Nuorten maajoukkueet

[Kannustaja]

Osaako joku kertoa miksi tuolla 16v kisoissa Suomella istuu 3 poikaa pelistä toiseen pelaamattomina? Myö katottiin että tänäänkin näillä kaikilla kolmella DNP

Olen ymmärtänyt että oli viime hetken sairastumisia eli toivottavasti kaikki kohta pelikunnossa.

 

[koris.com]

Suomihan laittaa Serbian ihan mukavasti tiukoille.

 

[Chaser23]

Suomihan laittaa Serbian ihan mukavasti tiukoille.

Joo ei laita, mutta tästä vain yksi suunta ja se on ylöspäin, treenamatta ei pärjää ja treenaus on pärjäämistä varten, tänään ei treenattu huonosti ja vastustaja pärjäsi paremmin. Tän voi coach lainaa suoraa baskettii, linjassa aikaisempiin kommentteihin.

 

[koris.com]

Joo ei laita, mutta tästä vain yksi suunta ja se on ylöspäin, treenamatta ei pärjää ja treenaus on pärjäämistä varten, tänään ei treenattu huonosti ja vastustaja pärjäsi paremmin. Tän voi coach lainaa suoraa baskettii, linjassa aikaisempiin kommentteihin.

Juu, nyt vähän repesi, mikä oli tietysti alkusarjan perustaalla hyvinkin odotettua.

 

[Chaser23]

Juu, nyt vähän repesi, mikä oli tietysti alkusarjan perustaalla hyvinkin odotettua.

Oli joo ja odotukset oli niin matalat että ei tuossa mitään hävettävää, ja poikiahan nuo vielä ovat, eli aikaa ja mahdollisuuksia on vaikka mihin ja mitään ei ole menetetty vielä tuossa iässä. Yksi kaveri tais olla jopa 2010 tai 2009 ikäluokkaa, joten hyvä kokemus hänelle ja hienoa että uskallettiin ottaa mukaan ja sai vielä kiitettävästi peliaikaa, hänestä varmaan kuullaan vielä.

 

[KooPee]

Täytyy pienesti antaa credittiä U16-joukkueelle urhoollisesta taistelusta Serbiaa vastaan. Ehkä peli oli Serbialle pakkopulla matkalla puolivälieriin ja joukkue ei oikein syttynyt tähän matsiin, mutta kyllä Suomi laittoi kuitenkin Serbian tekemään vähän töitä jatkopaikkansa eteen.

Real Madridin heittokonetta Bjeliciä Suomi ei saanut kuriin, mutta eipä saanut alkulohkossa oikein kukaan muukaan. Serbian poika on heittänyt turnauksessa kolmoset sisään lähes 50 prosentin tarkkuudella ja vaparitkin 90 prosenttisesti!

Toki tänään Suomi hieman osaltaan helpotti Bjelicin iltapuhdetta antamalla tälle Serbian tarkka-ampujalle tarpeettoman paljon tilaa ja aikaa kaaren takana.

Muutenkin vähän joka asiassa oltiin askel tai kaksi kaveria jäljessä, mutta tässä minusta näkyy erityisesti juuri se mistä olen puhunut useaan kertaan. Suomessa pystytään kohtuullisen hyvin peruskouluttamaan pelaajia tuonne 13-14 ikävuoteen saakka, mutta tästä eteenpäin meidän tason leveys ei riitä siihen että kärkiyksilöt joutuisivat kilpailemaan tarvittavan paljon ja kovaa sekä harjoituksissa että peleissä jotta pysyisivät mukana kansainvälisessä kehityksessä.

Tähän näen vain kaksi mahdollista lääkettä. Joko pelaajien on rohkeammin lähdettävä isoihin koripallomaihin kilpailemaan ja kehittymään riittävän ajoissa eli 14-15 vuotiaina tai Suomessa pitäisi kasvattaa resursseja niin että nämä niin sanotut pelaaja-akatemiat reissaavat huomattavasti nähtyä enemmän ulkomailla hakemassa noita kovia pelejä säännöllisesti ympäri vuoden. Nythän esimerkiksi HBA pelaa vain pari ulkomaan turnausta kaudessa ja tämä ei todellakaan riitä.

