Susijengin tulevaisuus - miten otetaan seuraava askel?

[kokokenttä]

Vuonna 2042 valmentajamestarin 56-vuotias oppipoika, Lassi Tuovi, saa jälleen kerran kuulla olevansa vielä liian keskeneräinen periäkseen mestarinsa muistikirjan ja kisälli on kantanut jo viisi vuotta sitruuna-Vichyä kentän laidalle, ennen kuin mestari antaa hänen edes koskea taktiikkatauluun.

:'D

 

[Heppu]

Suomi on päässyt 2010 luvulla kaksi kertaa pelaamalla EM-kisoihin 2011 ja 2013. Vuoden 2014 MM kisapaikka saatiin rahalla. Lisäksi päästin samalla rahalla suoraan vuoden 2015 ja 2017 EM-kisoihin. Vuonna 2011 nostettiin EM kisojen joukkueiden määrä 16:sta 24 neljään, joka on meitä hyödyttänyt. Menestys kisoissa on mielestäni ollut kokonaisvaltaisesti tyydyttävä. Ei missään nimessä loistava. Oisko koripalloliitolla opittavaa lentopalloliitolta, jotka pääsevät jatkuvasti pelaamalla suoraan EM-kisoihin ja MM-kisoihin. Kannattaisi varmaan kääntyä heidän puoleensa kysyen, kuinka he homman hoitavat. Lentopallomaajoukkue uudistuu koko ajan. Tulee uusia valmentajia ja uusia pelaajia. On selvää uudistumista sekä valmennuksen että pelaajien kohdalla. Hyvää tulosta koko ajan. Lentopalloliitossa valmentajien ja pelaajien hommat eivät ole mitään eläkevirkoja, niinkuin koriksessa näyttää olevan riippumatta tuloksista. Historiaa pitää aina arvostaa, mutta pitää ymmärtää myös antaa kapula eteenpäin.
On tietysti hankalaa antaa kapulaa eteenpäin, jos toimintaan liittyy taloudellisia kytköksiä eli pääse luennoimaan Sarasvuon tapaa itsestäänselvyyksiä ja siitä maksetaan mukavasti. Kaikki hyvä loppuu aikanaan. Seuraavat EM karsinnat jo syksyllä voivat olla haastavat. Mielestäni tämä projekti pitäisi aloittaa jo uudistuen sekä päävalmennuksen sekä osittain veteraanipelaajien poisjäännin suhteen. Uusien valmentajien ja pelaajien tulee astua esiin, vaikka se tekisi kipeää. Me kaikki ikäännymme ja heikkenemme. Sama koskee myös valitettavasti koripalloilijoita.
Susijengihype saattaa olla jo muutaman vuoden päästä ohi, jos otamme nokkaan Tanskalta, Islannilta ja Ruotsilta vanhaan tyyliin. Harva susifani viitsii vetää naamaria kasvoille ja lähteä kannustamaan Suomea B sarjan matsiin Norjaa vastaan. Ainakin luulen näin. Loppujen lopuksi koripalloliiton uudistuminen on myös kaikkien korisfanien etu. Kukaan meistä ei ole korvaamaton ja edustustehtävistä voi jättäytyä myös arvokkaasti. Toivottavasti korisporukka löytää yhteisen uuden mielenkiintoisen polun, ettei homma mene pelkäksi Markkasen uran seuraamiseksi.

 

[Yksinäinen Susi]

Oisko koripalloliitolla opittavaa lentopalloliitolta, jotka pääsevät jatkuvasti pelaamalla suoraan EM-kisoihin ja MM-kisoihin. Kannattaisi varmaan kääntyä heidän puoleensa kysyen, kuinka he homman hoitavat. Lentopallomaajoukkue uudistuu koko ajan. Tulee uusia valmentajia ja uusia pelaajia. On selvää uudistumista sekä valmennuksen että pelaajien kohdalla. Hyvää tulosta koko ajan. Lentopalloliitossa valmentajien ja pelaajien hommat eivät ole mitään eläkevirkoja, niinkuin koriksessa näyttää olevan riippumatta tuloksista. Historiaa pitää aina arvostaa, mutta pitää ymmärtää myös antaa kapula eteenpäin.

