- Viestejä
- 1 111
KOULUTUSYKSIKÖN ESITYS NUORTEN SM-SARJAN PELITAVOISTA KAUSILLE 2007–2010
1. Pelitavat
Esitetään, että jokainen ikäluokkasarja pelataan omalla tavallaan. Sarjojen välillä on niin suuria eroja joukkuemäärien ja tavoitteenasettelun osalta, että ei ole perusteltua pelata kaikkia sarjo-ja identtisesti.
B-junioreiden osalta kauden pituutta ja ottelumääriä halutaan lisätä, koska selvityksissä on käynyt esille, että B-juniorijoukkueet osallistuvat käytännössä vain yhteen sarjaan ja siten, että ottelurasitus syntyy vain sm-sarjapeleistä. Toiseksi sarjajärjestelmässä halutaan siirtää ns. yh-destä poikki -otteluiden painopistettä pidemmälle pois syksyn ensimmäisistä peleistä. Vanhassa järjestelmässä yhdenkin ottelun tappio syksyn karsinnoissa on saattanut merkitä merkittävästi kauden menestymismahdollisuuksiin. Tässä esityksessä halutaan antaa syksyllä joukkueille enemmän aikaa harjoittelulle ja siirtää ratkaisuotteluita myöhemmäksi kauden ajalle.
A-junioreiden kohdalla esityksessä on huomioitu A-junioreiden ja aikuisten I-divisioonan yhtei-nen rajapinta. Selvityksissä on havaittu, että kaikki ikäluokan vanhimmat maajoukkuetason pe-laajat pelaavat sm-sarjan lisäksi myös aikuisten sarjoja. Tämä on pyritty huomioimaan sekä ai-kataulua suunniteltaessa että finaalitapahtumaa mietittäessä.
Joukkuemäärän vähentämisellä on haluttu korostaa seuran pitkänjänteisen työn ja johdetun kesäharjoittelun merkitystä. A-junioreiden joukkue muodostuu kolmen ikäluokan pelaajista, jo-ten se on samalla myös mittari seuran juniorityön laajuudesta. Päästäkseen 10 joukkueen sar-jaan, on seuralta löydyttävä useasta ikäluokasta SM-tasoisia pelaajia, jotta kilpailutilanteessa pärjätään. Toiseksi koska karsinta pelataan jo syys-lokakuussa, ne joukkueet, jotka ovat kesäl-lä säännöllisesti ja ohjatusti harjoitelleet, ovat selkeästi etulyöntiasemassa sarjapaikkaa tavoi-tellessa.
2. B-juniorit
Vaihe 1: Rankkaus
• Ilmoittautuneita joukkueita pyydetään asettamaan joukkueet paremmuusjärjestykseen, jonka pohjalta muodostetaan ranking
• Rankingia käytetään hyväksi SM-karsintojen yhteydessä
Vaihe 2: SM-alkukarsinta
• Tarkoituksena on karsia 27 joukkuetta jatkamaan SM-karsintasarjaan
• Rankingin 6 parasta joukkuetta eivät osallistu karsintavaiheiseen, vaan pääsevät suo-raan SM-karsintasarjaan (joukkueille suositellaan epävirallisen kutsuturnauksen järjes-tämistä samaan aikaan, preseason NIT?)
• Muut joukkueet jaetaan 4-6 joukkueen lohkoihin niin, että turnaukseen osallistuvien joukkueiden rankingsijojen yhteissumma on sama. Jokaisesta turnauksesta pääsee jat-koon 2-4 joukkuetta niin, että yhteensä turnauksista pääsee jatkoon 21 joukkuetta.
