On heitä varmaan vähän enemmän, nytkin reilu 20 naista pelaa NCAA:n I divarissa. Se on totta, että MarchMadnessin loppupeleissä suomalaiset on harvassa.
Jos tietoni ovat paikkansapitävät, ja on kaikki syy epäillä etteivät ne täysin ole, niin Okku Federiko -- jos South Carolinassa tällä kaudella pelaa -- olisi 87. miespuolinen suomalaispelaaja NCAA:n ykköstasolla kautta aikojen.
Miespuolisista pelaajista puhuttaessa, jälleen jos oikeassa olen, niin Timo Lampen kaudella 1960-61 oli ensimmäinen suomalainen pelaaja NCAA:ssa. Pekka Markkanen kaudella 1989-90 oli kymmenes, Hanno Möttölä (1996-97) 18., Shawn Huff (2004-05) 35., Lauri Markkanen (2016-17), 56.
Markkasen jälkeen alle kymmenessä vuodessa, eli tuolta vuodesta 2016 tähän päivään saakka, miespelaajia on ollut NCAA:ssa noin kolmekymmentä eli sama määrä suurinpiirtein kuin vuosien 1960 ja 2004 välillä. Voisi siis sanoa, että amerikan valloituksen tahti on kiihtynyt, etenkin tuossa kymmenisen vuotta sitten, ja ehkä on jopa saavuttanut lakipisteensä muutama vuosi takaperin. Saa nähdä.
Naispelaajien määrästä en tarkkaan tiedä, mutta viime aikoina heitä on ollut suomalaisia miespelaajia enemmän. Luvut myös hieman pienentyvät, jos mukaan lasketaan vain virallisessa ottelussa pelanneet pelaajat. Esimerkiksi Stonehill Skyhawksia tällä kaudella edustava Eino Montin ei ole vielä päässyt virallisissa otteluissa kentälle, mutta voisi luulla, että joku minuutti jossain vaiheessa kautta vielä hänellekin raukeaa. Max Besselinkiä en kuitenkaan ottanut esimerkiksi huomioon, sillä hän taisi jättää Santa Claran jälkeensä jo kesällä ennen virallista kauden alkua.