Kun nyt tulee viran puolesta seurattua tiiviisti tuota sisarfoorumiamme Verkkovirhettä, niin ainakaan sinne kirjoittavan lentisväen mielestä tilanne ei ole ihan tällainen...

Liiton rahat on tuhlattu katkarapuvoileipiin ja viinatarjoiluihin, joille on rajaton piikki kisareissuilla. Sammelvuo on huonoin mahdollinen valmentaja ja kaikkien pelaajiensa kanssa huonoissa väleissä.

Erityisesti Sammelvuo on möhlinyt, kun n. 62-vuotias Mikko Esko jätettiin ulos joukkueesta. Lisäksi parin ikämiessarjoihin jo kelpaavan mj-veteraanin jättäytyminen maajoukkueesta sivuun johtuu pelkästään Sammelvuon persoonasta, vaikka he ovat itse toistuvasti mediassa sanoneet, että neljä vuotta ilman yhtäkään edes parin viikon taukoa + jälkikasvu olivat syitä näihin ratkaisuihin.

Lisäksi manataan sitä kuinka kenelläkään ei katsomoissa ole enää pigmenttiä kohta hiuksissaan.

Katsantokantoja voi siis olla monenlaisia

 

[PunaValkoinen]

Twitter nokittelua seurailtuani.

En väitä, etteikö näille huipputalenteille olisi oiva vaihtoehto tuo HBA putki. Puhutaan kuitenkin tästä erittäin kapeasta pelaajamateriaalista ympäri Suomenmaan. Miten Susijengille saataisiin leveämpi pohja?

Todella usein se huippulahjakas (otetaan randomina ikähaarukka 12-16) vuotias surffailee juniorivuodet läpi dominoiden joukkueessaan. Sitten kun tulee se tilanne että pitää alkaa tekemään töitä, jotta kehitys jatkuisi, loppuu se mielenkiinto kun oikeasti pitää laittaa kroppaa "äärirajoille" ja alkaa tuntemaan treeneissä pahalta.

Samaan aikaan on juniori, joka ei ikähaarukassa 12-16 ole alkuunkaan yhtä lahjakas tai kehittynyt, mutta äärettömän nöyrä, kunnianhimoinen ja valmis tekemään töitä. Mahdollisesti jo tuolloin tykkää siitä, että kovissa treeneissä tuntuu pahalta. Nämä tällaiset joukkueidensa 4-12.sta tai juniori iässä ikäluokan 1.joukkueen ulkopuolelle jäävät pelaajat pitäisi pystyä tunnistamaan jollain ilveellä ja saada heille jonkinlainen oma "putki" ja mahdollisuus kehittyä. Usein, ellei jopa lähes aina, nämä pelaajat jäävät juniori vuosiensa jälkeen mahdollisesti seurojensa 2-4 divari jengeihin, tai lopettavat, jolloin kehitys pysähtyy takuu varmasti.

Jos ei heistä nyt ikinä tulisikaan mj pelaajia, niin tällainen "järjestelmä" leventäisi takuuvarmasti valtakunnallisesti pelaajamateriaalia ja sitä kautta pikkuhiljaa parantaisi myös alempien sarjojen tasoa ja sitä kautta korisliigaa.

Susijengin tulevaisuuden pelaajista eniten kannattaisi olla huolissaan ehkäpä ison pään pelaajista? Takamies kokoisia yksilöitä suomesta tulee pilvin pimein. Mistä ne atleettiset 200+ pitkät pojat? Jokainen sen kokoinen tai sen kokoiseksi ennustettu nuori pitäisi saada todelliseen tehovalmennukseen.