Koska resurssien riittävä lisääminen tuskin on realismia, niin ainoa mahdollinen vaihtoehto jos halutaan suomalainen koripallo nostaa seuraavalle tasolle on tuo pelaajien siirtyminen maailmalle kasvamaan entistä varhaisemmassa vaiheessa.

Monen suomalaisen omassa lajissaan menestyneen suomalaisen urheilijan tai heidän taustajoukkojensa haastatteluja kun selailee huomaa näitä urheilijoita yhdistävän sen seikan että jokainen hieman omin sanoin jossain kohtaa tuo ilmi että ”tullakseen parhaaksi on mentävä katsomaan mitä ja miten parhaat treenaavat joka päivä ja pyrittävä päästä treenaamaan heidän kanssaan”. Harjoittelu ja kilpaileminen hieman itseään parempien kanssa kehittää ja moni urheilija on myös kertonut omien silmiensä avautuneen näillä opintomatkoilla sen suhteen mikä on todellinen vaatimustaso ja laatustandardit jos haluaa pystyä kilpailemaan oman lajinsa huippujen kanssa. Näitä kosketuksia meidänkin koripalloilijoilla on aivan liian vähän eikä niitä vaan kotimaassa yksinkertaisesti ole saatavilla tarpeeksi.

 

[Espoon Nash]

Täytyy pienesti antaa credittiä U16-joukkueelle urhoollisesta taistelusta Serbiaa vastaan. Ehkä peli oli Serbialle pakkopulla matkalla puolivälieriin ja joukkue ei oikein syttynyt tähän matsiin, mutta kyllä Suomi laittoi kuitenkin Serbian tekemään vähän töitä jatkopaikkansa eteen.

Real Madridin heittokonetta Bjeliciä Suomi ei saanut kuriin, mutta eipä saanut alkulohkossa oikein kukaan muukaan. Serbian poika on heittänyt turnauksessa kolmoset sisään lähes 50 prosentin tarkkuudella ja vaparitkin 90 prosenttisesti!

Toki tänään Suomi hieman osaltaan helpotti Bjelicin iltapuhdetta antamalla tälle Serbian tarkka-ampujalle tarpeettoman paljon tilaa ja aikaa kaaren takana.

Muutenkin vähän joka asiassa oltiin askel tai kaksi kaveria jäljessä, mutta tässä minusta näkyy erityisesti juuri se mistä olen puhunut useaan kertaan. Suomessa pystytään kohtuullisen hyvin peruskouluttamaan pelaajia tuonne 13-14 ikävuoteen saakka, mutta tästä eteenpäin meidän tason leveys ei riitä siihen että kärkiyksilöt joutuisivat kilpailemaan tarvittavan paljon ja kovaa sekä harjoituksissa että peleissä jotta pysyisivät mukana kansainvälisessä kehityksessä.

Tähän näen vain kaksi mahdollista lääkettä. Joko pelaajien on rohkeammin lähdettävä isoihin koripallomaihin kilpailemaan ja kehittymään riittävän ajoissa eli 14-15 vuotiaina tai Suomessa pitäisi kasvattaa resursseja niin että nämä niin sanotut pelaaja-akatemiat reissaavat huomattavasti nähtyä enemmän ulkomailla hakemassa noita kovia pelejä säännöllisesti ympäri vuoden. Nythän esimerkiksi HBA pelaa vain pari ulkomaan turnausta kaudessa ja tämä ei todellakaan riitä.

