, jos sarjataso olisi alentunut. Tässä tapauksessa nyt näillä parilla jenkillä siis ostettiin lisää aikaa sen tavoitteen toteuttamiseen. Ei se nyt tyylikäs kausi ollut koska melkein koko kausi oli pahanlaatuista kompurointia, mutta silti: sarjapaikka säilyi pelaamalla, omilla rahoilla ihan sääntöjen mukaan hankituilla pelaajilla, ilman suuren riskin lainarahaa. Mitään erioikeuksia Katajalla ei kai ollut vaan ihan kaikilla joukkueilla on ollut samat lähtökohtaiset mahdollisuudet toimia ihan samalla tavalla, eli samoilla korteilla mentiin kuin muutkin joukkueet. Ei sitä tarvitse arvostaa mutta ei siinä mitään väärää ollut. Saman saa tehdä jokainen joukkue.

Ykkösdivarijoukkueena Kataja on nuori ja sitä kehittymistä tarvitaan varmasti. Mielenkiintoista nähdä millainen joukkue tällä kaudella muodostuu. Sopimusuutisia on tulossa lähiaikoina tai niin nyt on ainakin luvattu.

 

[KeegoMesh]

Tietotoimisto piti ykkösdivarin laajentumista todennäköisenä. Voisiko joku opastaa tai esittää toiveita minkälainen ykkösdivarin taustaorganisaation tai seuran tulisi olla? Huom! Tämä on täysin hypoteettinen tiedustelu....

Onko tuhannen urheilijan urheiluseura riittävän kookas ykkösdivariin? Tarvitaanko seuraan yhtä paljon sekä juniori- että aikuisurheilijoita?

Toiminnan laadun lisääminen ei saa olla synonyymi kustannusten nousulle vaikkakin kustannusten nousu on välttämätöntä pitää sen olla maltillista (esimerkiksi puolen miljoonan budjetti ei saisi paisua yli miljoonan).

Kuinka monta (ei pelaaja) ammattilaista seura tarvitsee tukemaan ykkösdivaritoimintaa? Mitä tehtäviä he hoitaisivat? Ammattilaisuuden lisääminen ei saa vähentää vapaaehtoisten tekemän työn määrää. Kokonaisvaikutus ei saa olla nolla (palkataan ammattilainen korvaamaan vapaaehtoistyö).

Mitä tarkoittaa valmennuksen laadun parantaminen? Tarkoitetaanko tällä osaamista valtakunnallisesta koripallosta? Onko valmennuksen hinta laadun tae?

Tulisiko uudella ykkösdivariseuralla olla miljoonan budjetti? Miten suuren pelaajabudjetin ykkösdivari vaatii? Mitkä ovat suurimmat kuluerät palkkojen lisäksi? Mitä asioita seurassa tulisi ensisijaisesti kehittää mikäli tavoitteena on ykkösdivari?

Minkälainen imago ja kannatuskulttuuri seuralla pitäisi olla? Miten paljon euromääräisesti seuralla pitäisi olla sponsoreita valmiina siis ilman ykkösdivaritoimintaa ennen kuin toiminnan laajentamisesti valtakunnalliselle tasolle kannattaa edes haaveilla? Oletetaan vaikka seuran nykybudjetiksi 500 000 euroa ja jäsenmääräksi se tuhat urheilijaa.

Onko Suomessa tuoreita kokemuksia seuroista, jotka ovat kasvaneet paikalliselta tasolta valtakunnallisen tason toimijaksi? Mitä se vaatii? Onko Suomessa seurakehitystyön ammattilaisia, joilla on kokemusta kuvatunlaisesta prosessista?

Kaudella 2018-19 Naisten Korisliigan häntäpään (ilmoitetut) palkkabudjetit oli 50 000€ ja kokonaisbudjettit olivat 100 000€. Mikä on ykkösdivarijoukkueen vastaavat lukemat? Onko divarin kulut noin puolet Korisliigan kuluista?

