U18 EM-kisat Suomessa 2024

[KooPee]

Fyysisesti 1A on hyvä haaste, mutta vastaako pelinopeus ja intensiivisyys esim näitä U18 A-sarjan pelejä?

Ei vastaa ja kun Korisliigassa ei mahdu 17-18 -vuotiaat junnut pelaamaan, niin tässä meillä on ongelma pelaajakehityksessä. Juuri tästä syystä näen kyvykkäimmille pojille parhaana vaihtoehtona hakeutua Euroopan suurten koripallomaiden akatemioihin hyvissä ajoin. Tämä ei automaattisesti tee ketään autuaaksi, pelaajan itsensä on tehtävä vielä se työ, mutta käsittääkseni esimerkiksi Muuriselle Espanjan vuosi teki hyvää ja tuotti merkittävää kehitystä ennen seuraavaa steppiä Atlantin yli.

 

[Penna]

Korisliigassa ei mahdu 17-18 -vuotiaat junnut pelaamaan

Omasta mielestä ei pitäisikään (ellei puhuta Markkasen tai Muurisen tapaisesta talentista).
18v. pelaajille pitäisi olla oma laadukas sarja missä joukkueiden tarkoitus olisi kehittä pelaajia tulevaisuuden Euroliiga ym. kovien sarjojen pelaajiksi.

 

[Keijonen]

Fakta on että yhtään pelaajaa loukkaantuneita lukuun ottamatta ei jäänyt EM-kisajoukkueen ulkopuolelle joka olisi pystynyt tuottamaan merkittävää lisäarvoa joukkueelle tai lisäarvoa ylipäänsä. Tämä keskustelu voitaisiin mielestäni jo unohtaa.

Ei se ole fakta, se on sinun mielipiteesi.

Keskustelupalstat ovat ajatusten vaihtoa varten. Vaihtoehtoisia pelaajia pyydettiin ja sellaisia ehdotettiin.

Koko ketjun aihe liittyy maajoukkueiden tapaan pelata ja siihen, olisiko sille parempia tapoja. Miksi keskustelu pitäisi unohtaa?

 

[yarr123]

Olen samaa mieltä siitä, ettei kukaan ulkopuolelle jäänyt olisi tehnyt suurta merkitystä tulokseen. En olisi vaihtanut pois yhtäkään noista ns. heittotaidottomista pelaajista, heidän avut ovat muualla pelissä niin kovat. Niinkuin joku aiemmissa viesteissä mainitsi, ei oikein voi ottaa u19 tasolla hyvin heittävää pelaajaa joka luultavasti vuotaa pahasti puolustuksessa. Lisäksi, jos ei ole kykenevä pelaamaan valtavasti kovemmassa pelitempossa kuin u19 sarja, ei se heittokaan uppoa samalla tavalla. En toki halua tehdä yleistyksiä u19-sarjan pelaajista, varmasti sielläkin on kovia pelimiehiä, mutta hyppy näihin peleihin on valtava.

Mitä tulee pelaajakehitykseen, hieman huolestuttaa esim. Suutelan ja Abbeyn kehitys jos pelaavat vielä vuoden divaria. Väittäisin, että molemmat olisivat voineet jo olla hyviä rotaatiopelaajia korisliigassa. Veikkaan, että heidän tekeminen näissäkin kisoissa olisi ollut astetta kovempaa, jos näin olisi ollut. Lisäksi isoksi haasteeksi muodostuu hyppy divarista NCAA:aan. Se on valtava. Jos lähihistoriasta voi hakea oppeja, ei olisi vaikeaa ennustaa, että Suutela ja Abbey päätyvät johonkin melko hyvään keskitason (tai hieman sitä kovempaan) kouluun, jossa ensimmäinen tai toinenkin kausi vietetään pienellä vastuulla. Sitten joko lyödään tupla tai kuitti ja yritään lyödä väkisin läpi, tai sitten palataan Eurooppaan. Kysynkin: mikä estää näitä lahjakkaimpia skippaamasta vikaa "lukiovuotta" divariakatemiassa, ja menemään korisliigaseuraan (palkatta) pelaamaan?

