SM-SARJAN PELITAVAT 2007–2010

[takuri]

Vs: SM-SARJAN PELITAVAT 2007–2010

Karsintasysteemin pitää olla tarpeeksi hidas, 4 (tai kuuden) joukkueen lohkoja joista viimeinen (kaksi viimeistä) tippuu tms. Pitäisi vähentää sitä yhden huonon ottelun merkitystä.

Viime vuosina ei yksi heikko ottelu ole vielä sarjasta pudottanut kokonaan, mutta yhden ottelun tappio oikeaan aikaan tarkoitti A-sarjapaikan menemistä sivusuun.

 

[gona]

Vs: SM-SARJAN PELITAVAT 2007–2010

Viime vuosina ei yksi heikko ottelu ole vielä sarjasta pudottanut kokonaan, mutta yhden ottelun tappio oikeaan aikaan tarkoitti A-sarjapaikan menemistä sivusuun.

Ja jos karsintasysteemi ei parane, tarkoittaa se ensi kaudella koko SM-sarjapaikan menemistä sivusuun.

 

[Robert Plant]

Vs: SM-SARJAN PELITAVAT 2007–2010

Sinällään SM-sarjasta tippuminen ei ole enää sellainen "katastrofi" kuin ennen (pl 5-7 kärkiporukkaa), sillä divarikin on ainakin teoriassa kovatasoisempi kuin viime vuonna.
Samalla systeemillä B-poikien divarissa olisi viime vuonna pelannut 6 SM-sarjajoukkuetta sekä I-divarin Final Fouriin selvinneet (=4 parasta).

Mielenkiintoiseksi tämä tekee 93-joukkueiden aseman. Viime vuonna moni 92-joukkue sai hyviä pelejä divarissa, nyt pääseminen
1-divariin on matemaattisesti epätodennäköisempää. 2-divarin taso taas putoaa aika paljon kun joukkueet 17.-20. ovat ykkösessä.
Toisaalta 92-ikäluokka taitaa olla harrastajamäärältään pienempi (kuin esim 91 tai 93), joten sikäli hyvillä 93 joukkueilla on kyllä hyvät mahdollisuudet.
Viime kaudella nuoremmista (92) vastaavaan divariin olisivat selvinneet Topo (SM 15.), Pyrintö (1-div 2.) ja Rapy (1-div 4.). Toki täytyy muistaa etteivät esim. Puhu, Masu ja Pantterit edes lähteneet sarjaan vaan parhaat pojat pelasivat SM-sarjassa vanhempien joukkueissa ja loput pojat pelasivat korttelikorista. Sikäli divari voi nousta korkeatasoisemmaksi, kun koko pelin paikassa seisovat keskisuomalaiset (Huima ja Säyri, joista jälkimmäinen kyllä pääsee SM-sarjaan) eivät ole sitä pilaamassa. Ehkä pääkaupunkisaudun korttelikorisjoukkueetkin lähtevät silloin mukaan.

 

[siis ei]

Vs: SM-SARJAN PELITAVAT 2007–2010

Sinällään SM-sarjasta tippuminen ei ole enää sellainen "katastrofi" kuin ennen (pl 5-7 kärkiporukkaa), sillä divarikin on ainakin teoriassa kovatasoisempi kuin viime vuonna.
Samalla systeemillä B-poikien divarissa olisi viime vuonna pelannut 6 SM-sarjajoukkuetta sekä I-divarin Final Fouriin selvinneet (=4 parasta).

Mielenkiintoiseksi tämä tekee 93-joukkueiden aseman. Viime vuonna moni 92-joukkue sai hyviä pelejä divarissa, nyt pääseminen
1-divariin on matemaattisesti epätodennäköisempää. 2-divarin taso taas putoaa aika paljon kun joukkueet 17.-20. ovat ykkösessä.
Toisaalta 92-ikäluokka taitaa olla harrastajamäärältään pienempi (kuin esim 91 tai 93), joten sikäli hyvillä 93 joukkueilla on kyllä hyvät mahdollisuudet.
Viime kaudella nuoremmista (92) vastaavaan divariin olisivat selvinneet Topo (SM 15.), Pyrintö (1-div 2.) ja Rapy (1-div 4.). Toki täytyy muistaa etteivät esim. Puhu, Masu ja Pantterit edes lähteneet sarjaan vaan parhaat pojat pelasivat SM-sarjassa vanhempien joukkueissa ja loput pojat pelasivat korttelikorista. Sikäli divari voi nousta korkeatasoisemmaksi, kun koko pelin paikassa seisovat keskisuomalaiset (Huima ja Säyri, joista jälkimmäinen kyllä pääsee SM-sarjaan) eivät ole sitä pilaamassa. Ehkä pääkaupunkisaudun korttelikorisjoukkueetkin lähtevät silloin mukaan.

