Koripallo.com

NCAA 2014-15

Viestejä
943
Vs: NCAA 2010-11

Huomenna luvassa ekat TV pelit ESPN Americalta. Tassa kirjoittamani otteluennakko kamppailulle Louisville-Butler
http://yliopistokoris.blogspot.com/2010/11/otteluennakko-louisville-butler-1611.html

Otteluennakko Louisville-Butler (16.11.)

ESPN America televisioi kauden ensimmaiset yliopistokorisottelunsa huomenna tiistaina. Neljasta mielenkiintoisesta kamppailusta olen valinnut viikon otteluksi viime kauden yllatysfinalistin Butlerin vierailun Louisvillessa. Vastakkain ovat ennakkoon arvioituna tasaiset joukkueet: Louisville on kausiennakossani rankattuna sijalle 25. ja Butler 29. Virallisessa Coaches Poll Top 25:ssa Butler on paikalla 18, Louisville taas ei ole mahtunut listalle.

Butler Bulldogs oli siis viime kauden kiistaton sensaatiojoukkue koko NCAA:ssa edeten yhden heiton paahan yliopistokorismestaruudesta ja yhdesta kaikkien aikojen koripalloyllatyksista. Matkalla finaaliin Horizon Leaguen mestarit kaatoivat sellaiset NCAA-mahdit kuin Syracuse, Kansas State ja Michigan State. Butlerin menestys oli yllatys, mutta ei sattumaa. Bulldogsit majailivat lahes koko kauden rankattuna NCAA:n Top 25:ssa, voittivat jo ennen Tournamentia kovia joukkueita kuten UCLA:n, Ohio Staten ja Xavierin, ja olivat yksinkertaisesti erinomainen koripallojoukkue.

Epatyypillisesti pikkukonferenssin yllatyskoululle, Butler ei ollut vain senioreista koostuva kokenut ryhma, ja on itse asiassa menettanyt alkavalle kaudelle vain kaksi merkittavaa pelaajaa vuodentakaisesta rosteristaan: NBA:n lotterypickin Gordon Haywardin seka yhdeksan pinnaa per peli tehtailleen small forwardin, Willie Veasleyn. Vain viidesti koko kauden aikana havinnyt menestysjoukkue on siis paaosin edelleen kasassa ja koska Butler kaiken lisaksi vahvistui erittain kovalla rekrytointivuosikerralla, on valmentaja Brad Stevensilla on kaytossaan jopa aiempaa leveampi rosteri.

Butlerin pelaaminen ja menestys perustuvat ennen kaikkea raudanlujaan puolustukseen ja alykkaaseen, virheita valttavaan hyokkaykseen. Vaikka Hayward oli kiistatta joukkueen paras pelaaja, on Bulldogsien sielu sen takakentta. Shevlin Mack, joka paasi kesalla jopa preppaamaan USA:n maajoukkuetta on yksi NCAA:n parhaista skoraavista takamiehista ja kerkesi jo osoittaa pystyvansa astumaan vielakin suurempiin saappaisiin tehden perati 20 pistetta Butlerin sunnuntaisessa kauden avauksessa Mariania vastaan. Toinen aloitustakamies, Ronald Nored on joukkueen johtaja ja yksi NCAA:n parhaista puolustajista. Mack ja Nored ovat omaa luokkaansa Horizon konferenssissa, mutta fyysisten avujensa vuoksi pystyvat parjaamaan myos kovempien koripallokonferenssien vastustajille. Seniorit Shawn Vanzant ja Zach Hahn taydentavat levean takakentan ja etenkin jalkimmainen on joukkueelleen erittain tarkea pelaaja heittotaitonsa ansiosta.

Lahempana koria Butlerilla ei siis ole enaa kaytossaan urheilullista ja taitavaa Haywardia, mutta power forward/center Matt Howard on entinen Horizon vuoden pelaaja joka pystyy konferenssipeleissa tekemaan tuhoisaa jalkea hyokkayksissa, eika kaihda kovaa pelia kummassakaan paassa kenttaa. 6'11 ja 6'7 pitkilla Andrew Smithilla ja Gareth Butcherilla on jo jonkin verran kokemusta kovista peleista ja pystynevat kasvattamaan vastuutaan. Khyle Marshall taas on yksi Butlerin kovimmista rekrytoinneista ja tuo joukkueeseen levypallo- ja puolustusvoimaa.

NCAA mestaruuden muutama kuukausi sitten melkein voittanut joukkue vaikuttaa oikeastaan jopa entista paremmalta. Tallaisen miehistonhan pitaisi pyyhkia lattiaa viime kaudella Big Eastissa kompuroineella, melkein kaikki parhaat pelaajansa menettaneella, eika merkittavasti vahvistuneella Louisvillella, eiko?

Ei! Ongelmista huolimatta Louisville on ensinnakin huomattavasti lahjakkaampi ja urheilullisempi joukkue kuin Butler, ja Butlerin arvostuksessa on ilmaa kuin Evan Turnerin draft-stockissa viime kesana. Kaikesta hyvasta huolimatta Bulldogsien korinalusosasto olisi kehnoin missa tahansa kuudessa suuressa konferenssissa, ja vaikka Mack ja Nored ovat kiistatta takamiesten eliittia, jos Butler kamppailisi Louisvillen tavoin Big Eastissa, silla tekisi tiukkaa voittaa puoliakaan otteluistaan. Butler on hyva joukkue pikkukonferenssin kouluksi, ja olisi jopa mid-majoriksi, mutta viime kevaan Tournament-run oli yllatys ja joukkue pelasi kapasiteettiinsa ylarajoilla.