 

[KooPee]

Ei se ole fakta, se on sinun mielipiteesi.

Keskustelupalstat ovat ajatusten vaihtoa varten. Vaihtoehtoisia pelaajia pyydettiin ja sellaisia ehdotettiin.

Koko ketjun aihe liittyy maajoukkueiden tapaan pelata ja siihen, olisiko sille parempia tapoja. Miksi keskustelu pitäisi unohtaa?

Fakta ja minun mielipiteeni ovat juuri tässä kohtaa yksi ja sama asia. Eikä kukaan ole pyytänyt vaihtoehtoisia pelaajia.

Se mikä oli minun mielipiteeni oli se että keskustelun tästä EM-joukkueen kokoonpanosta voisi jo lopettaa. Mutta jos asiasta haluaa jauhaa, niin voihan sitä spekuloida pelaaja kerrallaan vaikka kaikista mahdollisista pelaajista jos ei parempaa ajankulua keksi. Eli ei tarvitse unohtaa, se oli vain mielipide.

 

[Keijonen]

Fakta ja minun mielipiteeni ovat juuri tässä kohtaa yksi ja sama asia. Eikä kukaan ole pyytänyt vaihtoehtoisia pelaajia.

Nimimerkki Ihmettelevä turisti asiaa aprikoi... Mutta nyt peliä katsomaan.

 

[Tommi13]

En olisi vaihtanut pois yhtäkään noista ns. heittotaidottomista pelaajista, heidän avut ovat muualla pelissä niin kovat. Niinkuin joku aiemmissa viesteissä mainitsi, ei oikein voi ottaa u19 tasolla hyvin heittävää pelaajaa joka luultavasti vuotaa pahasti puolustuksessa.

Onko tuo vuotava puolustus tieto vai arvaus? Tottakai olisi voitu ottaa heittäjä tai pari mukaan. Nyt hyökkäyksestä puuttui aitoja vaihtoehtoja, kun ei ollut rohkeutta kokeilla hyviä heittäjiä. Nyt ei ollut mitään muuta vaihtoehtoa otteluiden ratkaisuhetkillä kuin lyödä päätä seinään ja juosta samoja kuvioita, jotka eivät tuottaneet tulosta. Lopputulos ei olisi kuitenkaan voinut olla nykyistä huonompi.

 

[PikkuMikko]

On kohtuullisen hyvä suoritus kun suomalainen nuorisomaajoukkue voittaa kaksi peliä A-sarjassa. Nyt vaan voitettiin juuri väärät pelit.
Tosiasia kyllä oli tällä joukkueella että sinne pohjasakkaan kuuluttiin.
Enpä juuri tunne joukkueen ulkopuolelle jääneitä pelaajia, mutta kyllä maajoukkuevalmentajat ovat parhaita miehiä valitsemaan joukkueensa pelaajat. Lohokoskella ei taida olla juuri meriittejä Susitoiminnan ulkopuolelta mutta penkillä oli myös kolme erittäin arvostettua liigavalmentajaa. Luulisi siinä olevan asiantuntemusta valitsemaan parhaat pelaajat .

 

[yarr123]

Onko tuo vuotava puolustus tieto vai arvaus? Tottakai olisi voitu ottaa heittäjä tai pari mukaan. Nyt hyökkäyksestä puuttui aitoja vaihtoehtoja, kun ei ollut rohkeutta kokeilla hyviä heittäjiä. Nyt ei ollut mitään muuta vaihtoehtoa otteluiden ratkaisuhetkillä kuin lyödä päätä seinään ja juosta samoja kuvioita, jotka eivät tuottaneet tulosta. Lopputulos ei olisi kuitenkaan voinut olla nykyistä huonompi.