Ei Pantterit mitää SM-sarjaa pelannu , eikä masulaisetkaa ku jonku 1 pelin.

 

[Jimmy Page]

Vs: SM-SARJAN PELITAVAT 2007–2010

Ei Pantterit mitää SM-sarjaa pelannu , eikä masulaisetkaa ku jonku 1 pelin.

Joo, ei. Solisti tarkoitti varmaan painottaa etteivät olleet mukana divarissa ja tästä syystä ei voida suoraan laskea teoreettisestikaan millä 93-joukkueilla on saumoja divariin.

Epätarkasti kirjoitettu, myönnettäköön. Enempihän esim Hongan 92 joukkueen menestykseen vaikutti se että heiltä puuttui 92-divarijoukkueesta pari-kolme ilmeisen hyvää pelimiestä.

Toivottavasti jutun ydin nyt selvisi ettei rumpalimme tarvitse nousta haudastaan.

 

[Kuuma]

Vs: SM-SARJAN PELITAVAT 2007–2010

Nyt entiset B-lohkolaiset eli nykyiset 1.-divarilaiset eivät voi leijua kavereilleen pelaavansa Sm-sarjassa, vaan joutuvat myöntämään olevansa DIVARISSA!!! Elämä on julmaa :'(

 

[mitäpäätettiin?]

Vs: SM-SARJAN PELITAVAT 2007–2010

KOULUTUSYKSIKÖN ESITYS NUORTEN SM-SARJAN PELITAVOISTA KAUSILLE 2007–2010

1. Pelitavat
Esitetään, että jokainen ikäluokkasarja pelataan omalla tavallaan. Sarjojen välillä on niin suuria eroja joukkuemäärien ja tavoitteenasettelun osalta, että ei ole perusteltua pelata kaikkia sarjo-ja identtisesti.

B-junioreiden osalta kauden pituutta ja ottelumääriä halutaan lisätä, koska selvityksissä on käynyt esille, että B-juniorijoukkueet osallistuvat käytännössä vain yhteen sarjaan ja siten, että ottelurasitus syntyy vain sm-sarjapeleistä. Toiseksi sarjajärjestelmässä halutaan siirtää ns. yh-destä poikki -otteluiden painopistettä pidemmälle pois syksyn ensimmäisistä peleistä. Vanhassa järjestelmässä yhdenkin ottelun tappio syksyn karsinnoissa on saattanut merkitä merkittävästi kauden menestymismahdollisuuksiin. Tässä esityksessä halutaan antaa syksyllä joukkueille enemmän aikaa harjoittelulle ja siirtää ratkaisuotteluita myöhemmäksi kauden ajalle.

A-junioreiden kohdalla esityksessä on huomioitu A-junioreiden ja aikuisten I-divisioonan yhtei-nen rajapinta. Selvityksissä on havaittu, että kaikki ikäluokan vanhimmat maajoukkuetason pe-laajat pelaavat sm-sarjan lisäksi myös aikuisten sarjoja. Tämä on pyritty huomioimaan sekä ai-kataulua suunniteltaessa että finaalitapahtumaa mietittäessä.

Joukkuemäärän vähentämisellä on haluttu korostaa seuran pitkänjänteisen työn ja johdetun kesäharjoittelun merkitystä. A-junioreiden joukkue muodostuu kolmen ikäluokan pelaajista, jo-ten se on samalla myös mittari seuran juniorityön laajuudesta. Päästäkseen 10 joukkueen sar-jaan, on seuralta löydyttävä useasta ikäluokasta SM-tasoisia pelaajia, jotta kilpailutilanteessa pärjätään. Toiseksi koska karsinta pelataan jo syys-lokakuussa, ne joukkueet, jotka ovat kesäl-lä säännöllisesti ja ohjatusti harjoitelleet, ovat selkeästi etulyöntiasemassa sarjapaikkaa tavoi-tellessa.