• SM-alkukarsinta pelataan yhden viikonlopun aikana
Vaihe 3: SM-karsintasarja
• Joukkueet jaetaan kolmeen 9 joukkueen lohkoon siten, että lohkojen joukkueiden ran-kingsijoitusten summa on mahdollisimman sama
• Pelataan oman lohkon sisällä yksinkertainen sarja 3 joukkueen turnauksina
• Pelipäivä on ensisijaisesti lauantai
• Kaikista lohkoista selviää 3 parasta suoraan SM-sarjaan (9 joukkuetta)
• Lohkojen 4. ja 5. pääsevät pelaamaan paikasta (1) SM-sarjaan SM-jatkokarsinnassa
• Muut joukkueet jatkavat kevätkaudella valtakunnallisessa 1.divisioonassa
Vaihe 4: SM-jatkokarsinta
• Jatkokarsinta on 6 joukkueen turnaus, jossa joukkueet on jaettu kahteen alalohkoon (A4, B5, C5 / B4, A5, C5)
• Lauantaina alalohkojen joukkueet pelaavat kerran tosiaan vastaan, lohkojen kaksi pa-rasta jatkavat sunnuntain ratkaisuotteluihin
• Sunnuntain ratkaisuotteluissa lohkojen voittajat kohtaavat toisen lohkon kakkoset ja tämän jälkeen voittajat pelaavat paikasta SM-sarjaan
• Muut joukkueet ja sunnuntain otteluiden häviäjät pelaavat kevätkaudella valtakunnalli-sessa 1.divisioonassa
Vaihe 5: SM-sarja
• Pelataan 10 joukkueen yksinkertainen sarja yksittäisinä otteluina lauantaisin
• Koti- ja vierasotteluiden suhde määräytyy karsintasarjan menestyksen mukaan (5 eni-ten voittoja saavuttanutta joukkuetta saavat yhden kotiottelun enemmän)
• Sarjan 6 parasta joukkuetta selviävät finaalitapahtumaan
Vaihe 6: Finaalitapahtuma
• Finaalitapahtuma pelataan runkosarjan voittaneen joukkueen kotikentällä
• Tapahtumassa pelataan perjantaina puolivälierät, lauantaina välierät ja ottelu 5. sijasta sekä sunnuntaina finaali ja pronssiottelu
• Runkosarjan 1. ja 2. joukkue selviävät suoraan välieriin. Välierän otteluparit ovat
o 1. vs. 4./5.
o 2. vs. 3./6.
Yhteisottelumäärä:
• 19–23 ottelua (plus ottelut alkukarsintavaiheessa)
3. A-juniorit
Vaihe 1: Rankkaus
• Ilmoittautuneita joukkueita pyydetään asettamaan joukkueet paremmuusjärjestykseen, jonka pohjalta muodostetaan ranking
• Rankingia käytetään hyväksi SM-karsintojen yhteydessä
Vaihe 2: SM-karsinta
• Karsinnan ensisijaisena tarkoituksena on karsia 10 joukkuetta pelaamaan SM-sarjaa
• Karsinnassa joukkueet jaetaan viiteen 4-6 joukkueen lohkoon niin, että lohkojen jouk-kueiden rankingsijojen yhteissumma on sama. Jos ilmoittautuneita joukkueita on yli 30, järjestetään alkukarsinta.
• Jokaisen karsinta lohkon kaksi parasta joukkuetta selviävät sm-sarjaan ja 3. ja 4. jouk-kue puolestaan valtakunnalliseen 1.divisioonaan
Vaihe 3: SM-sarja
• Pelataan 10 joukkueen kaksinkertainen sarja yksittäisinä otteluina lauantaisin
• Sarjan 6 parasta joukkuetta selviävät finaalitapahtumaan
Vaihe 4: Finaalitapahtuma
• Finaalitapahtuma pelataan runkosarjan voittaneen joukkueen kotikentällä
• Tapahtumassa pelataan perjantaina puolivälierät, lauantaina välierät ja ottelu 5. sijasta sekä sunnuntaina finaali ja pronssiottelu
• Runkosarjan 1. ja 2. joukkue selviävät suoraan välieriin. Välierän otteluparit ovat
o 1. vs. 4./5.
o 2. vs. 3./6.
Yhteisottelumäärä:
• 18–21 ottelua (plus ottelut karsintavaiheessa)
4. Harkittavaksi
Koska A-junioreiden sarja on mittari seuran juniorityön laadusta, on aiheellista myös harkita suoran sarjapaikan hankkimista edellisen kauden sijoitusten perusteella. Pelitapa mahdollistaa esimerkiksi viidelle parhaalle joukkueelle paikan myös ensi kaudeksi sm-sarjaan.
------------------------------
Tämmöistä kuulemma esitetty, en tiedä onko hyväksytty vai ei. Kommentteja, onko hyvä eli huono muutos? SM-sarjat ainakin näyttäs muuttuvan 10 joukkueen sarjoiksi nykyisen 16 sijasta.
