Alla ko pelaajien kolmosprosentit viime kauden pelaamissaan sarjoissa. Tämä ei ota muuhun ratkaisutaitoon enempää kantaa:Kolmikosta Afrosin, Honkaniemi, Toikka olisi tätä heittotaitoa/ratkaisutaitoa kyllä löytynyt.
Honkaniemi ja heittotaito ei ikävä kyllä mahdu samaan lauseeseen. Erilaisia ratkaisuita olisi saattanut löytyä, mutta ei tuolla tasolla.Kolmikosta Afrosin, Honkaniemi, Toikka olisi tätä heittotaitoa/ratkaisutaitoa kyllä löytynyt.
Joo, etenkin 2010 ja myöhemmin syntyneet ovat niin nuoria, että ihan mahdotonta arvioida niitä ikäluokkia kunnolla. Juuri nyt ei kuitenkaan näytä kovin hyvältä.
Suomen pelit olivat pääsääntöisesti kehnoa. Jos meillä ei ole takamiestä, joka pystyy jatkuvasti haastamaan oman puolustajansa ja samalla vielä ruokkii oikean aikaisesti omia pelaajia, niin vaikea on huippumaita vastaan pelejä voittaa.Enpä nyt tiedä Towasta. Heitot kolisee aina raudoista ulos, koska hermot ei vaan kestä kovassa paikassa. Ihan oikein, ettei ottanut viimeisessä pelissä kuin yhden heiton.
Suutela aloitti turnauksen hyvin, mutta se on ollut pettymys, että kadonnut kuvasta mitä pitemmälle turnauksessa päästiin. Yksi erittäin vahva peli tässä turnauksessa, jossa hän kahmi 19 levypalloa, mutta muuten kyllä odotin enemmän.
Heinosella on tulevaisuuden potentiaalia paljonkin, mutta ei ole kyllä valmis pelaaja. Joka pelissä ihan puhtaita pallonkäsittelyvirheitä. Pidän kuitenkin siitä, että Heinonen yrittää rohkeasti ja luovasti pelata oikein. Pelisilmää on.
Abbeyltä ihan hyvä peli tänään, mutta kaikki pelit eivät olleet niin hyviä ja kaukoheittoa pitäisi nyt harjoitella ja paljon ja hän tietää sen itsekin haastattelun perusteella.
Adler ja Ekwere olivat minulle uusia tuttavuuksia ja heilläkään kaikki pelit eivät olleet vahvoja. Ekwere paransi turnauksessa mitä pitemmälle mentiin ja kun Adlerin ikä otetaan huomioon ja se, etten odottanut häneltä paljoakaan, niin erittäin positiivinen kuva jäi ja yhdyn siihen mitä joku tässä ketjussa sanoi, että tulevaisuus on valoisa ja Adler voi tosiaankin olla tästä joukkueesta se josta tulee tulevaisuudessa isoin nimi.
Oliko tässä joku kysymys?Avaatko vielä hieman ajatteluprosessiasi tämän tekstin suhteen. 2010 syntyneet ovat 13- tai 14-vuotiaita ja omasta kokemuksesta tiedän, että kehitystä, positiivista tai negatiivista, saattaa tulla jopa kuukaudessa.
En vain mitenkään pääse samalle sivulle "juuri nyt ei näytä hyvältä" - kommentin kanssa.
No noilla ikäluokilla on aikaa ja noin nuorien pelillisestä kehityksestä voi kukaan sanoa vielä yhtään mitään.Itse olen enemmän huolissani ikäluokista 2010-2011 jälkeen, eli 2012-2015, ei näytä hyvältä, pelaajien pituus ja urheilullisuus kaukana kansainvälisestä tasosta tällähetkellä ja heittotaidossa puutteita. Toki kehitystä voi vielä tapahtua ja onhan heillä vielä kuudesta kahdeksaan vuoteen aikaa ottaa kehitysharppauksia...
Oliko tässä joku kysymys?
Nuoret pelaajat kehittyvät nopeastikin, mutta ei nyt kuukaudessa tapahdu todellakaan merkittävän mittaluokan kehitystä. Mielestäni ikäluokan poikkeuksellisen suureen kokoon nähden ja tätä ikäluokkaa vähän seuranneena ja sitä valmentavien kanssa keskustelleena, en pidä tätä ikäluokkaa toistaiseksi erityisen kovana. Mielelläni olen valmis muuttamaan mieltäni parin vuoden päästä.