Arvaus toki, en tunne pelaajia. Pointti oli, että kisoissa nähtyjen avainpelaajien jälkeen taso tippuu nopeasti. Sama juttu jokaisessa ikäluokassa, kärki on kapea. Sen kärjen ulkopuolelta on mielestäni turha odottaa merkittäviä tekijöitä näihin peleihin. Toki asiat voi muutamassa vuodessa muuttua paljonkin, vaikeaa sanoa yksittäisten pelaajien kohdalla, mihin kukin kehittyy.

 

[Sorkkarauta]

On kohtuullisen hyvä suoritus kun suomalainen nuorisomaajoukkue voittaa kaksi peliä A-sarjassa. Nyt vaan voitettiin juuri väärät pelit.
Tosiasia kyllä oli tällä joukkueella että sinne pohjasakkaan kuuluttiin.
Enpä juuri tunne joukkueen ulkopuolelle jääneitä pelaajia, mutta kyllä maajoukkuevalmentajat ovat parhaita miehiä valitsemaan joukkueensa pelaajat. Lohokoskella ei taida olla juuri meriittejä Susitoiminnan ulkopuolelta mutta penkillä oli myös kolme erittäin arvostettua liigavalmentajaa. Luulisi siinä olevan asiantuntemusta valitsemaan parhaat pelaajat .

Oikeasti Tanska tänä vuonna oli tasoltaan B-tason joukkue. Tavallaan voitettiin siis yksi peli ja sekin pisteellä. Täytyy myös muistaa se, että Liettua pelasi Suomea vastaan luultavasti turnauksen huonoimman pelinsä. Se voitto ei ollut pelkästään Suomen hyvyyttä.

 

[ttkk87]

Arvaus toki, en tunne pelaajia. Pointti oli, että kisoissa nähtyjen avainpelaajien jälkeen taso tippuu nopeasti. Sama juttu jokaisessa ikäluokassa, kärki on kapea. Sen kärjen ulkopuolelta on mielestäni turha odottaa merkittäviä tekijöitä näihin peleihin. Toki asiat voi muutamassa vuodessa muuttua paljonkin, vaikeaa sanoa yksittäisten pelaajien kohdalla, mihin kukin kehittyy.

Tässä joukkueessa ei kunnollisia avainpelaajia edes ollut, vain pelaajia jotka saivat enemmän peliaikaa , kuin toiset. Tästä joukkueesta suurin osa on HBA:n pelaajia, jotka pelaavat ensi kaudella miesten 1A divaria ja HBA ei tule ensi kaudella valitettavasti pärjäämään noissa karkeloissa ( niinkuin ei viime kaudellakaan ).

Onko 1A divari oikea paikka kehittyä, niin oma vahva mielipide on, että 17-19 vuotiaalle täydellinen paikka kehittyä. Sarjan taso on hyvä ja monessa joukkueessa pelaa Jenkki yliopistosta tulleita pelaajia eli ei tarvitse välttämättä lähteä mittaamaan tasoa Jenkkeihin.

Oikeanlainen valmennus ja hyvät 1A divari pelit, niin sillä pääsee jo aika pitkälle! Mikael Aalto on hyvä esimerkki

 

[Penna]

Tässä joukkueessa ei kunnollisia avainpelaajia edes ollut, vain pelaajia jotka saivat enemmän peliaikaa , kuin toiset. Tästä joukkueesta suurin osa on HBA:n pelaajia, jotka pelaavat ensi kaudella miesten 1A divaria ja HBA ei tule ensi kaudella valitettavasti pärjäämään noissa karkeloissa ( niinkuin ei viime kaudellakaan ).

Onko 1A divari oikea paikka kehittyä, niin oma vahva mielipide on, että 17-19 vuotiaalle täydellinen paikka kehittyä. Sarjan taso on hyvä ja monessa joukkueessa pelaa Jenkki yliopistosta tulleita pelaajia eli ei tarvitse välttämättä lähteä mittaamaan tasoa Jenkkeihin.