Koska resurssien riittävä lisääminen tuskin on realismia, niin ainoa mahdollinen vaihtoehto jos halutaan suomalainen koripallo nostaa seuraavalle tasolle on tuo pelaajien siirtyminen maailmalle kasvamaan entistä varhaisemmassa vaiheessa.

Monen suomalaisen omassa lajissaan menestyneen suomalaisen urheilijan tai heidän taustajoukkojensa haastatteluja kun selailee huomaa näitä urheilijoita yhdistävän sen seikan että jokainen hieman omin sanoin jossain kohtaa tuo ilmi että ”tullakseen parhaaksi on mentävä katsomaan mitä ja miten parhaat treenaavat joka päivä ja pyrittävä päästä treenaamaan heidän kanssaan”. Harjoittelu ja kilpaileminen hieman itseään parempien kanssa kehittää ja moni urheilija on myös kertonut omien silmiensä avautuneen näillä opintomatkoilla sen suhteen mikä on todellinen vaatimustaso ja laatustandardit jos haluaa pystyä kilpailemaan oman lajinsa huippujen kanssa. Näitä kosketuksia meidänkin koripalloilijoilla on aivan liian vähän eikä niitä vaan kotimaassa yksinkertaisesti ole saatavilla tarpeeksi.

Samaa mieltä kaikesta paitsi tuosta vaihtoehdosta kiertää maailmaa turnausten perässä. Tärkeintä on laadukas arki, sitä ei voi korvata muutamaa useammalla ottelulla ulkomailla. Käytännössä tämä vaihtoehto pitäisi toteuttaa siten, että pelaajat pelaavat suht isossa roolissa Korisliigaa tai 1A-divaria siten, että treeneissä väännetään jenkkiä tai kovatasoista kotimaista vastaan tehostetusti.

 

[KooPee]

Samaa mieltä kaikesta paitsi tuosta vaihtoehdosta kiertää maailmaa turnausten perässä. Tärkeintä on laadukas arki, sitä ei voi korvata muutamaa useammalla ottelulla ulkomailla. Käytännössä tämä vaihtoehto pitäisi toteuttaa siten, että pelaajat pelaavat suht isossa roolissa Korisliigaa tai 1A-divaria siten, että treeneissä väännetään jenkkiä tai kovatasoista kotimaista vastaan tehostetusti.

Ei varmasti täysin voi korvata, eikä tuo tosiaan resurssien puolesta ole realistista muutenkaan. Tämän vuoksi herkästi mennään siihen että yksittäisten pelaajien pitäisi tehdä varhaisempia omia ratkaisuja optimoidakseen kehityksensä heti Suomessa saadun ”peruskoulutuksen” jälkeen.

1A-divari ei mielestäni tarjoa tarvittavaa haastetta ammattilaisuraa tavoittelevalle nuorelle pelaajalle. Pelaajien ja joukkueiden taso on hyvin kirjava ja harjoittelun vaadetaso nuoren pelaajan kehitystä ajatellen aivan liian alhainen.

Korisliiga palvelisi tasoltaan näitä ammattilaisuraa tavoittelevia pelaajia Suomessa parhaiten, mutta ilman jotain kaikkia joukkueita koskevaa nuorten pelaajien peluutussääntöä kehitys pysähtyy helposti vaihtopenkille. Lisäksi näiden nuorten pelaajien kehitys tarvitsisi erityistä huomiota valmennukselta joka päiväisessä harjoittelussa ja liigavalmentajien aika ja mielenkiinto eivät tähän tahdo riittää kun on ensisijaisesti huolehdittava joukkueesta kokonaisuutena ja sitä kautta myös omasta työpaikastaan. Enkä oikein tiedä onko riittävää taitoakaan nimenomaan nuorten pelaajien kehittämistä ajatellen.

Eli edelleen näen että paras paikka ammattilaisuraan tähtäävälle nuorelle on riittävän varhainen siirtyminen sellaiseen riittävän kovatasoiseen ympäristöön, joka on erikoistunut nimenomaan nuorten pelaajien kehittämiseen ja saattelemiseen eteenpäin urallaan ja jolla on myös tarvittavia näyttöjä menestyksekkäästä työstä tällä saralla riittävän pitkässä aikajänteessä.