2. B-juniorit

Vaihe 1: Rankkaus
• Ilmoittautuneita joukkueita pyydetään asettamaan joukkueet paremmuusjärjestykseen, jonka pohjalta muodostetaan ranking
• Rankingia käytetään hyväksi SM-karsintojen yhteydessä

Vaihe 2: SM-alkukarsinta
• Tarkoituksena on karsia 27 joukkuetta jatkamaan SM-karsintasarjaan
• Rankingin 6 parasta joukkuetta eivät osallistu karsintavaiheiseen, vaan pääsevät suo-raan SM-karsintasarjaan (joukkueille suositellaan epävirallisen kutsuturnauksen järjes-tämistä samaan aikaan, preseason NIT?)
• Muut joukkueet jaetaan 4-6 joukkueen lohkoihin niin, että turnaukseen osallistuvien joukkueiden rankingsijojen yhteissumma on sama. Jokaisesta turnauksesta pääsee jat-koon 2-4 joukkuetta niin, että yhteensä turnauksista pääsee jatkoon 21 joukkuetta.
• SM-alkukarsinta pelataan yhden viikonlopun aikana

Vaihe 3: SM-karsintasarja
• Joukkueet jaetaan kolmeen 9 joukkueen lohkoon siten, että lohkojen joukkueiden ran-kingsijoitusten summa on mahdollisimman sama
• Pelataan oman lohkon sisällä yksinkertainen sarja 3 joukkueen turnauksina
• Pelipäivä on ensisijaisesti lauantai
• Kaikista lohkoista selviää 3 parasta suoraan SM-sarjaan (9 joukkuetta)
• Lohkojen 4. ja 5. pääsevät pelaamaan paikasta (1) SM-sarjaan SM-jatkokarsinnassa
• Muut joukkueet jatkavat kevätkaudella valtakunnallisessa 1.divisioonassa

Vaihe 4: SM-jatkokarsinta
• Jatkokarsinta on 6 joukkueen turnaus, jossa joukkueet on jaettu kahteen alalohkoon (A4, B5, C5 / B4, A5, C5)
• Lauantaina alalohkojen joukkueet pelaavat kerran tosiaan vastaan, lohkojen kaksi pa-rasta jatkavat sunnuntain ratkaisuotteluihin
• Sunnuntain ratkaisuotteluissa lohkojen voittajat kohtaavat toisen lohkon kakkoset ja tämän jälkeen voittajat pelaavat paikasta SM-sarjaan
• Muut joukkueet ja sunnuntain otteluiden häviäjät pelaavat kevätkaudella valtakunnalli-sessa 1.divisioonassa

Vaihe 5: SM-sarja
• Pelataan 10 joukkueen yksinkertainen sarja yksittäisinä otteluina lauantaisin
• Koti- ja vierasotteluiden suhde määräytyy karsintasarjan menestyksen mukaan (5 eni-ten voittoja saavuttanutta joukkuetta saavat yhden kotiottelun enemmän)
• Sarjan 6 parasta joukkuetta selviävät finaalitapahtumaan

Vaihe 6: Finaalitapahtuma
• Finaalitapahtuma pelataan runkosarjan voittaneen joukkueen kotikentällä
• Tapahtumassa pelataan perjantaina puolivälierät, lauantaina välierät ja ottelu 5. sijasta sekä sunnuntaina finaali ja pronssiottelu
• Runkosarjan 1. ja 2. joukkue selviävät suoraan välieriin. Välierän otteluparit ovat
o 1. vs. 4./5.
o 2. vs. 3./6.

Yhteisottelumäärä:
• 19–23 ottelua (plus ottelut alkukarsintavaiheessa)

3. A-juniorit
Vaihe 1: Rankkaus
• Ilmoittautuneita joukkueita pyydetään asettamaan joukkueet paremmuusjärjestykseen, jonka pohjalta muodostetaan ranking
• Rankingia käytetään hyväksi SM-karsintojen yhteydessä

Vaihe 2: SM-karsinta
• Karsinnan ensisijaisena tarkoituksena on karsia 10 joukkuetta pelaamaan SM-sarjaa
• Karsinnassa joukkueet jaetaan viiteen 4-6 joukkueen lohkoon niin, että lohkojen jouk-kueiden rankingsijojen yhteissumma on sama. Jos ilmoittautuneita joukkueita on yli 30, järjestetään alkukarsinta.
• Jokaisen karsinta lohkon kaksi parasta joukkuetta selviävät sm-sarjaan ja 3. ja 4. jouk-kue puolestaan valtakunnalliseen 1.divisioonaan