Louisville Cardinals ei ole ollut pariin kauteen oma itsensa. Jotain on puuttunut. Mina muistan Rick Pitinon valmentamat joukkueet ryhmina, jotka voittavat ottelunsa heti ensi minutteilla ottamalla vastustajasta kuin vastustajasta henkisen niskalenkin kasittamattomalla prassilla ja asenteellaan molemmissa paissa kenttaa. Pitino on perinteisesti vannonut vauhdin, tahdonvoiman ja 1-1 kamppailujen voittamisen nimiin, ja hanen joukkueensa - ovat ne sitten olleet Kentuckeja tai Louisvilleja - ovat menestyneet talla reseptilla. Viime kauden Louisville oli hyva joukkue, muttei tyypillinen Pitinon ryhma, ja valmentaja-velho itsekin on sanonut etta alkavalla Cardinals paasee taas pelaamaan perinteista vauhdikasta koripalloa. Parempaa on siis luvassa siita huolimatta etta joukkueen kolme parasta, ja nelja kuudesta parhaasta pistemiehesta ovat vaihtaneet maisemaa. Samardo Samuels, Edgar Sosa, Jerry Smith ja Reginald Delk eivat yksinkertaisesti olleet Rick Pitinolle sopivia pelaajia.

Vaikka korintekijoita onkin siis lahtenyt, on Cardinalseilla pullat hyvin uunissa. Etukentalla sentteri Terrence Jennings on erittain atleettinen, juoksuvoimainen ja paljon Samuelsia ideaalimpi ankkuroimaan puolustusta. Rakeem Buckles, Jared Swopshire ja George Goode eivat ole tahtia, mutta tyomyyria jotka tekevat mita joukkue heilta tarvitsee. Gooden kohdalla tama tarkoittaa levypalloja ja puolustusta, Swopshire taas on korintekija, ja Buckles jotain siita valilta. Vahaiselle peliajalle tulokkaana jaanyt freshman Stephan Van Treese seka tulokas Gorgui Dieng taas olivat molemmat jo aloitusviisikossa Louisvillen preseason pelissa Kentucky Wesleyania vastaan ja kummaltakin voidaan odottaa merkittavia peliminuutteja. Front court rotaatiossa on siis jo ainakin kuusi pelaajaa, joista joka ikinen on kookas ja urheilullinen, ja valmis puolustamaan ja napsimaan levypalloja Pitinon systeemissa.

Takakentalla tarkein muutos viime kaudesta on point guard Payton Sivan kehitys. Siva jakoi tulokkaana pelinjohtajavastuun valmistuneen Edgar Sosan kanssa, mutta jo pienemmassa roolissa pelatessaan oli selvaa, etta Siva on yksinkertaisesti Sosaa parempi ja luotettavampi pelinjohtaja, ja tama tulee auttamaan Cardinalsia merkittavasti. Vierellaan Sivalla on mielestani koko NCAA:n yksi parhaista, jos ei paras, 1 vastaan 1 takamiespuolustaja Preston Knowles, joka tulee tekemaan Butlerin Mackin pelaamisen vaikeaksi tiistaina. Knowles pystyy myos itse laittamaan palloa pussiin. Pisteiden tehtailusta Louisvillen back courtilla vastaavat edella mainittujen lisaksi viime kauden lopussa tulessa ollut (yli 70% tarkkuudella heittonsa pommittanut) Kyle Kuric, seka preseason ottelussa kuusi kolkkia upottanut sophmore Mike Marra.

Tama Louisvillen joukkue ei tietenkaan ole Rick Pitinon uran lahjakkain. Rosterissa ei ole Jamal Mashburneja, Antoine Walkereita tai Terrence Williamseja, mutta seuraavat asiat miehistosta loytyy, ja kun ne ovat kunnossa on Louisville yleensa vahvoilla: 1) syva, kookas ja atleettinen rosteri, 2) pallovarma point guard, 3) kaukoheittovoimaa. Epailijat voivat osoittaa sormea selvien skoraajien puutteeseen, mutta vauhdikkaasti pelatessaan Rick Pitinon joukkueiden pisteet syntytvat lahestulkoon itsestaan.