Summa summarum. Keskitytäänkö Suomessa liikaa sen terävimmän "lahjakkuuskärjen" jalostamiseen liian aikaisin ja samalla unohdetaan ne mahdolliset "myöhäisheränneet"?

 

[Henke]

Heikki Miettinen HS
Päävalmentaja Dettmannin kriittinen kommentti paljasti kotimaisen koripallon kipupisteen – ”Nuoret ja lahjakkaat viedään Märskyyn, emmekä ole samalla viivalla”

 

[Tero H]

Mistä ne atleettiset 200+ pitkät pojat? Jokainen sen kokoinen tai sen kokoiseksi ennustettu nuori pitäisi saada todelliseen tehovalmennukseen.

Jokainen sen kokoiseksi ennustettu poika pääsee tälläkin hetkellä liiton järjestämään tehovalmennukseen, jos vain haluaa. Liiton palkkaamia valmentajia on tänäänkin aamulla vetänyt omainaisuusharjoituksia muuallakin suomessa kuin HBA:ssa.

Aika paljon parempi kysymys olisi että miten tuon kokoiset pojat kiinnostuisivat urheilemaan, saati pelaamaan koripalloa.

 

[Espoon Nash]

Heikki Miettinen HS
Päävalmentaja Dettmannin kriittinen kommentti paljasti kotimaisen koripallon kipupisteen – ”Nuoret ja lahjakkaat viedään Märskyyn, emmekä ole samalla viivalla”

Monta pelaajaa Kauhajoki tai Kataja on menettänyt HBA:han? Monta pelaajaa Korisliigaa pelaavat seurat ylipäätään ovat ”menettäneet”? KTP on ainakin osoittanut että HBA:sta voi rekrytä pelaajia myös liigaan.

 

[PunaValkoinen]

Jatkan ajatuksiani hieman.

Miten tuota pelaaja pohjaa saisi levennettyä. Ehkäpä se kotimainen kärkisarja, eli korisliiga tulisi saada sellaiseen asemaan, että se olisi oikeasti houkutteleva ja taloudellisesti kannattava mahdollisuus myös sellaisille pelaajille, joilla ei talentti riittäisi välttämättä tervimpään kärkeen, ainakaan ihan heti.

Puhuisimme siis täys ammattilais sarjasta eikö? Mitä tämä sitten mahdollisesti vaatisi?
Täytyy alkuun asettaa tavoite, mihin halutaan. Ja sen jälkeen tavoite aikataulu, vaikkapa portaittainen.
Tavoitteet lähtevät varmasti taloudellisesta pohjasta. Tällä hetkellä jos katsotaan joukkueiden budjetteja/palkka budjetteja. (En tiedä miten tarkasti jakaumat oikeasti toteutuvat, sillä muiden kulujen osalta siellä on aika isoja eroja. 3 esimerkkiä Kataja 750000/500000, Kouvot 750000/350000 ja Salo 720000/420000. Näistä luettavissa, että muihin toimintoihin ja kuluihin on budjetoitu 250000 - 400000 - 300000.

Olisiko mahdollista ajatella, että pitkän tähtäimen tavoite olisi korisliigassa ns. minimi budjetti joukkueille? Lopullisena työlukuna voisi toimia yksi miljoona, joista palkkoihin vaikkapa sitten 600000,-
------Tähän väliin huomautus jotka tähän tarttuvat ja pitävät täysin mahdottomana: Juuri luin, että valtion toimesta sote juttuja on selvittelemässä työryhmä jonka kustannus on 1miljardi! Tällä miljardilla 12 joukkueen korisliiga tasa budjetein toimisi 83 vuotta!-----
Lähinnä tämän ajatuksen takana on herätellä keskustelua, miten tämä voisi olla mahdollista.