Oikeanlainen valmennus ja hyvät 1A divari pelit, niin sillä pääsee jo aika pitkälle! Mikael Aalto on hyvä esimerkki

Kyllähän divari on pelaajalle hyvä paikka kehittyä. Ehkä suurin kysymys on se, että minkälaisia pelaajia me halutaan. Divarista saadaan ihan hyviä Korisliigapelaajia, jotka sitte debytoi meidän korkeimmalla tasolla 20-22v. Tämän jälkeen 2-4v Korisliigaa ja sitten ulkomaille.
Mutta miten me saadaan niitä pelaajia edes lähelle Europpan huippua? Laurihan on ihan Euroopan eliittiä ja Muurinen on ikäluokkansa parhaita Euroopassa, Jantunenkin kolkuttelee varmaan pelipakkansa top30 (?), mutta kyllähän tämän jälkeen on aika hiljaista.
Toki näitä on vaikea mitata.

 

[Lev Rubin]

Estyin näkemästä suurimman osan peleistä, mutta ajattelin muutaman kommentin tarjota kuitenkin.

1. Sijoitus ei ollut mielestäni yllätys joukkueen surkea heittotaito tuntien, mutta on kaiketi turvallista sanoa, että Muurisen kanssa joukkue olisi ollut aivan erilainen. Aika monen muunkin maan taso olisi oletettavasti laskenut vastaavassa tilanteessa. Tässäpä ehkä se myönteinen viesti.

2. Pystyn ymmärtämään perustelut sille, että päävalmentajana toimii kokenut juniorikoripallovalmentaja, joka toimii liitossa kaiketi kokopäiväisenä työntekijänä. Mielestäni perustelut vaikkapa Vesa Vertion tai Jyri Lehtosen päävalmentajuuteen ovat kuitenkin paremmat. He nimittäin ovat joutuneet todistamaan ammattitaitonsa vuosikausia hyvinkin kilpailluissa tilanteissa. U18-joukkue ansaitsee mielestäni ammattilaisarjessa maustuneen voittajatyypin päävalmentajakseen.

3. Suomen MU18-joukkueen sijoitukset EM-kisoissa alla vuodesta 2014 (1996 syntyneet):

2014: 19 (3. B-divarissa; Lauri Markkanen)
2015: 13 (Lauri Markkanen)
2016: 8
2017: 10
2018: 13
2019: 14
2022: 19 (3. B-divarissa)
2023: 15 (kotikisat estivät tippumisen)
2024: 15

Suomalaisessa koripallossa, niin miehissä kuin junioreissa, olemme saavuttaneet tietynlaisen tason. FIBA:n Euroopan rankingissa olemme 15. sijalla ja siihen myös päädyimme. Kaikki muut kohtaamamme vastustajat ovat rankingin kärkipäästä. Meidän rutiini ei vielä riitä haastamaan heitä, se riittää haastamaan Tanskan kaltaisia joukkueita. Mutta paremmalle tuurilla ottelukaavioon, tulos voisi näyttää hienommalta. Ensimmäinen voitto Liettuaa vastaan oli komea, mutta se pyyhkiytyi korierojen kautta ja emme saaneet siitä hyötyä.”

4. Tämä tietty taso on saavutettu itse asiassa jo kymmenen vuotta sitten. Siis jos tuota kisamenestystä katsoo. Mihin itse olen hieman pettynyt poikakoripallon suhteen on se, että minkäänlaista isompaa kehitysaskelta maajoukkuemenestyksessä ei näyttäisi olevan juuri tapahtuneen siis kymmeneen viime vuoteen, joka on kuitenkin ollut Susijengin ihan kulta-aikaa. Päinvastoin. Peilaamme suoritustasoamme jalkapallo ja käsipallomaa Tanskaan! Tämä on aika huolestuttavakin huomio, sillä hyvin pian suomalaiset nuoret ikäluokat alkavat kutistumaan todella dramaattisesti. Inhorealistisesti olin jossain vaiheessa tuuminut, että Suomen koripallo saattaisi nousta yllättävääkin kiitoon pieneksi hetkeksi ennen pitkään horrokseen vaipumista, mutta nyt ajattelen että ehkä tulevaisuus ei kiitoa tarjoakaan vaan jonkin verran vielä tasaista nousua, joka kuitenkin tullee taittumaan aika tasaiseksi laskuksi suhteellisen nopeastikin.