Jos huomisen Louisville-Butler ottelu pelattaisiin helmikuussa veikkaisin automaattisesti isantien voittoa. Butlerin kokemus ja Louisvillen kokemattomuus pistivat kuitenkin hieman miettimaan tuleeko tama ottelu Cardinalsille liian aikaisin. Uskon kuitenkin vahvasti etta Coach Pitino on prepannut nuorukaisensa sellaiseen vetoon etta joukkue on odotettua valmiimpi heti kauden alusta. Takakentalla Louisvillen Knowles, Siva ja kumppanit ovat hyva match up paperilla kovempaa Mack/Noredia vastaan. Takakentat tulevat todennakoisesti esiintymaan tasapaisesti. Louisvillen korinalusosasto on taas aivan liian urheilullinen pala purtavaksi Howardille ja muille Bulldogeille, jonka seurauksena Cardinals saa enemman heittoyrityksia ja sita kautta tekee enemman pisteita. Mina itse asiassa pidan Howardista pelaajana, mutta kuten jo viime kaudella nahtiin, han ja koko Butlerin front court eivat yksinkertaisesti ole huippukonferenssien joukkueille riittavaa tasoa ja Bulldog-faneille tulee ikava atleettista Gordon Haywardia. Entinen Ohio State-takamies Mark Titus tiivisti mielestani hyvin (vaikkakin humorisesti) Howardin syvimman olemuksen pelaajana (Club Trillion - 2010-11 College Basketball Preview (Part II)):

"...his game consists of nothing but pumpfaking, throwing elbows, setting illegal screens, and flopping so much that even Butler fans get uncomfortable with it."

Tulosveikkaus: Louisville n. 65 - Butler n. 60.
Ratkaisupelaaja: Louisvillen Terrence Jennings, joka neutraloi Howardin, ja sita kautta koko Butlerin low post uhan.
Kiinnita huomiota: Takamiespuolustuksen faneille on harvoin tarjolla tallaista herkkua. Louisvillen Knowles ja Butlerin Nored ovat kumpikin NCAA:n teravinta karkea.
 
Viestejä
943
Vs: NCAA 2010-11

No niin, koitetaanpa vahan taas herattaa keskustelua. Viime kaudellahan hyvia havaintoja ja kommentteja tuli tanne sivulle joka suunnasta, joten pankaapas kirjoittaen.

Katsoiko kukaan muu ESPN American ti-ke yona nayttamia peleja?

Ohio State tulokas Sullinger naytti mielestani erittain kovalta, paremmalta jopa kuin odotin. Mies nousi silmissani kertaheitolla vuoden pelaaja kandidaatiksi.

Michigan Staten laiturit Delvon Roe ja Draymond Green nayttavat kehittyneen vuoden takaisesta.

Kansas State tulee taistelemaan NCAA mestaruudesta kunhan saa power forward Curtis Kellyn takaisin riveihinsa.

Louisville-Butler pelista kattavampi raportti tassa: http://yliopistokoris.blogspot.com/2010/11/otteluraportti-louisville-butler-1611.html
 
Viestejä
16 284
Vs: NCAA 2010-11

Jukkka de la Hoya sanoi:
Katsoiko kukaan muu ESPN American yona nayttamia peleja?

Katsoopa hyvinkin. Tänään melkoista maratoonia luvassa klo 22 alkaen... Wichata State vs. UConn aluksi, sitten Oklahoma vs. Kentucky,...jne. Nuo pari täytyy katsoa.
 
Viestejä
565
Vs: NCAA 2010-11

Olipa jännä turnauksen ensimmäinen peli. Vaikka Wichita State johtikin melkein koko ajan, näytti siltä että Connecticut tulee lopulta ohi. Ja niin tulikin, kun Kemba Walker otti pelin haltuun tokalla puolikkaalla tehden 29 pinnaa. On ihailtavaa katsella, kuinka kaveri käyttää pick n' roll -tilanteita ja ajaa aina loppuun asti. Toinen silmiin pistänyt pelaaja oli UConnin freshman-takamies Shabazz Napier, joka puolusti törkeän hyvin. Hyökkäyksessä toki tuli vielä turhia virheitä.

Sitten katsotaan miltä Kentuckyn uudistunut joukkue näyttää.
 
Viestejä
943
Vs: NCAA 2010-11

Hyvältä on näyttänyt mielestäni Kentuckyn uusi joukkue. Tulokkaissa ei samanlaista NBA potentiaalia kuin viime vuoden kavereissa, mutta varsinkin Jones ja Knight ovat NCAA pelaajina erittäin lupaavia. Veteraaneista Liggins tuntuu vihdoinkin päässeen vauhtiin ja realisoineen sitä potentiaalia jota pn pieninä ripauksina nähty parin viime kauden aikana.

Ensi viikolla blogissani otteluennakko ja raportti 30.11 pelattavasta North Carolina-Illinoisista. Tämän viikon blogikirjoitukseni puolestaan käsitteli Michigan Wolverinesin historiaa: http://yliopistokoris.blogspot.com/2010/11/michigan-wolverines-1989-mestaruusfab.html
 