 

[Puheenavaaja]

Kokoonpanouutisia Helsingistä:

Namikan naisten kausi alkaa uudella kotikentällä lokakuussa | Helsingin NMKY

 

[Tietotoimisto]

Katajan naisten osalta lyhyellä aikavälillä liigaunelmista on varmaan toistaiseksi turha puhua eikä ole taidettu joukkueen viestinnässä puhuakaan, joukkueen viimeisten viiden kauden sijoitukset olleet 5 - 8 välillä, ja viime kaudella nyt sitten meni sarjapaikka täpärälle. Realistinen unelma ja uskoakseni päällimmäinen tavoitetila on se toiminnan pitkäjänteinen kehittäminen ja edistyminen kaikilla tasoilla.

Tätä toivon minäkin. Se on koko sarjan etu, jos mikä tahansa joukkue pystyy parantamaan tekemisen laatua. Toivottavasti sieltä päin Suomea saataisiin ihan oikeasti pärjääviä tyttöjoukkueitakin jollain aikavälillä.

Kokoonpanouutisia Helsingistä:

Namikan naisten kausi alkaa uudella kotikentällä lokakuussa | Helsingin NMKY

Mielenkiintoinen proggis varmasti tämäkin. Joukkue on ehkä paperilla hiukan heikentynyt, mutta ei merkittävästi. Olennaistahan on tietty miten suuren kehitysharppauksen ovat tehneet kesän aikana ja montako peliä Kati Ollilainen oikeasti kerkeää jengin kanssa pelaamaan.

 

[Puheenavaaja]

KeegoMeshin viestissä oli aivan hurjasti kysymyksiä. Tässä kommentit muutamaan kohtaan:

Divaria pystyy pelaamaan huomattavasti pienemmin kustannuksin kuin liigaa. Sarjan kulut ovat merkitttävästi pienemmät mm sarjamaksujen, tuomarikulujen ja vastaavien osalta. Pelaajien palkkakulut ovat tyypillisesti divarissa noin 0 euroa, liigassa paljon enemmän. Vähemmän rahaa menee myös saleihin ja staffiin joka on usein liigassa hieman isompi. Myös staffin kulut henkilöä kohti ovat liigassa kovemmat koska tapahtumia on enemmän.

Kulupuolella on muutama isompi kuluerä. Joillakin seuroilla divarissa salivuokrat ovat suurin yksittäinen kuluerä. Suurimpien joukossa ovat myös valmentajapalkkiot, matkakulut, muut ottelukulut ja varusteet. Kuluerien osuus vaihtelee paikkakunnittain paljon. Salien tuntihinnoissa eri paikkakunnilla on järisyttävä ero, itse olen divarissa törmännyt jopa yli kymmenkertaiseen eroon salin tuntihinnassa. Matkakulut ovat myös kovin erilaiset mm sen mukaan onko kotikenttä Tapiolassa vai Joensuussa.

Divarijoukkue pyörii ilman että joukkueella on yhtään kokopäiväistä palkkalistoilla. Toiminnan organisointi vaihtelee paljon, samoin kuin talkootyöläisten määrä.

Rahoitustapoja on kolmea perustyyppiä: 1) Kaikki kulut katetaan joukkueen pelaajien kausimaksuilla 2) Kaikki kulut katetaan ulkopuolisella rahoituksella 3) Seura jollain tavalla jyvittää muun toiminnan tuottoja tai henkilöresursseja joukkueelle. Näistä esiintyy erilaisia yhdistelmiä. Mutta löytyy myös puhtaita malleja, divarissa on ollut sekä 100% pelaajarahoitteisia että 100% ulkopuolisella rahoituksella toimivia jengejä.

Noista rahoitusmalleista kolmostyyppi saattaa toisinaan sekoittaa budjettia eikä aina ole itsestään selvää paljonko toiminnan kulut ovat. Karkeasti sanottuna muutama kymppitonni riittää nykydivarissa.

Moni kohta jäi vastaamatta. Enempää en viitsi kirjoittaa just nyt.