5. Ja yksittäisiä tähtiä voi Suomesta toki nousta tulevaisuudessakin, mutta laajemmalti suomalaisen koripallokulttuurin (lue: ammattipelaajien määrän nousu) uuteen aikaan en oikein näe perusteita. Tyttö- ja naiskoripallon puolella tilanne on ilahduttavasti eri.

6. Mielestäni on raivostuttavaa, miten joukkueen päävalmentaja vetoaa joihinkin FIBA-rankingeihin ja ottelukaavioihin miettiessään turnausmenestystä. Samanlaista heikkoutta on nähtävissä myös suomalaismenestykseen viittaavassa viestinnässä Pariisin Olympialaisissa. Mikä siinä peiliin katsomisessa ja tosiasioiden tunnustamisessa on niin s******n vaikeaa?

Tässä välikevennyksenä ote U16-puolelta hiljattaisen Belgia-tappion jälkeen:

Menetyksiä tilastoidaan koripallossa molemmille joukkueille, ja niitä enemmän sarakkeeseen kerryttänyt joukkue usein vähentää mahdollisuuksiaan pelata ottelun voitosta.

Ymmärrän, että viestintä liiton kautta on erilaista kuin viestintä pelaajille, mutta JOS suomalainen huippu-urheilu haluaa ottaa askeleita eteenpäin, niin muutoksen täytyy koskea aivan kaikkea, viestintääkin.

7. Itse olen samat puheenparret kuullut monta kertaa ennenkin, mutta liitin tähän vielä äskettäisen Henrik Dettmannin ruotsinkielisen haastattelun niille, jotka haluavat katsoa suomalaista koripalloa positiivisemmassa valossa:

Pahoittelut negatiivisuudesta.

 

[koripallomies]

Lev Rubinin kanssa samaa mieltä siitä, että Antti Koskelaisen (U16-pääkoutsi) kommentit ovat kyllä aivan naurettavia.

 

[ttkk87]

Kyllähän divari on pelaajalle hyvä paikka kehittyä. Ehkä suurin kysymys on se, että minkälaisia pelaajia me halutaan. Divarista saadaan ihan hyviä Korisliigapelaajia, jotka sitte debytoi meidän korkeimmalla tasolla 20-22v. Tämän jälkeen 2-4v Korisliigaa ja sitten ulkomaille.
Mutta miten me saadaan niitä pelaajia edes lähelle Europpan huippua? Laurihan on ihan Euroopan eliittiä ja Muurinen on ikäluokkansa parhaita Euroopassa, Jantunenkin kolkuttelee varmaan pelipakkansa top30 (?), mutta kyllähän tämän jälkeen on aika hiljaista.
Toki näitä on vaikea mitata.

Kyllä todella hyvillä tilastoilla divari A:ssa pelaavalla kotimaisella on paljon paremmat päästä euroopana kentille , kuin pienillä minuuteilla yleensä penkin päässä istuva korisliiga pelaaja ja tarkoitan tällä vain sitä, että Euroopan kentille ei välttämättä tarvita tuota korisliiga steppiä

 

[Sorkkarauta]

2. Pystyn ymmärtämään perustelut sille, että päävalmentajana toimii kokenut juniorikoripallovalmentaja, joka toimii liitossa kaiketi kokopäiväisenä työntekijänä. Mielestäni perustelut vaikkapa Vesa Vertion tai Jyri Lehtosen päävalmentajuuteen ovat kuitenkin paremmat. He nimittäin ovat joutuneet todistamaan ammattitaitonsa vuosikausia hyvinkin kilpailluissa tilanteissa. U18-joukkue ansaitsee mielestäni ammattilaisarjessa maustuneen voittajatyypin päävalmentajakseen.