Vaihe 3: SM-sarja
• Pelataan 10 joukkueen kaksinkertainen sarja yksittäisinä otteluina lauantaisin
• Sarjan 6 parasta joukkuetta selviävät finaalitapahtumaan

Vaihe 4: Finaalitapahtuma
• Finaalitapahtuma pelataan runkosarjan voittaneen joukkueen kotikentällä
• Tapahtumassa pelataan perjantaina puolivälierät, lauantaina välierät ja ottelu 5. sijasta sekä sunnuntaina finaali ja pronssiottelu
• Runkosarjan 1. ja 2. joukkue selviävät suoraan välieriin. Välierän otteluparit ovat
o 1. vs. 4./5.
o 2. vs. 3./6.

Yhteisottelumäärä:
• 18–21 ottelua (plus ottelut karsintavaiheessa)

4. Harkittavaksi
Koska A-junioreiden sarja on mittari seuran juniorityön laadusta, on aiheellista myös harkita suoran sarjapaikan hankkimista edellisen kauden sijoitusten perusteella. Pelitapa mahdollistaa esimerkiksi viidelle parhaalle joukkueelle paikan myös ensi kaudeksi sm-sarjaan.
------------------------------

Mitäs em. ehdotuksille tapahtui, onko tietoa? Muutamia tuolta otettuja juttujahan meni nyt läpi, mutta suurin osa taitaa jäädä ikuisesti toteuttamatta.

Mites esim. jääkiekossa ja futiksessa totetuu tuo kohta 4. eli joukkueiden "pysyminen sarjassa" ilman jokavuotista karsintaa. Eikös tämä kannustaisi pitkäjänteisempään juniorityöhön? Kuitenkin pitäisi olla takaportti, jolla tietyt yksittäiset hyvät ikäluokat esim. pienemmistä seuroista voisivat päästä mukaan.

 

[älykästä???]

Vs: SM-SARJAN PELITAVAT 2007–2010

Mitäs em. ehdotuksille tapahtui, onko tietoa? Muutamia tuolta otettuja juttujahan meni nyt läpi, mutta suurin osa taitaa jäädä ikuisesti toteuttamatta.

Mites esim. jääkiekossa ja futiksessa totetuu tuo kohta 4. eli joukkueiden "pysyminen sarjassa" ilman jokavuotista karsintaa. Eikös tämä kannustaisi pitkäjänteisempään juniorityöhön? Kuitenkin pitäisi olla takaportti, jolla tietyt yksittäiset hyvät ikäluokat esim. pienemmistä seuroista voisivat päästä mukaan.

Viimeisin päätös peluuttaa B:n pelit sunnuntaisin on taas aika lyhytnäköinen ja ajaa aikuisjoukkueet, joissa B-ikäisiä on pelaamaan ottelunsa viikolla yövuoroille.

Hyvä liitto!!! Näin saadaan divarin ja alempien aikuisten sarjojen imago nousuun (oli kai liittovaltuuston tavoitteena - ainakin joskus) !!! Intoa on - missä äly!!!

 

[aina ei voi voittaa]

Vs: SM-SARJAN PELITAVAT 2007–2010

Viimeisin päätös peluuttaa B:n pelit sunnuntaisin on taas aika lyhytnäköinen ja ajaa aikuisjoukkueet, joissa B-ikäisiä on pelaamaan ottelunsa viikolla yövuoroille.

Hyvä liitto!!! Näin saadaan divarin ja alempien aikuisten sarjojen imago nousuun (oli kai liittovaltuuston tavoitteena - ainakin joskus) !!! Intoa on - missä äly!!!

Mun mielestä päätös oli poikkeuksellisen järkevä, sillä paljon huonompi vaihtoehto olisi ollut siirtää A:n pelit aikuisten päälle. A-ikäiset mahtuvat kuitenkin paremmin aikuisten sarjaan kuin B:t.

Tuomaripulan takia jommat kummat oli siirrettävä vai olisiko sulla ollut muuta ratkaisua kuin lisätä viikonloppuun yksi päivä.

 

[älykästä???]