Viestejä
1 335
Vs: NCAA 2010-11

Jukkka de la Hoya sanoi:
Hyvältä on näyttänyt mielestäni Kentuckyn uusi joukkue. Tulokkaissa ei samanlaista NBA potentiaalia kuin viime vuoden kavereissa, mutta varsinkin Jones ja Knight ovat NCAA pelaajina erittäin lupaavia. Veteraaneista Liggins tuntuu vihdoinkin päässeen vauhtiin ja realisoineen sitä potentiaalia jota pn pieninä ripauksina nähty parin viime kauden aikana.
Mauin finaalissa Kentucky taas ei näyttänyt ollenkaan hyvältä, varsinkin toinen puoliaika oli karmeaa katsottavaa. Jos Jones ja Knight olivat turnauksen aiemmissa peleissä olleet loistavia scoraajia, niin finaalissa tuli kyllä hyvin selväksi miten yksipuoliseksi heidän pelaamisensa menee kun putki ei löydy ja muilta pelaajilta ei tule tukea ollenkaan. Oli jotenkin huvittavaa katsella kun Knight vetää neljä hyökkäystä peräkkäin samaa 2vs2 peliä: syöttö high-postiin, feikki leikkaus sisään, peruutus ison viivan taakse ja hand-offista pallo ilmaan tuloksella 0/4. Kentuckyn suurin ongelma on kuitenkin korin alla. Isokokoisia pelaajia kyllä löytyy täyttämään aluetta korin lähellä, mutta kun kukaan heistä ei ole edelliskauden Cousinsin tai Pattersonin tapainen dominoiva sisäpelaaja, niin varsinkin hyökkäyspäässä roolit on sitten enemmänkin skriinaaja tai low-post syöttelijä ja levypalloissa kundit tönitään sivuun molemmissa päissä kenttää.

UConn oli hyökkäyksessä aika pitkälle Walkerin ja Napierin ratkaisujen varassa, mutta kun kumpikin osasi jakaa hyvin palloa myös sisäpelaajille (toisin kuin esim. Knight), niin materiaaliin tuli huomattavasti enemmän laajuutta kuin Kentuckylla. Kemba Walkeria voisi ennustaa aika vahvaksi ehdokkaaksi vuoden yliopistopelaajana.
 
Viestejä
943
Vs: NCAA 2010-11

Kentucky oli todellakin pettymys UConn pelissa, ja aikankin itselleni on ollut yllatys Knightin epakypsa pelaaminen. Eihan kaverilla ole kun pari collegepelia takana joten annetaan miehelle aikaa, mutta hanta on mainostettu nimenomaan parempana johtajana kuin edeltajiaan (Coach Caliparin point guardina) Wallia, Evansia ja Rosea. Knight ei ole puhdas point guard, mutta hanen piti olla ikaisekseen kypsa, pallovarma pelaaja ja hyva pelinlukija. Heiton hukassa oleminen ei ole lahellekaan niin huolestuttavaa kuin jatkuva huono paatoksen teko, ja sita seurannut selkea itseluottamuksen murentuminen. Mutta taytyy kylla antaa Kentuckylle paljon anteeksi kauden alussa kokemattomuuden vuoksi, ja uskon etta nimenomaan Knightin ja muiden tulokkaiden esitykset tulevat varmasti tasaantumaan kauden edetessa. Suurempi huoli Kentuckylla on nimenomaan mainitsemasi sisapeli. Joukkueessa on selvasti Enes Kanterin kokoinen reika (freshman vuosikerran kolmoseksi rankattu pelaaja, jonka pelioikeuden NCAA evasi). Kanter olisi ollut se Cousinsin tapainen skoraaja joka nyt nayttaa puuttuvan.
 
Viestejä
943
Vs: NCAA 2010-11

Lyhyt otteluennakko ensi yon Illinois-North Carolina kamppailulle, joka on taman vuoden ACC-Big Ten challengea: http://yliopistokoris.blogspot.com/2010/11/otteluennakko-illinois-north-carolina.html

Muut turnauksen otteluparit:

Minnesota - Virginia (pelattu jo, Cavaliers otti yllatysvoiton)
Iowa - Wake Forest
Northwestern-Georgia Tech
Ohio State-Florida State
Michigan - Clemson
Indiana-Boston College
Wisconsin-NC State
Purdue-Virginia Tech
Penn State-Maryland
Michigan State-Duke

Herkkupalat Ohio State-Florida State, Duke-Michigan State ja Purdue-Virginia Tech, samoin kuin tuo UNC-Illinois jota ennakkoni kasittelee, tulevat kaikki tv:sta ESPN Americalta huomisen ja ylihuomisen aikana.
 
Viestejä
943
Vs: NCAA 2010-11

Paljon on muutamassa viikossa kerennyt tapahtua. Duken tulokas-point guard Kyrie Irving nousi hetkessa joukkueensa suvereeniksi tahdeksi, NCAA:n taman hetken parhaaksi pelaajaksi (UConnin Kemba Walkerin ohella), ja kesan NBA draftin ykkospickiksi (draftexpressin mukaan ainakin). Alettiin puhua siita tuleeko Blue Devilsista ensimmainen joukkue sitten 1976 Indianan joka selviaa koko kaudesta tappioitta. Sitten Irving loukkasi varpaansa harmittoman nakoisessa tilanteessa, missasi alkuun yhden pelin, nyt ehka koko kauden. Mestaruuskuviot meni taysin uusiksi, ja kentta on avoimempi kuin aikoihin. Kaikki suurimmat pre-season mestarisuosit: Duke, Purdue ja Michigan State, karsivat - tai ovat karsineet - avainpelaajien loukkaantumisista.