Haluaako tuollaiset vähän meritoituneemmat valmentajanimet edes valmentaa juniorimaajoukkueita? Veikkaan, että ei. Olisi luultavasti erittäin vaikeaa saada sellaisia valmentajia valmentamaan junnumaajoukkueita, ellei haluta maksaa enemmän rahaa ja luulen, että korisliitolla on joku raja sen kanssa, että kuinka paljon halutaan maksaa.

Olet suhteellisen nimekäs valmentaja Suomessa ja epäonnistut tuolla, niin valmentajanurasi voi olla sen jälkeen vaarassa. Se on riski mitä moni valmentaja ei taida olla valmis ottamaan. En siis usko, että Suomen koripallopiireissä sitä pestiä arvostetaan. Asia voisi olla toisinkin, mutta luulen, että näin on tilanne. Petri Virtanen on ehkä poikkeus tähän ja on ottanut sen riskin monta kertaa ja on suhteellisen nimekäs tai sitten hänellä ei ole ollut muita ottajia, mutta päävalmentajana enpä oikein tiedä hänen tasostaan.

 

[KooPee]

Haluaako tuollaiset vähän meritoituneemmat valmentajanimet edes valmentaa juniorimaajoukkueita? Veikkaan, että ei. Olisi luultavasti erittäin vaikeaa saada sellaisia valmentajia valmentamaan junnumaajoukkueita, ellei haluta maksaa enemmän rahaa ja luulen, että korisliitolla on joku raja sen kanssa, että kuinka paljon halutaan maksaa. Olet suhteellisen nimekäs valmentaja Suomessa ja epäonnistut tuolla, niin valmentajanurasi voi olla sen jälkeen vaarassa. Se on riski mitä moni valmentaja ei taida olla valmis ottamaan. En siis usko, että Suomen koripallopiireissä sitä pestiä arvostetaan. Asia voisi olla toisinkin, mutta luulen, että näin on tilanne. Petri Virtanen on ehkä poikkeus tähän ja otti sen riskin ja on suhteellisen nimekäs, mutta päävalmentajana enpä oikein tiedä hänen tasostaan.

No siellähän nuo apuvalmentajina kisoissa pyöri koko troikka Lehtonen-Vertio-Virtanen joka tapauksessa (älkää kysykö miksi), joten kun oli kelvannut apuvalmentajan paikka kesäksi vähän pienemmälläkin liksalla, niin varmasti sopisi päävalmentajuuskin jos siitä vielä jonkin kolikon saisi lisää. Valmennushommat Suomessa kun eivät tunnetusti ole kovin paksusti palkattua duunia lätkää ja paria muuta poikkeusta lukuun ottamatta.

Ja jos olet kannuksesi jo useaan kertaan hankkinut Korisliigassa, niin juniorimaajoukkueiden peräsimessä vähän heikomminkaan menestyminen ei varmasti vaikuta näiden herrojen työllistymiseen Korisliigassa jatkossa. Ainoastaan tuossa pestissä voisi olla voitettavaa jos sattuisi saamaan joukkueensa poikkeuksellisen hyvään menestykseen, niin joku saattaisi palveluksista ehkä kiinnostua rajojen ulkopuolellakin tai ainakin kotimaassa saisi jonkin lisäsulan päähineeseen.

Kyllä se hyvä veli -järjestelmä määrittää pitkälti koripalloliitossakin valmentajat ja Isä Dettmann siunaa valinnat lopulta ristinmerkillä.

 

[yarr123]

Tässä joukkueessa ei kunnollisia avainpelaajia edes ollut, vain pelaajia jotka saivat enemmän peliaikaa , kuin toiset. Tästä joukkueesta suurin osa on HBA:n pelaajia, jotka pelaavat ensi kaudella miesten 1A divaria ja HBA ei tule ensi kaudella valitettavasti pärjäämään noissa karkeloissa ( niinkuin ei viime kaudellakaan ).

Onko 1A divari oikea paikka kehittyä, niin oma vahva mielipide on, että 17-19 vuotiaalle täydellinen paikka kehittyä. Sarjan taso on hyvä ja monessa joukkueessa pelaa Jenkki yliopistosta tulleita pelaajia eli ei tarvitse välttämättä lähteä mittaamaan tasoa Jenkkeihin.