 

[Malakias]

Aino Rauhansalo ja Christel Vialen Rientoon.

Tämän jälkeen Riennolla on jo nyt kivenkova 7 pelaajan aikuisten osasto kirkkaimpana tähtenään viime vuoden divaripelaaja Aada Pekkalainen. Kun tähän lisätään vielä A-tyttöikäinen 18 v em- kisoissa pelannut Venla Määttänen, niin tuota porukkaa on melkein mahdoton divarissa voittaa.

Ja FBn mukaan vielä on lisää pelaajia tulossa. Toisaalta aika kovia pitää olla, jos aikovat mahtua tuohon nyt kasassa olevan 8 pelaajan rotaatioon.

Junnuista kaikki muut 16/18 v maajoukkuepelaajat ovat joko siirtyneet muualle pelaamaan tai lopettaneet, joten siltä osin kilpailua pelipaikoista ei juurikaan tule. Toki siellä vielä on muutama hyvä nuori tyttö jäljellä, mutta vaikea on kovin isoa roolia saada.

 

[Tietotoimisto]

Aino Rauhansalo ja Christel Vialen Rientoon.

Tämän jälkeen Riennolla on jo nyt kivenkova 7 pelaajan aikuisten osasto kirkkaimpana tähtenään viime vuoden divaripelaaja Aada Pekkalainen. Kun tähän lisätään vielä A-tyttöikäinen 18 v em- kisoissa pelannut Venla Määttänen, niin tuota porukkaa on melkein mahdoton divarissa voittaa.

Ja FBn mukaan vielä on lisää pelaajia tulossa. Toisaalta aika kovia pitää olla, jos aikovat mahtua tuohon nyt kasassa olevan 8 pelaajan rotaatioon.

Junnuista kaikki muut 16/18 v maajoukkuepelaajat ovat joko siirtyneet muualle pelaamaan tai lopettaneet, joten siltä osin kilpailua pelipaikoista ei juurikaan tule. Toki siellä vielä on muutama hyvä nuori tyttö jäljellä, mutta vaikea on kovin isoa roolia saada.

Yhtään ottelua ei toisaalta ole vielä pelattu, pakka voi hyvinkin olla sekaisin kun rosteri on muuttunut viime kaudesta aika paljon. En menisi ihan vielä pistämään rahaa sen puolesta vetoon, että Riento hoitaa koko sarjan.

Tietty noiden junnujen rooliin vaikuttaa varmasti myös se, mikä on joukkueen pääasiallinen tavoite. Onko se pelaajakehitys pitkällä tähtäimellä vai selkeä tuloksen tavoittelu?

 

[Malakias]

Naisten Divarijoukkeilla on varmasti erilaisia pääasiallisia tavoitteita.

Osa on ensisijaisesti aikuisten harrastaja/kilpajoukkueita, joissa toimitaan ensisijaisesti aikuisten harrastepelaajien ehdoilla ja junnut sitten täydentävät kokoonpanoa, jos aikuisia on liian vähän jostakin syystä. Tästä esimerkkinä voisi olla vaikkapa Riento.

Osa on ensisijaisesti junnujen kehityshautomoita, joissa ensisijaisena tavoitteena on kasvattaa nuorista pelaajista parempia pelaajia aikuisten sarjaan. Tästä esimerkkinä voisi olla Honka 2 ja muut kakkosjoukkueet.

Osa on oikeita kilpajoukkueita, jossa joukkueen menestys ( menestyminen valtakunnallisessa sarjassa tai jopa nousu liigaan) on se pääasiallinen juttu. Ainostaan tässä ryhmässä on niin, että pelaajan iällä tms ei ole merkittävää vaikutusta esimerkiksi peliaikaan. Parhaat pelaavat ja niin paljon kuin jaksavat/vaaditaan. Ehkä esimerkiksi käy Kataja? Ja Topo edellisellä kaudella kun nousivat liigaan.