Tassa otteluennakkoni ja raporttini viime viikon Duke-Bradley pelista. Ennakko kirjoitettu ennen Irvingin loukkaantumista, rapsa taas sen jalkeen, joten kirjoituksista kay myos ilmi point guard nuorukaisen merkitys joukkueelleen.

http://yliopistokoris.blogspot.com/2010/12/otteluennakko-duke-bradley-812.html
http://yliopistokoris.blogspot.com/2010/12/otteluraportti-duke-bradley-812.html
 
Viestejä
1 335
Vs: NCAA 2010-11

Jukkka de la Hoya sanoi:
Duken tulokas-point guard Kyrie Irving nousi hetkessa joukkueensa suvereeniksi tahdeksi, NCAA:n taman hetken parhaaksi pelaajaksi (UConnin Kemba Walkerin ohella), ja kesan NBA draftin ykkospickiksi (draftexpressin mukaan ainakin).
Sinänsä mielenkiintoinen lisä draftispekulaatioihin on se, että Duke on aika perinteisesti ollut joukkue jossa viihdytään pidempään kuin freshman-vuosi. Aikanaan nähdään tekeekö Irving tähän asiaan poikkeuksen, sillä hyviä pointteja näyttäisi tulevan vuosittain ja pickkiarvon lasku lisävuosien myötä on nykypäivänä ihan varteenotettava näkökanta draftiin ilmoittautumiselle.
 
Viestejä
943
Vs: NCAA 2010-11

Kaaren_takaa sanoi:
Sinänsä mielenkiintoinen lisä draftispekulaatioihin on se, että Duke on aika perinteisesti ollut joukkue jossa viihdytään pidempään kuin freshman-vuosi. Aikanaan nähdään tekeekö Irving tähän asiaan poikkeuksen, sillä hyviä pointteja näyttäisi tulevan vuosittain ja pickkiarvon lasku lisävuosien myötä on nykypäivänä ihan varteenotettava näkökanta draftiin ilmoittautumiselle.

Tuo on hyva pointti, ja mielenkiintoinen kysymys onkin miksi Dukesta on lahdetty niin harvoin ensimmaisen kauden jalkeen (Corey Maggette ja Luol Deng ainoat tapaukset jotka tulee mieleen). Rekrytoiko koulu pelaajia joiden uskoo viettavan NCAA:ssa pidempaan vaikka lahjakkaita olisivatkin (i.e. sellaisia joille myos koulu maistuu)? Eivatko pelaajat vain ole tarpeeksi kovia ammattilaislahjakkuuksia loikkaamaan ensimmaisen kautensa jalkeen NBA:han? Peluuttaako Coach K veteraaneja siina maarin etta freshmanit eivat yleensa paase nousemaan draftin 1. kierros prospecteiksi vuodessa? Itse arvoin etta kyse on kaikesta tasta. Irving, samoin kuin ensi kauden freshman Austin Rivers, saattavat kuitenkin molemmat murtaa trendin.
 
Viestejä
1 335
Vs: NCAA 2010-11

Jukkka de la Hoya sanoi:
Tuo on hyva pointti, ja mielenkiintoinen kysymys onkin miksi Dukesta on lahdetty niin harvoin ensimmaisen kauden jalkeen (Corey Maggette ja Luol Deng ainoat tapaukset jotka tulee mieleen). Rekrytoiko koulu pelaajia joiden uskoo viettavan NCAA:ssa pidempaan vaikka lahjakkaita olisivatkin (i.e. sellaisia joille myos koulu maistuu)? Eivatko pelaajat vain ole tarpeeksi kovia ammattilaislahjakkuuksia loikkaamaan ensimmaisen kautensa jalkeen NBA:han? Peluuttaako Coach K veteraaneja siina maarin etta freshmanit eivat yleensa paase nousemaan draftin 1. kierros prospecteiksi vuodessa? Itse arvoin etta kyse on kaikesta tasta. Irving, samoin kuin ensi kauden freshman Austin Rivers, saattavat kuitenkin molemmat murtaa trendin.
Uskoisin että noiden em. lisäksi pelaajien arvostus Duken koripallo-ohjelmaa ja Coach K:n valmennusta kohtaan on niin suurta että lisävuodet koulussa ovat hyvä vaihtoehto huonommalle draftisijoitukselle. Toisaalta voisin myös kuvitella että Dukessa ei välttämättä olla edes kiinnostuneita vuosittain kilpailemaan verissä päin niistä kaikkein lahjakkaimmista pelaajista, joiden koripallouralla NCAA on vain välttämätön välivuosi ennen NBA:ta. Luotetaan ennemminkin siihen että oma ohjelma tuottaa vuosittain junior/senior -pelaajia, joiden mahdollisuudet aikanaan NBA-draftissa ovat hyvät.
 
Viestejä
943
Vs: NCAA 2010-11

Kyrie Irving ulkona, enter Josh Selby! Samaan aikaan kun viime kauden 2-rankattu high school takamies Amerikassa (siis Duken Irving) loukkaantuu, valmistautuu ykkospelaaja Selby debyyttiinsa. Mies saa tulikasteensa huomisessa Kansas-Southern California ottelussa joka tulee livena ESPN Americalta klo 19.00. Tassa kirjoittamani otteluennakko: http://yliopistokoris.blogspot.com/2010/12/otteluennakko-kansas-usc-1812.html

...ja tassa patkia Selbyn otteista high schoolissa:
[youtube]http://www.youtube.com/watch?v=YEEGg_qIFvY&feature=fvw[/youtube]
 
Viestejä
943
Vs: NCAA 2010-11

...olipas hieno debyytti. Selby nakutti viisi kolkkia, teki yhteensa 21 pinnaa ja heitti ottelun ratkaisun. Ei hassumpaa. Tassa vahan kattavampi rapsa: http://yliopistokoris.blogspot.com/2010/12/otteluraportti-kansas-usc-1812.html
 
Viestejä
143
Vs: NCAA 2010-11

Osaako kp.com yliopistokoripallospecialistit sanoa, että pelaako tällä hetkellä ketään suomalaista miespelaajaa NCAA:ssa? Onko kaikki lahjakkaat nuoret valinneet eurooppalaisen sarjan (mm. Lindbom, Salin) tai jääneet kotimaahan, jenkilän sijaan.
 