Oikeanlainen valmennus ja hyvät 1A divari pelit, niin sillä pääsee jo aika pitkälle! Mikael Aalto on hyvä esimerkki

Tietysti avainpelaajien käsitys on suhteellinen. Jos otat tuosta noi top-7 peliajalla lasketut pelaajat, niin heidän jälkeen taso laskee nopeasti.

Ja nyt ei ollutkaan kyse "onko sopiva paikka 17-19 vuotiaalle". Varmasti yleensä on erittäin sopiva. Nyt olikin kyse niistä kaikkein lahjakkaimmista. Esim. divarissa Abbey pystyy tekemään paljon asioita, mitkä ei näissä kisoissa toimineetkaan. Ja väitän myös, että Abbey ja Suutela ei olisi korisliiga joukkueessa jääneet penkinlämmittäjiksi, vaan olisivat voineet ottaa ihan oikean roolin, mikä kyllä kehittää. Mielestäni (suomalaisella mittapuulla) kaikkein lahjakkaimmille 19 vuotiaille divari on hieman köykäinen sarja, ja sieltä ponnistaminen esim. NCAA:n tai jonnekkin Euroopan kovempiin sarjoihin on melkoinen.

 

[Sorkkarauta]

No siellähän nuo apuvalmentajina kisoissa pyöri koko troikka Lehtonen-Vertio-Virtanen joka tapauksessa (älkää kysykö miksi), joten kun oli kelvannut apuvalmentajan paikka kesäksi vähän pienemmälläkin liksalla, niin varmasti sopisi päävalmentajuuskin jos siitä vielä jonkin kolikon saisi lisää. Valmennushommat Suomessa kun eivät tunnetusti ole kovin paksusti palkattua duunia lätkää ja paria muuta poikkeusta lukuun ottamatta.

Apuvalmentajana epäonnistuminen ei mielestäni ole yhtä suuri mainehaitta kuin päävalmentajana epäonnistuminen, koska päävalmentaja on yleensä se, jota syytetään, jos jotain valmentajaa pitää syyttää. Tietenkin se, että olisit Petri Virtasen asemassa jonkun epäonnistuneen päävalmentajan apuvalmentajana, ei sekään näytä hyvältä, että olisit ikäänkuin hierarkiassa epäonnistuneen henkilön alapuolella. Ehkä Petri Virtanen oli minulta huono esimerkki ja hän saattaa olla yksi niistä, joka ottaa minkä tahansa pestin vastaan kunhan palkkaa maksetaan.

Ja jos olet kannuksesi jo useaan kertaan hankkinut Korisliigassa, niin juniorimaajoukkueiden peräsimessä vähän heikomminkaan menestyminen ei varmasti vaikuta näiden herrojen työllistymiseen Korisliigassa jatkossa. Ainoastaan tuossa pestissä voisi olla voitettavaa jos sattuisi saamaan joukkueensa poikkeuksellisen hyvään menestykseen, niin joku saattaisi palveluksista ehkä kiinnostua rajojen ulkopuolellakin tai ainakin kotimaassa saisi jonkin lisäsulan päähineeseen.

Niin, se on minusta vähän kaksipiippuinen juttu, että kelle se on riski ja kelle ei ja kun tietäisi paljonko palkkaa siitä oikeasti maksetaan. Se mitä nimekkäämmät valmentajat itse ajattelevat siitä pestistä onkin sitten mielenkiintoinen kysymys. Luulen, että pesti nähdään enemmän riskinä kuin mahdollisuutena, ellet ole tosiaan joku nimetön uusi valmentaja. Samojen valmentajien pyörittäminen ja roikuttaminen näissä ympyröissä ilman näyttöjä tosiaan on sitä saunakerhon hyvävelitoimintaa ja uusia valmentajia voitaisiin kokeilla.