Ensimmäisenä tulee mieleen, että Korisliiga tarvitsee näkyvyyttä! Omia näkemyksiäni siitä, miten moiseen voisimme päästä.
Susijengi buumin luulisi tuovan yleisöä katsomoihin, myös korisliigassa. Mutta kaikkein tärkein olisi mielestäni televisiointi. Korisliiga pitäisi myydä sellaiselle kanavalle, josta mahdollisimman usealla katsojalla olisi mahdollisuus katsoa korista kotisohvalta, mahdollisesti sitä kautta innostua siitä, ja löytää itsensä paikanpäälle katsomoon. Mahdollisesti kotisohvalla joukossa olisi myös joku yrittäjä/yrityksen päättävä taho, jolta on joskus kysytty sponssi rahaa, mutta tuolloin kieltäytynyt, mutta nähdessään hyvällä positiivisella tavalla korisliigan ja mukana olevien sponsorien näkyvyyden, niin innostuisikin asiasta.

Pelaamisen puitteet. Tottakai, auttavat asiaa myös siihen, että korisliigassa yleisö löytäisi tiensä paikanpäälle.
En osaa sanoa, että paljonko kunkin korisliigaseuran tämän hetkinen maksimikapasiteetti on. Mutta tavoite joka auttaisi sisään tulevaan rahaan voisi olla 1500 katsojan keskiarvo.

Yhteistyö kumppanit seurojen omat sekä korisliiga brändi tulisi saada sellaiseksi, että sponsori rahaa tulisi riittävästi. Tähän vaikuttaa siis etenkin se näkyvyys.

Mun jorinat saa ampua alas ehdoitta. Mutta uskon että tällä foorumilla on myös sellaista lukijakuntaa, että tästä pystyisi myös keskustella kehittävässä mielessä.

 

[PunaValkoinen]

Jokainen sen kokoiseksi ennustettu poika pääsee tälläkin hetkellä liiton järjestämään tehovalmennukseen, jos vain haluaa. Liiton palkkaamia valmentajia on tänäänkin aamulla vetänyt omainaisuusharjoituksia muuallakin suomessa kuin HBA:ssa.

Aika paljon parempi kysymys olisi että miten tuon kokoiset pojat kiinnostuisivat urheilemaan, saati pelaamaan koripalloa.

Okei. Hieno kuulla että valmennus mahdollisuus on ainakin olemassa jo nyt.

Näille ennuste 200+cm pojille ensisijaisen tärkeää on seuroissa muistaa se, että melkoisen usein nämä ovat lapsena niitä "kömpelöitä ja hitaita". Pituusennustekaan tai tai siis oikeammin mahdollinen loppu pituus ei välttämättä ole vielä konkreettisesti näyttänyt olemassa olostaan. Iästä riippuen siis. Eivätkä tämän puolesta mahdollisesti mahdukaan siihen 1. Joukkueeseen kun eivät ole riittävän "hyviä". Tästä sitten lapsi/nuori menettää mielenkiinnon eikä näe tuossa iässä vielä kovinkaan paljoa yhtä kautta pidemmälle.

 

[Henke]

Aika paljon parempi kysymys olisi että miten tuon kokoiset pojat kiinnostuisivat urheilemaan, saati pelaamaan koripalloa.

Eikös tuohon ole helppo kikka, kerrottaan vain että koripalloilemalla saa paljon naisia, koriksella teet vaikutuksen siihen lukion prinsessaan.

 

[askelmerkki]

Monta pelaajaa Kauhajoki tai Kataja on menettänyt HBA:han? Monta pelaajaa Korisliigaa pelaavat seurat ylipäätään ovat ”menettäneet”? KTP on ainakin osoittanut että HBA:sta voi rekrytä pelaajia myös liigaan.

No sieltä se Espoo kitkeryys taas nosti päätään.

Kataja on pelannut Sm sarjassa/korisliigassa 60 luvulta lähtien, välillä poissa mutta aina mukana.