Vs: SM-SARJAN PELITAVAT 2007–2010

Mun mielestä päätös oli poikkeuksellisen järkevä, sillä paljon huonompi vaihtoehto olisi ollut siirtää A:n pelit aikuisten päälle. A-ikäiset mahtuvat kuitenkin paremmin aikuisten sarjaan kuin B:t.

Tuomaripulan takia jommat kummat oli siirrettävä vai olisiko sulla ollut muuta ratkaisua kuin lisätä viikonloppuun yksi päivä.

Miten olisi seurojen ja erotuomarikerhojen panostaminen erotuomarimäärien lisäämiseksi? Ja tämä tuomaripulahan on ollut jo monena viime vuotena, eikä ole aiheuttanut sen kummempia toimenpiteitä. Itse päätöksessä surkeinta on päätöksen ajoitus aikaan, jolloin kaikki (tavoitteellisesti toimintaansa suhtautuvat seurat) ovat tehneet PTS/vuosi/kausi ym. suunnitelmansa valmiiksi ja nyt yhdellä päätöksellä kaikki menee uusiksi.

 

[GENIUS]

Vs: SM-SARJAN PELITAVAT 2007–2010

Miten olisi seurojen ja erotuomarikerhojen panostaminen erotuomarimäärien lisäämiseksi?

Wau! mahtava idea ^^^^ Luuletko ettei mitään ole jo tehty? Tuomareita on toimenpiteistä huolimatta liian vähän...

 

[Herätys]

Vs: SM-SARJAN PELITAVAT 2007–2010

Itse päätöksessä surkeinta on päätöksen ajoitus aikaan, jolloin kaikki (tavoitteellisesti toimintaansa suhtautuvat seurat) ovat tehneet PTS/vuosi/kausi ym. suunnitelmansa valmiiksi ja nyt yhdellä päätöksellä kaikki menee uusiksi.

Et ilmeisesti itse kuitenkaan kuulu tuohon ryhmään, kun vasta nyt heräsit tähän päätökseen joka on ollut tiedossa jo hyvän aikaa? Taitaa olla taas kyse valittamisesta valittamisen vuoksi, päätös on kuitenkin ainoa oikea.

 

[Simeon]

Vs: SM-SARJAN PELITAVAT 2007–2010

Miten olisi seurojen ja erotuomarikerhojen panostaminen erotuomarimäärien lisäämiseksi? Ja tämä tuomaripulahan on ollut jo monena viime vuotena, eikä ole aiheuttanut sen kummempia toimenpiteitä. Itse päätöksessä surkeinta on päätöksen ajoitus aikaan, jolloin kaikki (tavoitteellisesti toimintaansa suhtautuvat seurat) ovat tehneet PTS/vuosi/kausi ym. suunnitelmansa valmiiksi ja nyt yhdellä päätöksellä kaikki menee uusiksi.

Yksikään pidemmälle pelaajiaan tai toimitaansa ajatteleva seura ei laita vielä B-ikäisiä aikuisten sarjoihin kuin korkeintaan ala-divareihin ja niissäkin loukkaantumisriski ylittää kehityksen tuoman edun.

 

[42]

Vs: SM-SARJAN PELITAVAT 2007–2010

ajaa aikuisjoukkueet, joissa B-ikäisiä on pelaamaan ottelunsa viikolla yövuoroille.

Oletettavasti tuollaiset aikuisjoukkueet pelaavat jossain aladivareissa (3-6) ja niiden pelit voisi ihan hyvin pakottaa arki-iltoihin, niin voisi jollain lailla selvitä viikonlopun otteluista nykyisellä tuomarimäärällä. Varsinkin nyt kun liigassa kolmeen siirtyminen entisestään kaventaa muiden sarjojen resursseja.

 

[no jjoooo]

Vs: SM-SARJAN PELITAVAT 2007–2010

Miten olisi seurojen ja erotuomarikerhojen panostaminen erotuomarimäärien lisäämiseksi? Ja tämä tuomaripulahan on ollut jo monena viime vuotena, eikä ole aiheuttanut sen kummempia toimenpiteitä. Itse päätöksessä surkeinta on päätöksen ajoitus aikaan, jolloin kaikki (tavoitteellisesti toimintaansa suhtautuvat seurat) ovat tehneet PTS/vuosi/kausi ym. suunnitelmansa valmiiksi ja nyt yhdellä päätöksellä kaikki menee uusiksi.