 

[KeegoMesh]

Naisten Divarijoukkeilla on varmasti erilaisia pääasiallisia tavoitteita......

Tämä on nykytilanne. Mihin suuntaan divaria pitäisi kehittää?

Onko mahdollista ajatella, että naisillakin olisi kaksi ykkösdivaria 1a ja 1d, joista toinen tähtää sarjanousuun ja toinen olisi puhdas kehitysliiga? Säännöt voisivat olla joustavat siellä kehitysliigassa ja 1a divarissa tiukat säännöt varmistaisivat mahdollisten nousijoiden valmiuden pelata tulevaisuudessa liigassa.

 

[Malakias]

Tämä on nykytilanne. Mihin suuntaan divaria pitäisi kehittää?

Onko mahdollista ajatella, että naisillakin olisi kaksi ykkösdivaria 1a ja 1d, joista toinen tähtää sarjanousuun ja toinen olisi puhdas kehitysliiga? Säännöt voisivat olla joustavat siellä kehitysliigassa ja 1a divarissa tiukat säännöt varmistaisivat mahdollisten nousijoiden valmiuden pelata tulevaisuudessa liigassa.

Varmasti hyvä suunta jos seuroja/pelaajia riittää tuohon 1A - tasoon.

 

[Tietotoimisto]

Osa on ensisijaisesti aikuisten harrastaja/kilpajoukkueita, joissa toimitaan ensisijaisesti aikuisten harrastepelaajien ehdoilla ja junnut sitten täydentävät kokoonpanoa, jos aikuisia on liian vähän jostakin syystä. Tästä esimerkkinä voisi olla vaikkapa Riento.

Taitaa toi Riennon proggis mennä kuitenkin enemmän kehityshautomon ja oikean kilpajoukkueen välimaastoon. Siellä fokus ymmärtääkseni nimenomaan nuorten aikuisten kehittämisessä, plus tietty lupaavien juniorien. Eivät poissulje toisiaan. Katajaa en kutsuisi kyllä oikeaksi kilpajoukkueeksi millään tasolla. "Parhaat pelaa niin paljon kuin tarvitsee" on pakon sanelemaan, koska pelaajia ei yksinkertaisesti ole.

Pyrinnöllä varmaan kauteen lähdettäessä parhaat pelimerkit kilpailla noususta liigaan ja hehän sen tavoitteen ovat asettaneetkin. Saavat todella isokokoisia viisikoita aikaiseksi, joiden ohi vastustajien on erittäin vaikea päästä. Onko kenelläkään Capitalsista mitään tietoa? Yhtäkään sopimusta ei ole julkistettu.

Onko mahdollista ajatella, että naisillakin olisi kaksi ykkösdivaria 1a ja 1d, joista toinen tähtää sarjanousuun ja toinen olisi puhdas kehitysliiga? Säännöt voisivat olla joustavat siellä kehitysliigassa ja 1a divarissa tiukat säännöt varmistaisivat mahdollisten nousijoiden valmiuden pelata tulevaisuudessa liigassa.

Tämä olisi varmaankin ihan fiksua, jos vaan halukkaita olisi riittävästi. Liigan voisi hyvin typistää kahdeksan joukkueen sarjaksi, divari A:ssa vaikka seuraavat kahdeksan ja divari B:ssä sitten loput joukkueet. Saataisiin ehkä kilpailullisempia pelejä. Mutta tosiaan, siihen pitäisi saada myös oikeasti aikuisia pelaajia mukaan. Ei riitä, että jokainen seura pelailee sarjoja junnuilla.

 

[Malakias]

Jos joukkue harjoittelee yhdessä vähintään neljä kertaa viikossa ja pelaajat sen lisäksi omalla ajallaan - se on kilpajoukkue. Tätä taustaa vasten Kataja tuskin oli kilpajoukkue viime vuonna - myönnetään.

Montaa aikuisten kilpajoukkuetta sarjassa ei ole. Onkohan tällä hetkellä yhtään?

Mutta aika paljon hyviä ja/tai lupaavia pelaajia kuitenkin. Onneksi.