Viestejä
943
Vs: NCAA 2010-11

NCAA:ssa kaikki kuumimmat rivalryt eivat ole samassa konferenssissa pelaavien koulujen valilla, silla joukkueiden jako konferensseihin ei aina noudata loogisimpia maantieteellisia rajoja. Onneksi yliopistot ymmartavat myos non-conference rivalryjen merkityksen faneille, ja jarjestavat keskenaisia otteluita vuosittain. Talla kaudella on jo pelattu ESPN Americallakin televisioidut Illinois-Missouri seka Louisville-Kentucky, ja ensi viikolla ottavat yhteen Tennesseen osavaltion kilpakumppanit: Memphis Tigers ja Tennessee Volunteers. Juttua non-conference rivalryista ylipaataan, seka otteluennakko tuolle kamppailulle luvassa blogissani (http://yliopistokoris.blogspot.com/) ensi viikolla.

Tassa viimeisin kirjoittamani ottelurapsa (http://yliopistokoris.blogspot.com/2010/12/otteluraportti-rutgers-north-carolina.html):

Otteluraportti Rutgers-North Carolina (28.12.)

Tiistaina neutraalilla kentalla, New Yorkin Madison Square Gardenissa pelattu North Carolinan ja Rutgersin valinen ottelu oli ennakkoasetelmiltaan mielenkiintoinen koitos. Vastakkain olivat kahden kovan koripallokonferenssin, ACC:n ja Big Eastin koulut, ja kamppailu oli kummalekin viimeisia ennen konferenssien runkosarjojen alkua.

Rutgersin koripallohistoria ei nayta millaan mittarilla tarkasteltuna hyvalta: yliopisto ei ole selvinnyt NCAA Tournamentiin sitten kevaan 1991, eika sen voittoprosentti Big Eastissa ole ollut kertaakaan yli viidenkymmenen. Scarlet Knights palkkasi kuitenkin taksi kaudeksi penkkinsa paahan Robert Morrisin yliopistossa hyvaa tyota tehneen valmentaja Mike Ricen, ja Rutgersin otteet ovat olleet viime aikoina positiivisia. Aggressiivisesta puolustuksesta tunnettu Rice on saanut suojattinsa pelaamaan hyvin siita huolimatta etta koulu menetti kesalla kaksi suurinta tahteaan: Floridaan siirtyneen Mike Rosarion ja NBA:han varatun Hamady Ndiayen. Rutgersin esitys marraskuisessa Auburn-pelissa ihastutti, ja Scarlet Knights lahti North Carolinan kaatoon kuuden ottelun voittoputken turvin.

Myos North Carolinassa on taas syyta optimismiin, vaikka kauden voitto/tappio-sarake ei nayta laheskaan silta mita ennen kauden alkua odotettiin. Tar Heels on ollut iskussa sitten edellisen tassa blogissa nahdyn otteluraportin (http://yliopistokoris.blogspot.com/2010/12/otteluraportti-illinois-north-carolina.html), ja kerennyt kaataa mm. Kentuckyn lahjakkaan tahtisikerman. Tulokaslupaus Harrison Barnes on parantanut otteitaan kauden edetessa, ja oli tahan kamppailuun lahdettaessa heiluttanut vastustajan korisukkaa 16 pisteen keskiarvolla kolmessa viimeisessa ottelussa. UNC:n pelaajamateriaali - erityisesti lahella koria - on NCAA:n huippua, ja kaikki Final Four joukkueen palaset ovat olemassa. Valmentaja Roy Williamsin haaste onkin sovittaa nama palaset yhteen riittavan nopeasti, ja ilman viime kauden kaltaisia loukkaantumisia en nae mitaan syyta sille miksei han tehtavassaan voisi onnistua. Tar Heels on nuori ryhma, joka kehittyy jatkuvasti, ja siksi joukkueen taso on hyva tarkistaa saannollisin valiajoin. Se milta UNC:n peli naytti kuukausi sitten, ei ole enaa millaan tavalla relevanttia.

Vaikka joukkueiden tasoero pelaajien lahjakkuuden suhteen on ilmeinen, Scarlet Knightsin kohtaamisessa juuri nyt oli monessakin mielessa jarkea North Carolinalle. Ensinnakin, vaikka ottelu pelattiin puoluettomalla maaperalla, oli New Yorkin lahistolla sijaitseva Rutgers lahestulkoon kotijoukkueen asemassa, ja peliareenan lehtereilla oli lahinna Scarlet Knightsin faneja. Tama olisi hyvaa harjoitusta vieraspeleihin kiihkean ilmapiirin Atlantic Coast Conferencessa. Toiseksi, vaikka Rutgersin rosterissa on puutteensa etenkin korinaluspelaajien suhteen, on joukkue kaikenkaikkiaan melko fyysinen jokaisella pelipaikalla, ja siten erinomainen treenivastustaja.