1. Pelitavat
Esitetään, että jokainen ikäluokkasarja pelataan omalla tavallaan. Sarjojen välillä on niin suuria eroja joukkuemäärien ja tavoitteenasettelun osalta, että ei ole perusteltua pelata kaikkia sarjo-ja identtisesti.
B-junioreiden osalta kauden pituutta ja ottelumääriä halutaan lisätä, koska selvityksissä on käynyt esille, että B-juniorijoukkueet osallistuvat käytännössä vain yhteen sarjaan ja siten, että ottelurasitus syntyy vain sm-sarjapeleistä. Toiseksi sarjajärjestelmässä halutaan siirtää ns. yh-destä poikki -otteluiden painopistettä pidemmälle pois syksyn ensimmäisistä peleistä. Vanhassa järjestelmässä yhdenkin ottelun tappio syksyn karsinnoissa on saattanut merkitä merkittävästi kauden menestymismahdollisuuksiin. Tässä esityksessä halutaan antaa syksyllä joukkueille enemmän aikaa harjoittelulle ja siirtää ratkaisuotteluita myöhemmäksi kauden ajalle.
A-junioreiden kohdalla esityksessä on huomioitu A-junioreiden ja aikuisten I-divisioonan yhtei-nen rajapinta. Selvityksissä on havaittu, että kaikki ikäluokan vanhimmat maajoukkuetason pe-laajat pelaavat sm-sarjan lisäksi myös aikuisten sarjoja. Tämä on pyritty huomioimaan sekä ai-kataulua suunniteltaessa että finaalitapahtumaa mietittäessä.
Joukkuemäärän vähentämisellä on haluttu korostaa seuran pitkänjänteisen työn ja johdetun kesäharjoittelun merkitystä. A-junioreiden joukkue muodostuu kolmen ikäluokan pelaajista, jo-ten se on samalla myös mittari seuran juniorityön laajuudesta. Päästäkseen 10 joukkueen sar-jaan, on seuralta löydyttävä useasta ikäluokasta SM-tasoisia pelaajia, jotta kilpailutilanteessa pärjätään. Toiseksi koska karsinta pelataan jo syys-lokakuussa, ne joukkueet, jotka ovat kesäl-lä säännöllisesti ja ohjatusti harjoitelleet, ovat selkeästi etulyöntiasemassa sarjapaikkaa tavoi-tellessa.
2. B-juniorit
Vaihe 1: Rankkaus
• Ilmoittautuneita joukkueita pyydetään asettamaan joukkueet paremmuusjärjestykseen, jonka pohjalta muodostetaan ranking
• Rankingia käytetään hyväksi SM-karsintojen yhteydessä
Vaihe 2: SM-alkukarsinta
• Tarkoituksena on karsia 27 joukkuetta jatkamaan SM-karsintasarjaan
• Rankingin 6 parasta joukkuetta eivät osallistu karsintavaiheiseen, vaan pääsevät suo-raan SM-karsintasarjaan (joukkueille suositellaan epävirallisen kutsuturnauksen järjes-tämistä samaan aikaan, preseason NIT?)
• Muut joukkueet jaetaan 4-6 joukkueen lohkoihin niin, että turnaukseen osallistuvien joukkueiden rankingsijojen yhteissumma on sama. Jokaisesta turnauksesta pääsee jat-koon 2-4 joukkuetta niin, että yhteensä turnauksista pääsee jatkoon 21 joukkuetta.