 

[Espoon Nash]

Näen näiden poikkeuslahjakkuuksien osalta ihan samoin, eli kannattaa muuttaa ulkomaille hyvään akatemiaan jo nuorena. Sieltä harva tulee takaisin huonompana pelaajana.

1A-reitillä tarkoitan siis sellaista tilannetta, jossa nuori pelaaja voi keskittyä pelaamisen sijasta harjoitteluun ja hänelle mahdollistetaan siihen puitteet, valmennus sekä tarpeeksi haastetta. Tässä voisi olla erityisesti järkeä lahjakkaalle pelaajalle, jolla on jokin selkeä puute kuten fysiikka, heittotaito tms. Korisliigan näen vaihtoehtona pelaajille, jotka siellä pystyvät isossa roolissa pelaamaan.

Pääasia on, että junnusarjoista pääsee pois. Ainakin jalkapallossa tiedän maajoukkuevalmentajien kehotettavan jo aika nuoriakin pelaajia vaihtamaan seuraa pienestä isompaan tai heikkotasoisemmasta parempaan, jos heitä kiinnostaa maajoukkueessa pelaaminen. Jos Suomessa olisi enemmän materiaalia mistä valita, olisi tässä mielestäni aika paljon järkeä koripalloonkin. Mielestäni ideaalitilanteessa viimeistään U18-maajoukkueessa puolet pelaajista pelaisi Korisliigaa ja puolet ulkomailla.

 

[Penna]

Kesän aikana alkanut vähän kallistumaan sen kannalle, että meillä pitäisi olla U14 ikäluokasta eteenpäin (U18 asti?) Susi All-Star cupin tapainen koko vuotinen sarja.
Sarja mitä voitaisiin pelata vaikka 1krt/kk, kaksi peliä kerralla.
Alueiden parhaat pelaajat pelaisivat ja harjoittelisivat kerran kuussa.
Nythän meillä on aika isot erot sekä joukkueiden sisällä ja joukkueiden välillä.
Pitäisi saada hieman kovempaa kilpailua aikaisemmaksi.
Se ei toki haittaa, että 2-3 parasta suuntaa kovempiin akatemioihin jo aikaisessa vaiheessa.

 

[Fyysinenpeluri]

Voitaisiinko nyt ihan yhdessä lopettaa tää M1DA dissaaminen lopettaa. Ei ole tarpeeksi kovatasoinen sarja? Mistä luulet, että Markkanen pomppasi Arizonaan ja sieltä one-and-one Nbahan.
M1DA on juuri hyvän tasoinen sarja lukioikäiselle u18-pelaajalle. Tietenkin sillä vaatimuksella, että päivittäistekeminen on enemmänki Jba-Hba tasolla kuin Kipinä-Huima tasolla.

15ppg tai vastaavilla tilastoilla kun painat kauden 1A nii ovet kyllä aukeaa siitä hyviin eteenpäin liigaan-ncaa-euroopan alempiin divisiooniin

Jos halutaan kuvitella että kaikki on täällä huonoa ja että tehtäisiin vaan tällee nii oltaisin Serbian tasoinen koripallomaa nii antaa kuvitella.
Ei voi olla ratkaisu Suomen koristulevaisuudelle, että 14-vuotiaat lähetetään johonkin Espanjan akatemioihin.
Tai, että liigan tasoa pitäisi nostaa, mutta kun ei siellä tälläkään hetkellä pääse suomalaiset tehoille?!?

 

[Beasley]

Näen näiden poikkeuslahjakkuuksien osalta ihan samoin, eli kannattaa muuttaa ulkomaille hyvään akatemiaan jo nuorena. Sieltä harva tulee takaisin huonompana pelaajana.