 

[Puheenavaaja]

Onko kenelläkään Capitalsista mitään tietoa? Yhtäkään sopimusta ei ole julkistettu.

Mitään virallista tietoa ei mullakaan ole mutta käymissäni keskusteluissa ja näkemässäni harkkapelissä nämä nimet ovat olleet ilmoilla tämän kauden Capitals-kuvioissa:

Aikuiset: Virtanen, Sillanpää, Mboup, Viitanen, Winter
Junnut: Kunnila, Kuosmanen, Lappalainen, Mekkonen, Uusimäki, Hurme, Koskelainen

Joukkueessa tulee hyvin todennäköisesti pelaamaan muitakin pelaajia mutta laitetaan nyt nämä tiedossa olevat nimet jakoon.

 

[pethe]

Puhuttarille kolme uutta pelaajaa:
Adele Heiskari, Sofia Heiskari ja Riikka Santalahti

Ja pari lisää, Laura Vatanen ja Miisa Pylkkänen

viimeisinpänä lisäyksenä Veera Puustinen

 

[Ohiheitto]

Taitaa toi Riennon proggis mennä kuitenkin enemmän kehityshautomon ja oikean kilpajoukkueen välimaastoon. Siellä fokus ymmärtääkseni nimenomaan nuorten aikuisten kehittämisessä, plus tietty lupaavien juniorien. Eivät poissulje toisiaan. Katajaa en kutsuisi kyllä oikeaksi kilpajoukkueeksi millään tasolla. "Parhaat pelaa niin paljon kuin tarvitsee" on pakon sanelemaan, koska pelaajia ei yksinkertaisesti ole.

Pyrinnöllä varmaan kauteen lähdettäessä parhaat pelimerkit kilpailla noususta liigaan ja hehän sen tavoitteen ovat asettaneetkin. Saavat todella isokokoisia viisikoita aikaiseksi, joiden ohi vastustajien on erittäin vaikea päästä. Onko kenelläkään Capitalsista mitään tietoa? Yhtäkään sopimusta ei ole julkistettu.



Tämä olisi varmaankin ihan fiksua, jos vaan halukkaita olisi riittävästi. Liigan voisi hyvin typistää kahdeksan joukkueen sarjaksi, divari A:ssa vaikka seuraavat kahdeksan ja divari B:ssä sitten loput joukkueet. Saataisiin ehkä kilpailullisempia pelejä. Mutta tosiaan, siihen pitäisi saada myös oikeasti aikuisia pelaajia mukaan. Ei riitä, että jokainen seura pelailee sarjoja junnuilla.

Avataanpa vähän tätä aikuis vs junnukeskustelua kun täällä on kuulunut erilaisia äänenpainoja, muutamia malliksi
"Saataisiin ehkä kilpailullisempia pelejä", "Ei riitä, että jokainen seura pelailee sarjoja junnuilla", "Montaa aikuisten kilpajoukkuetta sarjassa ei ole ", jne. Jotenkin olen ymmärtänyt että tämä liittyy siihen että joukkueissa on liian monta junnupelaajaa eli että aikuisia naispelaajia on sitten liian vähän. Muutamia kysymyksiä ilman sarvia ja hampaita jos kysyn ihan maallikkona:

Miksi N1 divarissa ei voisi olla junnuja mukana? Ajatellaan että on joukkue tai pari joille ei vaan riitä tavoitteelliseen kilpapelaamiseen tähtäävinä aikuisia naisia. Yhden määritelmän mukaan kilpajoukkue koostuisi pelaajista jotka harjoittelevat 4 kertaa viikossa ja omat treenit ja pelit päälle. Kuinka moni aikuinen nainen voi näin aikansa allokoida, tästä tietenkin tulee linkki pelaaja-arkeen ja mahdollisiin korvauksiin/palkkioihin/palkkoihin. Mutta niin kauan kuin tilanne on tämä, talous voi olla usealla rajoittava tekijä. Jos ja kun näin mielestäni on, niin miksi junnupelaajia pitäisi jotenkin karttaa? Miten joukkue voisi pärjätä ja kehittyä jos hyviä peliaikuisia naisia ei ole , pitäisikö vaan tähdätä sitten pelaamaan niillä mitä on? En halua rinnastaa tätä jenkkeihin mutta ajatusta voisi viedä siihenkin suuntaan ...