• SM-alkukarsinta pelataan yhden viikonlopun aikana
Vaihe 3: SM-karsintasarja
• Joukkueet jaetaan kolmeen 9 joukkueen lohkoon siten, että lohkojen joukkueiden ran-kingsijoitusten summa on mahdollisimman sama
• Pelataan oman lohkon sisällä yksinkertainen sarja 3 joukkueen turnauksina
• Pelipäivä on ensisijaisesti lauantai
• Kaikista lohkoista selviää 3 parasta suoraan SM-sarjaan (9 joukkuetta)
• Lohkojen 4. ja 5. pääsevät pelaamaan paikasta (1) SM-sarjaan SM-jatkokarsinnassa
• Muut joukkueet jatkavat kevätkaudella valtakunnallisessa 1.divisioonassa
Vaihe 4: SM-jatkokarsinta
• Jatkokarsinta on 6 joukkueen turnaus, jossa joukkueet on jaettu kahteen alalohkoon (A4, B5, C5 / B4, A5, C5)
• Lauantaina alalohkojen joukkueet pelaavat kerran tosiaan vastaan, lohkojen kaksi pa-rasta jatkavat sunnuntain ratkaisuotteluihin
• Sunnuntain ratkaisuotteluissa lohkojen voittajat kohtaavat toisen lohkon kakkoset ja tämän jälkeen voittajat pelaavat paikasta SM-sarjaan
• Muut joukkueet ja sunnuntain otteluiden häviäjät pelaavat kevätkaudella valtakunnalli-sessa 1.divisioonassa
Vaihe 5: SM-sarja
• Pelataan 10 joukkueen yksinkertainen sarja yksittäisinä otteluina lauantaisin
• Koti- ja vierasotteluiden suhde määräytyy karsintasarjan menestyksen mukaan (5 eni-ten voittoja saavuttanutta joukkuetta saavat yhden kotiottelun enemmän)
• Sarjan 6 parasta joukkuetta selviävät finaalitapahtumaan
Vaihe 6: Finaalitapahtuma
• Finaalitapahtuma pelataan runkosarjan voittaneen joukkueen kotikentällä
• Tapahtumassa pelataan perjantaina puolivälierät, lauantaina välierät ja ottelu 5. sijasta sekä sunnuntaina finaali ja pronssiottelu
• Runkosarjan 1. ja 2. joukkue selviävät suoraan välieriin. Välierän otteluparit ovat
o 1. vs. 4./5.
o 2. vs. 3./6.
Yhteisottelumäärä:
• 19–23 ottelua (plus ottelut alkukarsintavaiheessa)
3. A-juniorit
Vaihe 1: Rankkaus
• Ilmoittautuneita joukkueita pyydetään asettamaan joukkueet paremmuusjärjestykseen, jonka pohjalta muodostetaan ranking
• Rankingia käytetään hyväksi SM-karsintojen yhteydessä
Vaihe 2: SM-karsinta
• Karsinnan ensisijaisena tarkoituksena on karsia 10 joukkuetta pelaamaan SM-sarjaa
• Karsinnassa joukkueet jaetaan viiteen 4-6 joukkueen lohkoon niin, että lohkojen jouk-kueiden rankingsijojen yhteissumma on sama. Jos ilmoittautuneita joukkueita on yli 30, järjestetään alkukarsinta.
• Jokaisen karsinta lohkon kaksi parasta joukkuetta selviävät sm-sarjaan ja 3. ja 4. jouk-kue puolestaan valtakunnalliseen 1.divisioonaan
Vaihe 3: SM-sarja
• Pelataan 10 joukkueen kaksinkertainen sarja yksittäisinä otteluina lauantaisin
• Sarjan 6 parasta joukkuetta selviävät finaalitapahtumaan
Vaihe 4: Finaalitapahtuma
• Finaalitapahtuma pelataan runkosarjan voittaneen joukkueen kotikentällä
• Tapahtumassa pelataan perjantaina puolivälierät, lauantaina välierät ja ottelu 5. sijasta sekä sunnuntaina finaali ja pronssiottelu
• Runkosarjan 1. ja 2. joukkue selviävät suoraan välieriin. Välierän otteluparit ovat
o 1. vs. 4./5.
o 2. vs. 3./6.
Yhteisottelumäärä:
• 18–21 ottelua (plus ottelut karsintavaiheessa)
4. Harkittavaksi
Koska A-junioreiden sarja on mittari seuran juniorityön laadusta, on aiheellista myös harkita suoran sarjapaikan hankkimista edellisen kauden sijoitusten perusteella. Pelitapa mahdollistaa esimerkiksi viidelle parhaalle joukkueelle paikan myös ensi kaudeksi sm-sarjaan.
------------------------------
Tämmöistä kuulemma esitetty, en tiedä onko hyväksytty vai ei. Kommentteja, onko hyvä eli huono muutos? SM-sarjat ainakin näyttäs muuttuvan 10 joukkueen sarjoiksi nykyisen 16 sijasta.