Ajat ovat muuttuneet. Omia kasvatteja en kovin montaa tunnista Märskystäkään.

Mutta olen aiemminkin esittänyt Espoon toivomia uudistuksia, joukkueet asukasmäärän mukaan liigaan ja sitten uuteen persusarjaan metsä pinta-alan mukaan.

Hyvää keskustelua kaikki, myös fiksumpien.

 

[Sepi]

Eikös tuohon ole helppo kikka, kerrottaan vain että koripalloilemalla saa paljon naisia, koriksella teet vaikutuksen siihen lukion prinsessaan.

Ei toimi, koska urheilu pitäisi aloittaa jo ennen kuin tytöt (ja paljon ennen kuin lukio-opinnot) alkaa kiinnostaa.

 

[Espoon Nash]

No sieltä se Espoo kitkeryys taas nosti päätään.

Kataja on pelannut Sm sarjassa/korisliigassa 60 luvulta lähtien, välillä poissa mutta aina mukana.

Ajat ovat muuttuneet. Omia kasvatteja en kovin montaa tunnista Märskystäkään.

Mutta olen aiemminkin esittänyt Espoon toivomia uudistuksia, joukkueet asukasmäärän mukaan liigaan ja sitten uuteen persusarjaan metsä pinta-alan mukaan.

Hyvää keskustelua kaikki, myös fiksumpien.

En nyt oikein tiedä miten tämä liittyi mitenkään mihinkään, paitsi johonkin omaan alemmuskompleksiin.

 

[Sepi]

En nyt oikein tiedä miten tämä liittyi mitenkään mihinkään, paitsi johonkin omaan alemmuskompleksiin.

Sama asia jäi kyllä itsellenikin mysteeriksi, vaikka jonkin sortin Kataja-fani olenkin.

 

[Espoon Nash]

Summa summarum. Keskitytäänkö Suomessa liikaa sen terävimmän "lahjakkuuskärjen" jalostamiseen liian aikaisin ja samalla unohdetaan ne mahdolliset "myöhäisheränneet"?

Tässä ajatuksessa on aika paljon järkeä, ja Islannin jalkapallohan perustuu pitkälti tähän ajatusmaailmaan.

Helpoin ratkaisu olisi lisätä juniorivuosia tai perustaa se U21-sarja. Tällä luotaisiin osalle pelaajista mahdollisuus jatkaa harrastusta ja osalle mahdollisuus kehittyä pelaajana vähemmän fyysisessä sarjassa. Tärkeintä on kuitenkin antaa mahdollisuus hyvään harjoitteluun mahdollisimman kauan, vaikkei olisi se kaikkein kovin talentti.

Drop-out -ilmiö tapahtuu kuitenkin useimmiten jo 15-16 -vuotiaana. Nämä nuoret ovat vaikeita pitää mukana, eikä siihen seuroilla ja liitolla kauheasti tehtävissä ole.

 

[Espoon Nash]

Sama asia jäi kyllä itsellenikin mysteeriksi, vaikka jonkin sortin Kataja-fani olenkin.

Niin, itsekin siis myönnän symppaavani Katajaa eniten kaikista Korisliiga-seuroista.

 

[PunaValkoinen]

Tässä ajatuksessa on aika paljon järkeä, ja Islannin jalkapallohan perustuu pitkälti tähän ajatusmaailmaan.

Helpoin ratkaisu olisi lisätä juniorivuosia tai perustaa se U21-sarja. Tällä luotaisiin osalle pelaajista mahdollisuus jatkaa harrastusta ja osalle mahdollisuus kehittyä pelaajana vähemmän fyysisessä sarjassa. Tärkeintä on kuitenkin antaa mahdollisuus hyvään harjoitteluun mahdollisimman kauan, vaikkei olisi se kaikkein kovin talentti.