1A-reitillä tarkoitan siis sellaista tilannetta, jossa nuori pelaaja voi keskittyä pelaamisen sijasta harjoitteluun ja hänelle mahdollistetaan siihen puitteet, valmennus sekä tarpeeksi haastetta. Tässä voisi olla erityisesti järkeä lahjakkaalle pelaajalle, jolla on jokin selkeä puute kuten fysiikka, heittotaito tms. Korisliigan näen vaihtoehtona pelaajille, jotka siellä pystyvät isossa roolissa pelaamaan.

Pääasia on, että junnusarjoista pääsee pois. Ainakin jalkapallossa tiedän maajoukkuevalmentajien kehotettavan jo aika nuoriakin pelaajia vaihtamaan seuraa pienestä isompaan tai heikkotasoisemmasta parempaan, jos heitä kiinnostaa maajoukkueessa pelaaminen. Jos Suomessa olisi enemmän materiaalia mistä valita, olisi tässä mielestäni aika paljon järkeä koripalloonkin. Mielestäni ideaalitilanteessa viimeistään U18-maajoukkueessa puolet pelaajista pelaisi Korisliigaa ja puolet ulkomailla.

Koponen, Salin ja Rannikko on niitä aika harvoja, jotka U18-ikäisinä ovat pelanneet liigaa. Ja mielestäsi puolet U18 tulisi olla tuolla tasolla ja toinen puolisko ulkomailla. Haloo, tuolla rosterilla tulisi em joka vuosi.

 

[Espoon Nash]

Koponen, Salin ja Rannikko on niitä aika harvoja, jotka U18-ikäisinä ovat pelanneet liigaa. Ja mielestäsi puolet U18 tulisi olla tuolla tasolla ja toinen puolisko ulkomailla. Haloo, tuolla rosterilla tulisi em joka vuosi.

Itseasiassa aika moni pelaaja on pelannut 18-vuotiaana isossa roolissa Korisliigassa, kuten vaikka Tuomas Hirvonen, Alexander Madsen, Valtteri Mervola, Niko Mattila ja moni muu. Toki siis asiat ovat nykyään toisin ja varmaan moni valitsisikin akatemian ja 1A:n eli siinä mielessä sieltäkin voisi aivan hyvin olla pelaajat. Kunhan ei juniorisarjasta.

 

[Sorkkarauta]

Oli joo ja odotukset oli niin matalat että ei tuossa mitään hävettävää, ja poikiahan nuo vielä ovat, eli aikaa ja mahdollisuuksia on vaikka mihin ja mitään ei ole menetetty vielä tuossa iässä. Yksi kaveri tais olla jopa 2010 tai 2009 ikäluokkaa, joten hyvä kokemus hänelle ja hienoa että uskallettiin ottaa mukaan ja sai vielä kiitettävästi peliaikaa, hänestä varmaan kuullaan vielä.

Samoin minulla oli alhaiset odotukset. Rehellisesti ajattelin, että tulee noin 50 pisteen häviö, mutta ihan hyvin meni. Kuten ketjussa jo sanottiin, niin Bjelic ratkaisi pelin tai teki eron yksin, heittäessään kolkit 8/9. Suomi voitti levypallo- ja syöttötilastot, mutta Suomella oli huonommat tilastot pallonmenetyksissä. Ilman Bjeliciä peli olisi saattanut olla tasainen loppuun asti.

Nyt kaikki pelaajat Pällijefiä lukuunottamatta ovat pelanneet. Pelaamattomista pelaajista Benjamin Passila avauksessa ehdottomasti paransi Suomen peliä ja tilastot olivat ihan hyvät muutenkin.

Suomen alkulohkosta kaikki muut paitsi Suomi menivät kahdeksan joukkoon, joten voisi sanoa, että ei Suomen lohko ainakaan heikko ollut. Turkki tiputti Liettuan, Latvia tiputti Saksan ja Espanja otti melkein 50 pinnan voiton Bulgariasta.