Itse seuraan myös jääkiekkoon liittyviä asioita, mutta koris on kuitenkin minulle paljon kiinnostavampi lajina. Jääkiekon junorimaajoukkuevalmennus on mielenkiintoinen sekin. Siellä ainakin on aaltoliikettä U18 & U20 päävalmentajien suhteen ja tuntuu samoin, että aaltoliikettä sen suhteen arvostetaanko juniorimaajoukkueiden paavalmentajapestiä vai ei. Suhteutan tässä nyt arviotani ja otan huomioon jääkiekon vs koripallon suosion Suomessa. Välillä on nimettömiä valmentajia tai valmentajia ilman meriittejä (kuten Raipe siinä kohtaa) ja sitten välillä on Jukka Jalosta tai Lauri Marjamäkeä. Jukka Jalonen vuonna 2016 ainakin otti pestin ihan projektikohtaisesti vain sen takia, että Suomella oli kotikisat ja poikkeuksellisen kova ikäluokka (Aho, Laine, Hintz ja oliko Mikko Rantanenkin siellä ja paljon muita). Sitten oli näitä onnistuneita uusia valmentajakykylöytöjä (Ahokas, Niemelä) , jotka eivät olleet koskaan valmentaneet SM-Liigassa tai paremmassa sarjassa ja voittivat junnumaajoukkueidensa kanssa maailmanmestaruuksia ja sen kautta urat lähtivät lentoon, jonka seurauksena molemmat pääsivät valmentamaan SM-Liigaan.

Samoin kuin koripallossa, jääkiekossa näitä nimettömämpiä valmentajia esiintyy enemmän U18 puolella ja heitä pitäisi vain kaivaa esiin ja löytää ne sopivat, mutta ehkä pointtini tässä on se, että jääkiekossakin on aika vaikeaa saada nimekkäitä valmentajia valmentamaan U18 ikäluokkia tai sitä nuorempia.

 

[Espoon Nash]

Jos U18-maajoukkueen päävalmentajana toimisi Korisliigajoukkueen päävalmentaja, joka hoitaisi hommaa siis osa-aikaisesti ja kesäisin, olisi asiat paljon huonommin. Ei Lehtosella tai Virtasella tai Vertiolla ole aikaa katsoa M1A tai M1B tai etenkään U19 SM. Maajoukkueen pelaajat valittaisiin aivan varmasti samojen naamojen seasta, mikä ei välttämättä ole edes väärin, mutta Jyri Lehtonen ei olisi ainakaan löytänyt U19 SM:n seasta jotain hyvää heittäjää 11 tai 12 mieheksi. Se, onko Lohikosken aika siirtyä syrjään on parempi keskustelu. En myöskään tiedä millainen työnjako heillä on ollut, mutta jos apuvalmentajia ei otteluvalmennuksessa hyödynnetty lainkaan, on se selkeä virhe ja helppo korjata.

Itse käytän esimerkkinä jalkapalloa, jonka junnumaajoukkuetoimintaa hieman tunnen. Siellä päätoimiset valmentajat jotka junnumaajoukkueta luotsaavat tekevät aivan valtavan määrän duunia pelkästään tutustuakseen kaikkiin pelaajiin. Maajoukkueiden valmennus on tehtävä, jolle on annettava kaikki aika ja se yleensä myös vaatii sitä.

HBA:n ja JBA:n ja kaikkien järkevien akatemioiden pointti on mahdollistaa hyvä harjoittelu. Harjoitusten pitäisi yksinkertaisesti olla kovatasoisempia ja kovempien pelaajien kesken. Korisliiga ei välttämättä olisi oikea askel kuin aivan poikkeustapauksille.

Normaalilla tasollahan Suomi sinänsä oli. Pettymyksen tästä teki kotikisat ja hyvä ikäluokka, joka osoittautui ihan tavalliseksi ikäluokaksi. Muurinen olisi auttanut, mutta ei muuttanut mitään. Suomen ongelmat löytyy kauempaa: Meidän nuoria ei opeteta kilpailemaan ja pelaamaan kovaa ennen kuin he lähtevät ulkomaille. En näe tässä tapahtuvan muutosta.