Rutgers on siis yleisesti ottaen petrannut puolustuspelaamistaan uuden valmentajansa alaisuudessa. Taman ottelun alkuminuuteilla kavi kuitenkin heti selvaksi, etta Tar Heels on Mike Ricen suojateille yksinkertaisesti liian kova pala purtavaksi. Carolinan hyokkayspeli oli kaikenkaikkiaan erinomaista ja joukkue paasi harjoittamaan tavaramerkkiaan, nopeaa pelia, parjattujen takamiestensa Larry Drewn ja Dexter Stricklandin johdolla. Viiden minuutin jalkeen taululla komeilivat jo luvut 11-2, ja ottelu alkoi vaikuttaa selvalta ennen kuin se oli kunnolla alkanutkaan

Rutgersin puolustuksen ongelmat eivat johtuneet yrityksen puutteesta, vaan enemmankin yliaggressiivisuudesta, turhasta riskien otosta, ja yksinkertraisesti siita, etta Tar Heelsien hyokkaysmylly jauhoi teholla, jollaista ei olla juurikaan nahty koko NCAA:ssa talla kaudella. North Carolinan joukkue on erittain taitava ja levea, ja koko ottelun ensimmainen jakso edettiin saman kaavan mukaan oli vaaleansinipaitoja kentalla edustamassa kuka tahansa: Carolina joko juoksi, tai pelasi erittain tehokasta half court pelia, jossa pallo liikkui ja hyvia ratkaisuja tuli seka lahelta etta kaukaa. Joukkueen back up point guard - mielestani yksi yliopistokoripallon parhaita pelinlukijoita ja syottajia - Kendall Marshall ,pelasi vahintaan yhta hyvin kuin aloituksen Drew. Shooting guardina Leslie McDonald saattaa olla jopa parempi kuin Strickland, ja myos etukentalla, jossa Carolinan aloituskolmikko Barnes/Tyler Zeller/John Henson on NCAA:n ehka lahjakkain, loytyy syvyytta fyysisen transfer-tulokkaan, Justin Knoxin muodossa.

Ennen kautta puhuttiin paljon siita, miten freshman Harrison Barnes nostaisi North Carolinan takaisin NCAA:n huipulle huonon viime kauden jalkeen. Barnesista voi viela tulla vaikka mita (on hyva pitaa mielessa miten erilaiselta esimerkiksi Derrick Rose tai O.J. Mayo naytti joulu- ja maaliskuussa), mutta mielestani Tar Heels ei edes tarvitse Barnesia menestyakseen. Ensimmaista loukkaantumisista vapaata collegekauttaan pelaava Zeller on yksi taitavimmista ja monipuolisimmista yliopistolaitureista, ja saattaa taistella senior-vuonnaan - jos silloin viela NCAA:ssa palloilee - jopa vuoden yliopistopelaajan arvonimiesta. John Henson taas on kehittynyt lahes taydelliseksi sisapelaajaksi, ja on luotettavaa hyppyheittoa vajaa Top 5 NBA draft picki. Barnes taydentaa hyvin edellamainittuja, ja on tietysti pelkkaa plussaa jos kehitysta tapahtuu, mutta menestyksen elinehto se ei ole.

Ottelun edettya puoliajalle, oli Tar Heels takonut taululle jo kahdenkymmen pisteen eron, ja toinen jakso oli lahinna pelailua. Kumpikin joukkue yritti tosissaan ja TV-katsojankin mielenkiinto pysyi ylla, mutta voittajan nimesta ei ollut mitaan epaselvyytta.

Rutgersin suurin ongelma hyokkayspaassa vaikuttaisi olevan se, etta joukkueen parhaat korintekijat, Jonathan Mitchell, Mike Coburn ja Dane Miller ovat kovin ailahtelevaisia. Heittajana tunnettu Mitchell kerasi ottelussa lopulta kelpo tilastot (20p, 7/14 FG's), mutta ei osunut silloin kuin kamppailua ratkaistiin. Coburn ja Miller taas olivat taysin hampaattomia, eivatka paasseet etenemaan korille samalla tavalla kuin kauden aikaisemmissa otteluissa puolustuksen ollessa heikompaa. Rutgers oli ottelussa kokonaisuuten taysin hukassa, eika Coach-Rice keksinyt mitaan, joka olisi edes hetkellisesti muuttanut ottelun kulkua ja uhannut Tar Heelsien asemaa.

Carolina voitti pelin numeroin 78-55, ja sen hyokkayspaan esitys oli yksi parhaita nakemiani talla kaudella NCAA:ssa. Se, siirtyyko hyva vire myos elintarkeisiin ACC-runkosarjakamppailuihin on kysymys erikseen, mutta on taysin selvaa, etta Roy Williamsilla on kasissaan rosteri, jolla voidaan jopa haastaa Duke kamppailussa konferenssin herruudesta.