Seuraava vastus, Georgia on täysin voitettavissa ja sarjapaikka varmistettavissa. En olisi odottanut, että näin voisi käydä, mutta odotan siitä pelistä jopa voittoa ja sarjapaikan varmistamista. Siitä pitäisi tulla tasainen peli, mutta kun suoriuduttiin Serbiaa vastaan näin hyvin ja saatiin yksi sairaana olleista pelaajista avaukseen, niin näen, että mahdollisuudet voittoon ovat hyvät.

Georgian aikaisemmista vastustajista Slovenia tippui jatkosta ja samoin Puola. Georgian viimeisimmässä ottelussa Israel, joka vaikuttaa nyt aika kovalta joukkueelta monessa ikäluokassa antoi Georgialle kyytiä.

 

[KooPee]

Voitaisiinko nyt ihan yhdessä lopettaa tää M1DA dissaaminen lopettaa. Ei ole tarpeeksi kovatasoinen sarja? Mistä luulet, että Markkanen pomppasi Arizonaan ja sieltä one-and-one Nbahan.
M1DA on juuri hyvän tasoinen sarja lukioikäiselle u18-pelaajalle. Tietenkin sillä vaatimuksella, että päivittäistekeminen on enemmänki Jba-Hba tasolla kuin Kipinä-Huima tasolla.

15ppg tai vastaavilla tilastoilla kun painat kauden 1A nii ovet kyllä aukeaa siitä hyviin eteenpäin liigaan-ncaa-euroopan alempiin divisiooniin

Jos halutaan kuvitella että kaikki on täällä huonoa ja että tehtäisiin vaan tällee nii oltaisin Serbian tasoinen koripallomaa nii antaa kuvitella.
Ei voi olla ratkaisu Suomen koristulevaisuudelle, että 14-vuotiaat lähetetään johonkin Espanjan akatemioihin.
Tai, että liigan tasoa pitäisi nostaa, mutta kun ei siellä tälläkään hetkellä pääse suomalaiset tehoille?!?

Markkanen on poikkeuslahjakkuus joita Suomeen syntyy yksi vuosisadassa ja Markkanen olisi noussut urallaan eteenpäin ihan mistä tahansa. Siitä samaa mieltä että JBA ja HBA tällä hetkellä ehkä parhaat mahdolliset paikat nuorelle lukio-ikäiselle poikapelaajalle Suomessa.

Mutta tosiasia vaan on että kyvykkäimmät yksilöt eivät tuollakaan kohtaa päivittäisessä tekemisessä riittävästi kilpailua, eivätkä joudu riittävän koville ja kehitys hidastuu, toisilla jopa pysähtyy. Abbey on tainnut kaksi vuotta hangata JBA:ssa vastuuroolissa, onko hänestä tullut merkittävästi parempi pelaaja kansainvälisessä vertailussa tai onko hänen heikkouksiaan (heitto ja pelintekeminen) saatu hiottua merkittävästi paremmiksi? Suutela on niin ikään hangannut kaksi vuotta HBA:ssa vastuuroolissa, onko hänestä tullut merkittävästi parempi pelaaja kansainvälisessä vertailussa? Nyt nähtyjen EM-kisojen perusteella ei ole, päin vastoin ranking suhteessa muihin ikäluokan parhaisiin pelaajiin koki aikamoisen inflaation. Väitän että esimerkiksi nämä molemmat pelaajat olisivat aika paljon parempia pelaajia tällä hetkellä jos olisivat viettäneet tuon kaksi vuotta treenaten ja pelaten jossain kovatasoisemmassa eurooppalaisessa nuorten pelaajien kehittämiseen erikoistuneessa pelaajahautomossa Ja tämä sama pätee käytännössä kaikkiin HBA/JBA -pelaajiinkin.