Kummalliset on suunnitelmat jos tämmöinen juttu pistää kaiken uusiksi. Paitsi tietenkin jos on vain B-ikäisten ryhmä. Ja tämähän koskee vain valtakunnallisia sarjoja .... ;D Meidän seurassa aiheutti oikeastaan vaan semmoisen muutoksen suunnitelmiin, että pelivuoro on B:llä ensikaudella sunnuntaina ..... ei muuten ollut kovin vaativa temppu!

 

[Vieras]

Vs: SM-SARJAN PELITAVAT 2007–2010

V.2009 syksyllä tai ainakin V.2010 vuonna ilmoittautuu SM-sarja karsintoihin vähemmän joukkueita kuin edellisinä vuosina. Tämä on seurausta parin vuoden takaisesta päätöksestä pudottaa joukkueiden määrä SM-ja 1-DIV sarjoissa 16:sta 10:een. Päätöksen seuraukset valkenevat pikku hiljaa.

Maalaispaikkakunnilla ja pienemissä seuroissa oli aikaisemmin helpompi motivoida pelaajien vanhempia ja itse pelaajia säliyttämään kiinostus (B- ja A- junnareina) lajia kohtaan motivoimalla heitä juuri näillä sarjoilla.

Nyt pelaajat ja valmentajat lopettavat touhun aikaisemmin, koska varsinaista hohtoa ja tavoitetta ei enää ole..( 1-div on hienompi kuin 2.div)

Esim; Vanhempana B-junnari joukkueena päädyt 2-Divariiin. Olet siinä joukossa joka ehkä vanhan systeemin mukaa olisi päässyt 1-divariin. Miten nyt motivoit joukkuetta? Kertomalla , että jatketaan nyt vielä muutama vuosi 2.div.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että valtion tuki joka myönnettiin koripalloliiton maajoukkuetoimintaan olisi pitänyt ohjata seuratoimintaan.
Koripalloliitto tekee suuren virheen siinä, että se seuraa sokeana visioita, joka on esitetty yhden henkilön toimesta. (jolla ei ole kenttätyöstä tietokaan).

Nyt laitetaan kaikki rahat maajoukkuetoimintaan ja noin 10v vuoden päästä ihmetellään kun ei löydy rahalle jakajia....

No. Saatiinpa vedettyä joka maajoukkue (ikäryhmän) + valmentajien leiritykset koti- ja ulkomailla-..

Herätys koripalloliitto! Uudet lajit tulevat ja kilpailu kiristyy...

 

[Herbert]

Vs: SM-SARJAN PELITAVAT 2007–2010

Koripalloliitto tekee suuren virheen siinä, että se seuraa sokeana visioita, joka on esitetty yhden henkilön toimesta. (jolla ei ole kenttätyöstä tietokaan).

Mikä on vaihtoehtoinen visio? Tehdään Suomesta koripalloilijoiden keskinkertaisuuksien kaatopaikka? Keskitytään määrään laadun sijasta?

Vanhan mallin ongelmana oli, että valtakunnalliseen I divisoonaan pääsi ilmoittautumalla. Osa joukkueista teki suoraan valinnan, että pelaa mieluummin II divisioonassa, jolloin välttyy rasittavilta pitkiltä pelimatkoilta. Tasoerot olivat huimia ja toiminta ei kiinnostanut ketään.

B-juniorien kohdalla voisi olla tarvetta tarkastella järjestlyä joltain osin, mutta minusta A-junioreissa on jo ihan oikein, että tehdään selvästi eroa huippu-urheilun ja kuntourheilun välillä. Tämä on minusta asia, joka seurojen pitää hyväksyä. Tämä on tietysti helpompaa kaupungeissa, joissa on tilaa useammille joukkueille, mutta minusta A-junioreissa pelaajien pitää olla jo kypsiä siihen, että tarvittaessa kulkevat sitten vaikka hieman kauemmaksi harjoittelemaan.

Mitä tulee rahan jakamiseen, niin seuroille sitä ei pidä jakaa missään tapauksessa. Tästä syntyy vain riitoja ja tarpeetonta byrokratiaa. Oleellisempi kysymys on rahanjako aluevalmennuksen ja maajoukkuevalmennuksen välillä. Tässä varsinkin trendin pitäisi olla se, että nuoremmissa ikäluokissa painotetaan aluevalmennusta enemmän ja vasta A-junioreissa pääpaino on maajoukkueen toiminnassa.