Entä jos junioripelaaja sijoittuukin sarjan piste/tehokärkeen tai on joukkueensa tehoja, eikä silloin tuon junnun paikka nimenomaan ole tuossa joukkueessa vaikka sitten aikuisten sarjassa. Katsotaan tilastoja, eikä ikää. Jos ei ole niin miksi ei ole? Tuo lause "pelailee sarjoja junnuilla" on yleistettynä vähän nuivaa junioreita kohtaan.Kyllä ne junnut, ainakin osa, pelaa ihan tosissaan eikä vain pelaile, esim urheilukoululaiset. Jos joukkue pärjää sarjassa, niin onko sen sen joukkueen juniorien syytä että siellä menestyvät? Entä jos menestyykin juniorin avulla? Eivätkö syyt ole ihan muualla? Tiedän ja ymmärrän että kilpanaiskoripalloa tulee kehittää mutta tapahtuuko sen laittamalla pelijunnut syrjään. Missä menee nuoren aikuisen ja junnun raja, ikäkö sen määrää vai pelilliset ja tavoitteeliset avut? Entä jos päädyttäisiin täällä aiemmin mainittuun divari A:han ja B:hen eli A:ko olisi liiganousuun tähtäävä? miten se määriteltäisiin? entä jos talous muuttuisikin ja ei voisi ottaa paikkaa vastaan, mitä sitten tehtäisiin? Olisiko pelannut väärässä sarjassa? B olisi nuorille askelma ylöspäin? mihin tarkalleen? Eli vasta ohitettua junnuiän voisi siirtyä A:han? Eikö tuossa olisi aikamoista ikärasismia. No, eihän viinaakaan saa ostaa kuin 18 vuotiaana mutta ei tuo nyt oikein urheiluun sovi. Entä jos A:han ei olisikaan riittävästi kilpaurheiluun tähtääviä aikuisia naisia? mitä sitten tehtäisiin? pelattaisiin niillä joita on? Miten tuo kehittäisi naiskilpakoripalloa?

Ja tästä yleistämään: voiko Liettuan Jocyte pelata WU16-sarjassa 14 vuotiaana ja viime vuonna EYBL:ssä 13 vuotiaana (olisin valinnut hänet MVP:ksi elokuun EM:ssä, tosin hyvä oli myös Venäjän Kosu) , onko liian junnu 16-sarjaan, uskon, että kumpikin noista nuorista pärjäisi vallan hyvin Suomessa aikuisten sarjassa. Entä HBA naisten korisliigassa, entä ... listaa voisi jatkaa loputtomasti.

Kysyn näitä aivan asiallisesti enkä halua tyrmätä kenenkään ajatuksia, selventäkää näitä taustoja niin voin hyvinkin muuttaa mieltäni.

 

[Puheenavaaja]

Totta kai divarissa voi olla junnuja mukana ja parhaiden junnujen pitääkin pelata naisten sarjoja. Pointti on se että junnuja on nyt liikaa noissa sarjoissa.

Aikuisten valtakunnallisissa sarjoissa pelaa junioreita jotka eivät pärjää kunnolla kyseisissä sarjoissa. He ovat fysiikaltaan, taidoiltaan ja pelikäsitykseltään tarpeettoman paljon perässä sarjan keskimääräisestä tasosta, mikä laskee naisjoukkueiden harjoitusten tasoa. Lisäksi kun samat tytöt pelaavat naisten pelien lisäksi pahimmillaan U19, U17 ja U16 pelejä, niin he eivät myöskään itse kehity. Pelejä tulee liikaa harjoituksiin nähden.