Drop-out -ilmiö tapahtuu kuitenkin useimmiten jo 15-16 -vuotiaana. Nämä nuoret ovat vaikeita pitää mukana, eikä siihen seuroilla ja liitolla kauheasti tehtävissä ole.

Mikäli Drop-out tapahtuu siitä syystä, että ei enää mahdukaan siihen ikäkausiryhmän 1.joukkueeseen varsinkin jos pelannut seurassa/joukkyeessa pitkään. Ja pienemmissä seuroissa siihen ainoaan joukkueeseen, niin tähän pitäisi keksiä keinoja ehkäistä näiden nuorten kokonaan lopettaminen. Haastavaa toki varmasti, etenkin pienemmissä seuroissa.

Mikäli tuossa iässä koripallon lopettaminen liittyy toisen lajin valintaan, niin siihen keinot ovatkin aika vähissä.

 

[Espoon Nash]

Mikäli Drop-out tapahtuu siitä syystä, että ei enää mahdukaan siihen ikäkausiryhmän 1.joukkueeseen varsinkin jos pelannut seurassa/joukkyeessa pitkään. Ja pienemmissä seuroissa siihen ainoaan joukkueeseen, niin tähän pitäisi keksiä keinoja ehkäistä näiden nuorten kokonaan lopettaminen. Haastavaa toki varmasti, etenkin pienemmissä seuroissa.

Mikäli tuossa iässä koripallon lopettaminen liittyy toisen lajin valintaan, niin siihen keinot ovatkin aika vähissä.

Niin. Monellahan valinta saattaa liittyä ihan motivaation puutteeseen. Harrastejoukkueiden lisäämisellä tätäkin voisi mahdollisesti vähentää. Jos ei jaksa treenata 5-6 kertaa viikossa, niin ei koripallon peluun tarvitsisi silti päättyä.

Toivotaan, että lisää pelaajia löytää koripallon pariin niin eiköhän tämäkin ongelma ratkea.

 

[Holle]

Ensimmäisenä tulee mieleen, että Korisliiga tarvitsee näkyvyyttä! Omia näkemyksiäni siitä, miten moiseen voisimme päästä.
Susijengi buumin luulisi tuovan yleisöä katsomoihin, myös korisliigassa. Mutta kaikkein tärkein olisi mielestäni televisiointi. Korisliiga pitäisi myydä sellaiselle kanavalle, josta mahdollisimman usealla katsojalla olisi mahdollisuus katsoa korista kotisohvalta, mahdollisesti sitä kautta innostua siitä, ja löytää itsensä paikanpäälle katsomoon. .

Mitä luulet, miten moni ”iso kanava” on kiinnostunut näyttämään säännöllisesti korisliigaa? Tai ainakaan maksamaan siitä. Ennemmin tuossa menee niin päin kuin joskus takavuosina että seurat joutuivat itse maksamaan tv-näkyvyydestä. Ennemmin pitää tehdä töitä sen eteen että kiinnostuneiden määrä kasvaa jotta tv-kanavatkin alkavat kiinnostua siitä että kannattaa korisliigaa näyttää. Siihen saakka ollaan tällä tasolla että pelejä pitää katsoa automaattikameroilla heikosti toimivan Elisan kautta.

 

[Noman]

Elias Valtonen
Arizona State Sun Devils Stats - 2018-19 | ESPN

60min, 16/4/1. Siinä koko kauden totalit tähän mennessä. Mielenkiinnolla odotan millainen tilanne on nyt kesällä U20 maajoukkueessa. Entä 3:n vuoden päästä? Voidaanko Detmannia mukaillen todeta ettei peliajalla ole merkitystä, vaan ainoastaan harjoitteluolosuhteilla? Vertailuksi voidaan ottaa saman ikäinen Ricky Waxlax, jonka vastaavat numerot tällä kaudella Korisliigasta ovat 607min, 127/92/25.

Andre Gustavson on tilastoinut hitaan alun jälkeen 524min, 107/50/36.