 

[Nykymalli parempi]

Vs: SM-SARJAN PELITAVAT 2007–2010

V.2009 syksyllä tai ainakin V.2010 vuonna ilmoittautuu SM-sarja karsintoihin vähemmän joukkueita kuin edellisinä vuosina. Tämä on seurausta parin vuoden takaisesta päätöksestä pudottaa joukkueiden määrä SM-ja 1-DIV sarjoissa 16:sta 10:een. Päätöksen seuraukset valkenevat pikku hiljaa.

Oletkohan nyt itse vähän pudonnut kärryiltä? Joukkueiden määräähän nostettiin eikä laskettu. Vanhassa mallissa SM-sarjan A-lohkossa (siinä kovemmassa) oli 8 joukkuetta samoin kuin heikommassa B-lohkossakin. Nykymallissa nämä lohkot korvattiin SM-sarjalla ja I-divarilla joissa kummssakin on 10 joukkuetta. Eli entisen 16 joukueen sijaan saman tasoisissa sarjoissa pelaa nykyään 20 joukkuetta.

Muutoksen yhteydessä se valtakunnallinen sarja johon mennään ilmoittautumalla ilman karsintaa, muutettiin nimeltään II-divariksi entisen I-divarinimityksen sijaan, mikä saattaa tietysti olla syynä siihen että sotket asioita. Nykyiset sarjanimet ovat oikeat ja realistiset. Vanha systeemi oli sekava Eikä vanhan systeemin B-lohkon SM-sarjalaiset mitään oikeaa SM-sarjaa pelanneet.

 

[Vieras]

Vs: SM-SARJAN PELITAVAT 2007–2010

Herbertille:

Sanoit itse selkeämmin sen mitä itse ajoin takaa: Eli rahaa enemmän alueille. Itselläni on se kuva, että nyt nyhdetään siitä pienestä massasta irti se mikä saadaan, mutta unohdetaan lajin kehitys Suomessa. Pelaajat ja valmentajat kuitenkin loppujen lopuksi synnytetään seuratyön kautta.

Ensimmäiseen kysymykseesi visiostani: Visio ei ole keskinkertaisuudet vaan massan kasvattaminen ympäri Suomea ja sitä kautta uusien lahjakkuuksien löytäminen. Tällä hetkellä tosiasia on se, että jääkiekko ja jalkapallo vievät suurimman osan urheilullisista lahjakkuuksista. Tämä johtuu siitä, että seuratyö ja sen laatu näiden lajien parissa on huomattavasti korkeammalla tasolla kuin koripallossa keskimäärin. Aivan pienet junnarit viedään seuroihin joissa laatu on kohdallaan.

Yritysmaailmassa liikevaihtoa kasvattamalla saadaan kasvua ja voittoa. Ilman liikevaihdon ( vrt pelaajamassa ) kasvua voiton määrä on rajallinen.

Vanhan mallin ongelmasta 1-div olen kanssasi samaa mieltä. Tosin pienemmillä alueilla junnareiden kiinostus lajia kohtaan säilyi pitempään kun saivat pelata "1-div". Tämä varmasti tulee näkymään tulevaisuudessa.

Nykymallille parempi:

Kuka määrittelee mikä on oikea määrä pelata jotain sarjaa: ( Valioliiga,NBA-, Jääkiekon SM-liiga...) Mielestäsi vanhan mallin B-sarja ei ollut SM-sarja?

Entisessä SM-sarjassa pelasi 16 joukkuetta. Nykyisessä 10 joukkuetta. Mihin perustat väitteesi, että entisessä oikeassa SM-sarjassa pelasi vain 8 joukkuetta?
Eikö mene niin, että sarja on juuri niin suuri kuin sarjan säännöissä seisoo.

SM-sarja tippui 16:sta 10:een.

Entisessä SM-sarja pelit olivat itse asiassa tasaisempia. (1 ei pelannut 9 tai 10 vastaan niinkuin nyt) Välisarjoissa 1-5 pelasivat vastakkain. A-lohkossa heikoimman menestyneet pelasivat oman sarja B-lohkon parhaiden kanssa. B-lohkossa heikoimmin menestyneet pelasivat oman sarjan.

Sarja oli mielestäni kaikinpuolin kehittävämpi. Jalkapallossa on aivan samantapainen systeemi. Junnujoukkueilla pelataan keväällä karsintasarjat ja loppukaudesta pelataan sitten niissä sarjoissa joihin taidot ovat (HUOM!) kehittyneet.

