Maxhuni-Markkanen parivaljakko oli loistava, Markkanen taitaa olla vuoden vanhempi? Se näkyy miestenkin maajoukkueessa miten hyvin maxhuni löytää markkasta.
www.fiba.basketball
Loppupeleissä varmaan millään mitä tänne kirjoitamme ei ole minkäänlaista vaikutusta mihinkään, mutta sehän ei meitä estä jatkamasta
Sama ongelma on myös positiivisen palautteen kanssa. Jos kehuu joukkuetta tyyliin "hyvin pelattu ja taisteltu", on se sitten voitto tai häviö, niin eipä niihinkään kovin rakentavaa palautetta sisälly. Ja sitten toisaalta uskoisin, että kaikki tänne mielipiteitään laukovat pohjimmiltaan haluaisivat nähdä Suomi-koriksen kehittyvän askel askeleelta. Vaikka omasta kynästä negatiivista palautetta tulisikin, niin tarkoituksena on löytää niitä epäkohtia, joilla edistää peliä.Loppupeleissä varmaan millään mitä tänne kirjoitamme ei ole minkäänlaista vaikutusta mihinkään, mutta sehän ei meitä estä jatkamasta
Tuon 'joukkueen runko on kasattu aivan väärin' kommentin tunnistin omakseni. Sen taakse olisi voinut kirjoittaa vaikka kirjan, mutta tämä nyt on aivan väärä paikka sille. Lisäksi se oli myös raskaasti siistitty versio ja yleistys, jossa ei tarkoituksella menty yksityiskohtaisuuksiin tai käymään läpi joukkuetta henkilö henkilöltä. Mielestäni sellainen palaute on väärää, että lähdetään yksilöimään ja kohdentamaan palautetta yksittäisiin pelaajiin, erityisesti joukkuelajissa.
Avaan hieman tuota kommenttiani, jolla viittasin kahteen epäkohtaan, jotka pätee minkä tahansa maajoukkueen muodostamiseen:
1) Valmentajien suosikkipelaajien valitseminen omista jengeistä ei tulisi koskaan olla lähtökohta maajoukkueen kasaamiseksi. Se tekee muut ulkopuolisiksi ja vääristää terveen joukkueen sisäisen kilpailutilanteen.
2) Pelaajat tulisi valita sen hetkisen pelikunnon perusteella niin, että kentälle marssii rohkeita, motivoituneita ja oman pelipaikkansa parhaita pelaajia edistämään valmennuksen pelistrategiaa.
Edellä mainitut kaksi kohtaa poikkeavat merkittävästi seurajoukkueen valmentamiseen. Siellä kaikki pelaajat ovat niitä oman jengin pelaajia eikä valmentajat pysty valitsemaan vapaasti pelaajiaan. Maajoukkueessa tilanne on toinen, kun pelaajat valitaan tyypillisesti kahdesta ikäluokasta - ja valittavaa löytyy runsaasti. Tästä johtuen maajoukkueen runko kasataan eri tavalla ja siihen pätee eri lait.
Sanotaan vielä, että jos Fiia Helsten olisi ollut pelikuntoinen (?), niin Suomen avausviisikko olisi koostunut 100% HBA pelaajista jokaisessa pelissä. Älkääkä ymmärtäkö tätä väärin. En yritä sanoa, etteikö kyseessä olisi hyviä ja urheilullisia pelaajia. Minun silmin katsottuna tuo vain on väärä tapa hakea menestystä kansainvälisellä tasolla.
Isossa kuvassa tämä antaa väärän signaalin pelaajille. Se oikea tie kunniakkaaseen valintaan maajoukkueeseen tulisi ansaita kovalla työnteolla osoittamalla olevansa oman pelipaikkansa eliittiä omassa joukkuessaan mahdollisimman korkealla sarjatasolla, kotimaassa tai ulkomailla. Nyt näin ei ole, vaan tilanne on valitettavan vääristynyt.
Auttoiko tämä edes vähän ymmärtämään näkemystäni?