Kaikella kunnioituksella HBA:n ja JBA:n tekemistä kohtaan (erityisesti Tupamäkeä pidän yhtenä parhaista suomalaisista juniorivalmentajista) mutta jos nuo meidän akatemiat olisivat niin erinomaisia pelaajakasvattamoita, niin miksi niihin ei hakeuduta muualta, ei edes keskitasoltaan hivenen heikommista naapurimaistamme Ruotsista, Virosta tai Norjasta, puhumattakaan muista Euroopan maista? Siksi että ammattilaisurasta haaveilevalle nuorelle pelaajalle on tarjolla Euroopasta sata parempaa paikkaa kehittyä pelaajana.

Kehittyäkseen paras ympäristö on sellainen jossa pääset joka päivä harjoittelemaan kaltaistesi ja itseäsi parempien kanssa, jossa on näyttöjä siitä että joka ikäluokasta pystytään puskemaan pelaajia ammattilaisurille säännönmukaisesti ja jossa joudut joka päivä jokaisessa harjoituksessa osoittamaan valmennukselle että olet parempi kuin nuo toiset samasta pelipaikasta kilpailevat pelaajat.

Suomessa tason leveys ei riitä haastamaan kyvykkäimpiä pelaajiamme päivittäisessä tekemisessä, tästä on kyse. Tason leveydestä johtuen kilpailu vain on paljon kovempaa suurissa koripallomaissa ja sitä myöden pelinopeus sekä pelikovuus kasvavat. Tätä nuoret pelaajamme tarvitsevat ja tätä emme Suomessa pysty kyvykkäimmille pelaajillemme tarjoamaan. Ja tämä on se asia jonka konkreettisesti näemme näissä junnuarvokisoissa.

 

[Beasley]

Itseasiassa aika moni pelaaja on pelannut 18-vuotiaana isossa roolissa Korisliigassa, kuten vaikka Tuomas Hirvonen, Alexander Madsen, Valtteri Mervola, Niko Mattila ja moni muu. Toki siis asiat ovat nykyään toisin ja varmaan moni valitsisikin akatemian ja 1A:n eli siinä mielessä sieltäkin voisi aivan hyvin olla pelaajat. Kunhan ei juniorisarjasta.

Noillakin lisäyksillä lista olisi viimeiseltä 20 vuodelta alle 5%. Alle 1 pelaaja per vuosikerta.

 

[Lev Rubin]

Noillakin lisäyksillä lista olisi viimeiseltä 20 vuodelta alle 5%. Alle 1 pelaaja per vuosikerta.

Hyvää keskustelua.

Jos tietoni pitävät paikkansa (ehkeivät kyllä aivan täysin), niin seuraavat suomalaiset pelaajat ovat pelanneet kahdeksantoistavuotiaana Korisliigaa suht järkevässä roolissa viimeisen plus parinkymmenen vuoden aikana:

Teemu Rannikko (98-99): 37.9min per peli
Tuukka Kotti (98-99): 27.3min pe peli (17v.)
Antero Lehto (02-03): 11.9min
Shawn Huff (02-03): 22.9min
Ville Mäkäläinen (03-04): 5.8min (onko järkevä rooli?)
Gerald Lee Jr (05-06): 25.5min
Petteri Koponen (06-07) 31.7min
Matti Nuutinen (08-09): 15.9min
Roope Ahonen (08-09): 13.6min
Carl Lindbom (09-10): 12min
Sasu Salin (09-10): 23.3min
Ilari Seppälä (11-12): 19.3min
Topias Palmi (12-13): 7.1min
Tuomas Hirvonen (12-13): 9.5min
Niko Mattila (12-13): 15.2min
Alexander Madsen (13-14): 19.7min
Anton Odabasi (13-14): 18.1min
Henri Niemistö (14-15): 21.9min
Max Besselink (20-21): 16.7min
Joel Mäntynen (20-21): 13.5min
Valtteri Mervola (20-21): 19.6min

Viimeisen kymmenen vuoden aikana siis vain Besselink, Mäntynen ja Mervola olisivat tuossa iässä Korisliigaa tahkonnut. Ja jälleen puhun "suht järkevästä" roolista.