Vaikka myos Larry Drew pelasi tanaan hyvin, en voi kuitenkaan olla ihmettelematta miksi Williams ei anna aloitusviisikkopaikkaa ja ensisijaista pelinjohtovastuuta tulokas Marshallille. Marshall ei ole yhta nopea tai vahva kuin Drew, eika ole juuri minkaanlainen kaukoheittouhka (0p tanaan), mutta hanen pelinrakentelussaan on jotain maagista. Kyse ei ole edes pelkasta pelinluku- ja syottotaidosta, vaan siita, etta Marshall on niita pelaajia, jotka dominoivat huomaamatta koripallo-ottelujen tapahtumia. Kun han pelaa, siunaantuu Tar Heelseille koko ajan avoimia ratkaisupaikkoja, peli on rauhallisempaa, luontevampaa, ja mielestani myos parempaa.

Rutgersin ykkospistemies ottelussa oli siis Mitchell kahdellakymmenellaan. Carolinan puolelta seka onnistujia etta pistemiehia riitti. Perati kymmenen pelaajaa teki pisteita, ja laajalla rintamalla hyokkaamista kuvaa se, ettei kukaan joukkueen aloittajista yltanyt kaksinumeroisiin lukuihin. Eniten korisukkaa Tar Heelsien puolelta heiluttivat vaihtotakamiehet Justin Watts (15) ja Leslie McDonald (14); aloitusviiskon Barnes ja Strickland tekivat yhdeksan mieheen. Ottelun parhaan pelaajan tittelin annan kuitenkin John Hensonille, joka naytti osaamistaan kaikilla pelin osa-alueilla, ja oli puolustuksellaan ratkaisevassa asemassa Rutgersin nujertamisessa ottelun alussa. Miehen tilastot olivat 7p, 3r, 4b, 2s, mutta merkitys joukkueelleen paljon tata suurempi.

Ottelun box score loytyy kokonaisuudessaan taalta: http://espn.go.com/ncb/boxscore?gameId=303620164
 
Viestejä
943
Vs: NCAA 2010-11

Tassa linkki tuohon ylla mainitsemaani juttuun NCAA:n non-conference rivalryista: http://yliopistokoris.blogspot.com/2011/01/non-conference-rivalryt.html

Otteluennakko ke-to yon erittain mielenkiintoiselle konferenssin ulkopuoliselle mittelolle Tennessee-Memphis luvassa viela myohemmin tanaan tai huomenna.
 
Viestejä
943
Vs: NCAA 2010-11

No niin, tassa otteluennakko ensi yon Tennessee-Memphis ottelulle: http://yliopistokoris.blogspot.com/2011/01/otteluennakko-tennessee-memphis-51.html

Kyseessa on erittain herkullinen osavaltion sisainen paikallistaisto. Kantsii katsoa. ESPN America televisio pelin seka livena etta jalkilahetyksena: http://www.espnamerica.com/fi/f1/tv-schedule
 
Viestejä
762
Vs: NCAA 2010-11

Olipas hyvä peli tuo äskettäin pelattu UCONN @ Texas. Tuttuun collegetyyliin hustalusta koko peli alusta loppuun molemmilta jengeiltä, vaikkakin molemmilla oli selvästi vielä tavallistakin kovempi boosti päällä. UCONN meinasi kaatua Kemba Walkerin umpipaskaan alkuun, mutta mitä vielä ; Kemba pelasi n. viimeiset 10 min kuin Kobe Bryant, todellista NBA-potentiaalia löytyy! Vaikka Walker pelasikin loppujen lopuksi huippupelin, niin suurin syy UCONN:n voittoon oli dominointi levypalloissa, varsinkin hyökkäyspäässä: 52 vs 42 total, UCONN:lla 23 hyökkäyslevyriä! Texasille täytyy antaa arvoa peräänantamattomasta ja taktisesti loistavasta puolustuksesta, Walker pidettiin yksinkertaisesti niin aisoissa, kun vain joukkue millään pystyi, erityismaininta Texasin numero 4:lle. Ratkaisuhetkillä huomattiin, että Texasin Hamilton ei ole sen tapainen pelaaja, joka pystyy ratkomaan pelejä, missattu donkki vapaasta paikasta ja muutenkin vaisua pelaamista kriittisillä hetkillä. UCONN tulee sen sijaan kaatumaan ennenpitkää siihen, että kaikki on liikaa kiinni Walkerista.
 
Viestejä
943
Vs: NCAA 2010-11

Iskender sanoi:
Walker pidettiin yksinkertaisesti niin aisoissa, kun vain joukkue millään pystyi, erityismaininta Texasin numero 4:lle.

Kyseessa on Dogus Balbay, joka on paitsi NCAA:n parhaita takamiespuolustajia, mielestäni parhaimmillaan myös pysäyttämätön ajaja. Kun kaveri vaan osaisi heittää edes vähän!!!

Katsoiko kukaan muu ESPN:n televisioimaa Clemson-Miamia? Ei kumpikaan ihan kärkipään joukkue, mutta yksi viihdyttävimpiä näkemiäni pelejä tällä kaudella. Varsinkin Clemson - kovalla puolustuksellaan ja älykkäällä hyökkäyksellään - on ilo silmälle.
 
Jotta voit kirjoittaa viestejä, sinun täytyy rekisteröityä foorumille. Rekisteröityminen on ilmaista, helppoa ja nopeaa. Rekisteröidy tästä.
Ylös