Katsoin taustalta peliä vähän, en tarkemmin. Mutta ei tämä A-paikan tavoittelun kannalta ole hyvä alku.
Tähän nykymuotoiseen A- ja B-divariin siirryttiin jo aika kauan sitten, mutta ymmärtääkseni Möttölä, Rannikko ja Koponen pelasivat kaikki juniorivuotensa ilman EM-kisakokemusta. Tuolloin oli 12 joukkueen kisat kai 2 vuoden välein ja välivuosina oli karsintoja. Eli kaikkien noiden kavereiden joukkueet putosivat ennen finaaleja, mitta aika hyvän uran ehtivät tehdä Susijengissä.
Totta. Mutta minkälainen maajoukkue Suomella olikaan Möttölän ja Rannikon uran parhaimpina vuosina? Ei nyt yksi Euroopan huonoimpia, mutta korkeintaan keskiverto, jos edes sitä.
Vähän kahden vaiheilla lähteäkö vastaamaan vai ei tähän kommenttiin.. Samaan aikaan tajuat pointtini, mutta sitten kuitenkin menee metsään ja pahasti. Ehkä helpompaa olisi asettua samalle kannalle kanssasi ja olla sitä mieltä, että parasta mitä tälle lajille voi tehdä on keskittää junioritoiminta ja naulata rosteri kiinni hyvissä ajoin tuloksesta riippumatta. Vanhoilla tai olemattomilla näytöillä aukeaa ovet kansainvälisiin peleihin, jos vain olet oikeiden henkilöiden suosiossa. Joo, tiedän, sori, ei aukea ja ohi menee tämäkin heitto. Tietäjät tietää.
Hyvin tyypillinen uskomus että Suomi muka ylisuorittaisi aina kaikissa lajeissa ja sen taustalla olisi mukamas etenkin valmennus. Suomen surkea sijainti vaikuttaa suoraan suomalaispelaajien pääsemiseen parempiin seuroihin, sijainnin takia Suomeen ei tule scoutteja. On paljon helpompaa hommata pelaaja läheltä. Vaikka se kuinka typerältä kuulostaakin, niin Markkanen vaikuttaa positiivisesti maajoukkueen muiden jäsenien mahdollisuuksiin. Futiksessa on puhuttu ns kultaisesta sukupolvesta, Litmanen ja Hyypiä oli ne sen tekijät. Heidän ansiostaan muut pelaajat pääsivät kovempiin joukkueisiin ja sarjoihin koska nyt esim Haalandin takia norjalaiset seurat nettoaa hyvin pelaajamyynneillä. Hoki on niin pieni marginaalilaji ja helppo scoutata euroopassa koska harrastajiakin niin vähän etten laske sitä mukaan, siinä mitä olen kuullut suomalaispelaajilla voi olla yliarvostusta.
Kyseenalaistaisin kyllä tämän. Ruotsin sijainti ja tunnettuus korismaana ei ole juuri sen kummoisempia, mutta maajoukkue on täynnä Euroopan kovissa pääsarjoissa (erityisesti ACB) pelaavia/pelanneita kavereita, siinä missä Suomi joutuu roikottamaan kaiken maailman seppälöitä jopa arvokisajoukkueissa. Ennen Markkastakin tulokset puhuvat puolestaan, vaikka pelaajamateriaali oli aika saman tasoista tai hieman Ruotsin puolella, vaikkei mm. Jerebko tai Taylor hirveästi maajoukkuetta harrastelleet.
Ruotsin sijainti on paljon parempi, valtio huomattavasti tunnetumpi ja liikenneyhteydet aivan toisella tasolla Suomeen verrattuna.
Varmaan voi ostaa, mutta scoutteja on todella vähän ja scouteille pitäisi maksaa palkkaa. Jos he matkustaa heidän kulunsa pitäisi maksaa jne. Sen lisäksi pitäisi olla aikaa katsoa ja perehtyä eri sarjoihin.