19-vuotiaita onkin sitten jo aika paljon enemmän.

EDIT. Huff ja Ahonen lisätty. Ja lisäyksiä löytynee muutamia muitakin.

 

[Lev Rubin]

Ja listahan jatkuu vieläkin:

Janne Lehtoranta
Eero Lehtonen
Vili Nyman
Okko Järvi
Joonas Lehtoranta
Ville-Matti Kopio
Anttoni Tapio
Antto Nikkarinen
Lauri Toivonen
Jesse Niemi
Jussi Turja
Juho Lehtoranta
Petri Heinonen

 

[Espoon Nash]

Joo, kyllä näitä siis on.

 

[Duško]

Pidetty valmentaja ei vielä ole yhtä kuin hyvä valmentaja. Ei minullakaan ole tarkempaa tietoa hänen hyvyydestään tai huonoudestaan valmentajana ja juuri siksipä kyselinkin noiden näyttöjen perään. Pitkään on valmentanut nuoria, joo. Mutta naapurin Rapekin on tehnyt kaupungilla putkimiehen hommia jo vuosikymmeniä ja ei se edelleenkään niitä oikein kunnolla osaa. Oikein minkäänlaisista meriiteistä ei minulla ole tietoa enkä ole koskaan kuullut yhdenkään nuoren pelaajan kehuneen jälkeenpäin miten Koskelainen tai Lohikoski olisivat heitä auttaneet pelaajana kehittymään tai urillaan eteenpäin. Enkä kollegoiden suitsuttavan Dettmannia lukuun ottamatta, mutta tämä liittyykin liiton sisäisiin suhteisiin ja asetelmiin. Uskollisia muurahaisia pitää aina välillä vähän kehaista että ne pysyvät tyytyväisinä.

Olen samaa mieltä, että pidetty valmentaja ei ole yhtä kuin hyvä valmentaja ja harvoin hyvästä valmentajasta valmennussuhteen aikana pidetäänkään suuressa mittakaavassa. Jos meriittejä pyydetään niin Koskelaisen kohdalla ei kannata etsiä niitä voittoprosenteista tai pokaalikaapista. Yksi tapa mitata on katsoa ketä hän on valmentanut ja kuika pitkään urheilija on valinnut olla hänen valmennuksessaan. Tein Koskelaisen HBA vuosista 2013-2019 nopean listauksen keitä pelaajia siellä on ollut. Tein samalla päätöksen, että vuodessa ei valmentaja vielä paljoa tee, joten poimin mukaan vain sellaiset pelaajat, jotka ovat lukioiässä olleet Koskelaisen valmennuksessa kaksi vuotta tai pidempään. Tällä tavalla voisin itse kuvitella, että valmentaja on saanut vaikutettua urheilijan kehittymiseen riittävällä tasolla.

4- kautta
Edon Maxhuni
Lassi Nikkarinen
Matias Suvanto

3- kautta
Fiifi Aidoo
Tuukka Jaakkola
Mikael Jantunen
Jaakko Lammi
Aleksi Liukko
Samuli Nieminen
Tomas Pihlajamäki
Joonas Tahvanainen
Elias Valtonen

2 kautta
Mustapha Amzil
Andre Gustavson
Lauri Markkanen
Hannes Pöllä
Remu Raitanen
Erik Sajantila
Teemu Suokas
Aapeli Syrjämäki
Thomas Tumba
Eetu Villa
Erik Waxlax

joku tuttukin nimi tuosta listasta löytyy ja joku on löytänyt myöhemmin koriksesta myös ammatin itsellen. Ei jokainen, mutta joku. Tätä pitäisin jollain tapaa vastauksena @KooPee :n kyselyyn näyttöjen perään.