Molemmille Kenttäinfoa:

Yhtenä syynä 2-Div luontiin oli se, että Keskisellä, pohjoisella ja itäisellä alueella on nykyään B-junnareina mahdotonta edes pelata omia sarjoja ilma yhhdistelyjä. Tästä laitettiin infoa liittoon ja koripalloliittolle kiitokset tuloksesta.

Rahan jako: Itse ihmettelen suuresti, että metsää ei nähdä puilta. Rahat työnnetään maajoukkueisiin ja aluetyö kärsii. Tuloset näkyvät varmasti tulevaisuudessa. Mutta silloinhan nykyiset vastuulliset eivät enää ole vastuussa.

Visio tai ehdotus: Koripalloliitto jakaa rahaa enemmän ( Edes osan siitä joka nyt työnnetään maajoukkueisiin ) seuratyöhön. Se palkkaa henkilön, joka synnyttää koripallokoulut kaikille niille paikkakunnille, joissa koripalloa nyt pelataan. Käytännössä menisi niin, että kys. työntekijä kädestäpitäen auttaisi paikallisia seuratyöntekijöitä työvoimatoimiston jne.. kanssa. Henkilö tulisi paikkakunnalle ja poistuisi sieltä vasta kun kaikki asiat ovat kunnossa. Tähän menisi 1-2 viikkoa.

Toinen Visio: Koripalloliitto maksaa Seuroille. Esim. Namika Lahti ( jossa aivan loistavasti asiat hoidettu ) Seuran työntekijä tulee kädestä pitäen ja konkreettisesti auttaa koripallokoulujen synnyttämisessä. Namika Lahdelle sitten tästä korvaus.

Edelleen: Koripalloliitossa ei nähdä metsää puilta. Rahaa työnnetään lyhytnäköisesti maajoukkueisiin. Nykyinen SM-sarja, 1-Div sarjasysteemi ja rahanjakopolitiikka ohjaa siihen, että jatkossa ( vuosien päästä ) on vaikeuksia löytää joukkueita edes 1-div koska joukkueet eivät vaan riitä.

Kommentoitko Herbert?

 

[Herbert]

Vs: SM-SARJAN PELITAVAT 2007–2010

Ensimmäiseen kysymykseesi visiostani: Visio ei ole keskinkertaisuudet vaan massan kasvattaminen ympäri Suomea ja sitä kautta uusien lahjakkuuksien löytäminen.

Ok, sitten meillä on selvästikin vain erilaiset näkemykset siitä, miten tämä tapahtuu. Sinä näet, että paras tie on panostaa alueiden kautta rahaa suoraan seurojen perustoiminnan tukemiseen joko rahoituksen tai resurssoinnin kautta. Tätä kautta toiminnan laatu kehittyisi ja se houkuttelisi lisää nuoria mukaan.

Liiton malli taas perustuu ilmeisesti enemmän idoli-pohjaiseen ajatteluun. Siinä suunnataan panokset uusien hannomöttölöiden ja petterikoposien luomiseen ja luodaan sitä kautta houkutusta lapsille lähteä koripalloon mukaan. Eli periaatteessa uskotaan siihen, että maajoukkueen ja maajoukkueen tähtien menestys lisää kysyntää.

Kumpi sitten on oikeassa? En tiedä, voi hyvin olla, että molemmat. Mutta koska rahaa on käytettävissä vain rajallinen määrä, niin pitää tehdä valintoja. Huonoin vaihtoehto olisi yrittää molempia ja ehkä sen vuoksi olen kuitenkin itse enemmän tuon liiton mallin takana - huomioiden ehkä ne muutokset, joita edellisessä postauksessani mainitsin.

Tuo toiminnan laatuun panostaminen ei nimittäin ole helppo tehtävä. Vanha sanonta puhuu kaivoon kannetusta vedestä ja se on suurin riski tässäkin tapauksessa. Minusta liiton pitää kyllä miettiä, miten seuratoimintaa voidaan kehittää, sekä auttaa seuroja oman toimintansa kehittämisessä, mutta kun puhutaan rahojen tai resurssien jakamisesta, niin olisi oltava erittäin suuri varmuus siitä, että muutos toiminnassa ei jää hetkelliseksi. Lisäksi tällaista työtä tekevät jo muut järjestöt, esim. SLU:n alueet.