Yritin olla sarkastisesti hauska, mutta pieleen meni... Tosiaan ikäluokista jotka eivät ole vielä edes pelanneet kv-pelin peliä ei voi sanoa yhtään mitään, ne ketä tällä hetkellä on ikäluokan kärki ei välttämättä edes harrasta korista parinvuoden päästä ja se josta nousee ikäluokan kärki ei ole edes vielä aloittanut korisharrastusta...2009 nuorin ikäluokka jota nyt voi halutessaan varovaisesti arvioda/ennustaa, mutta siinäkin vielä mahdoton kovin tarkkaan ennustaa millainen porukka se on sitten U18 aikana..No noilla ikäluokilla on aikaa ja noin nuorien pelillisestä kehityksestä voi kukaan sanoa vielä yhtään mitään.
Urheilullisuuden väheneminenkin on isossa kuvassa tavallaan loogista yhteiskunnan koko ajan muuttuessa passiivisempaan suuntaan, mutta minnekäs meidän pitkät pojat ovat hävinneet jos tuo tieto pituuden puutteesta pitää paikkansa? Nykysukupolvet kun tuppaavat pääsääntöisesti kasvamaan vanhempiaan pidemmiksi ja eikö koripallon harrastajamäärätkin olleet ainakin jossain kohtaa Suomessa kasvussa? Näin ollen luulisi pitkien poikien määrän lajin parissa pikemminkin lisääntyvän.
Samaa havaintoa juuri sieltä Virosta/Baltiasta, syyksi nyt varmaan suurimpana juuri se panostus,harjoittelunmäärä ja vaatimustaso jo hyvin nuorena, mutta taas vanhemmissa ikäluokissa tämä ero tasaantunut tai kääntynyt jopa Suomalaisten pelaajien eduksi.Missä olet päässyt laajemmin vertailemaan ko. ikäluokkien fyysistä kehitystä tai heittotaidon puutteita ? Tämä ihan mielenkiinnosta kysymys.
Itse pääsin seuraamaan Virossa kuinka suomalaiset U14 ja U13 pojat (eli ne 2010-11 syntyneet) olivat selkeästi jäljessä kummallakin osa-alueella sekä tämän lisäksi myös pelaamisen taidoissa joka johtui tietysti myös fysiikan puutteesta.
Kyseessä vain yksittäinen turnaus ja hieman suppea otos selvän mielipiteen muodostamiseen, mutta kun U14 oli ns. kutsuturnaus niin kyllä siellä myös näki että pelaajien panostus koripalloon oli aika korkealla tasolla.
Honkaniemen kohdalla ajattelin juurikin kykyä ajaa ja erinomaista levarisilmää.Honkaniemi ja heittotaito ei ikävä kyllä mahdu samaan lauseeseen. Erilaisia ratkaisuita olisi saattanut löytyä, mutta ei tuolla tasolla.
Hyviä kysymyksiä, joihin emme tietenkään saa vastauksia. Sekä Toikkaa että Afrosinia kentän laidalta moneen kertaan nähneenä, oma näkemykseni on, että hyvin osuvat.Alla ko pelaajien kolmosprosentit viime kauden pelaamissaan sarjoissa. Tämä ei ota muuhun ratkaisutaitoon enempää kantaa:
Honkaniemi:
17% U17 SM
21% M1B
20% U16 EM-kisat kesä 2023
Tuskin noilla prosenteilla olisi tuonut ratkaisua joukkueen kolmoshaasteeseen.
Afrosin:
36% U19 1div.
39% M1B
Hyvät prosentit! Ja mitään heittäjältä poisottamatta tai väheksymättä, olisi kiva nähdä, miten laadukkaampi puolustus, jota U18 kisoissa oli, olisi vaikuttanut näihin. Tilaa ja aikaa kun oli merkittävästi vähemmän kuin noissa sarjoissa.
Toikka:
39% U19 SM.
0% M1A, jossa kaudella 63min peliajalla kolkit 0/3.
Selkeästi hyvä heittäjä, mutta tässäkin mietityttää, kuinka paljon olisi saanut palloa ilmaan U18 kisoissa, jos ei 1A:ssakaan heitä?
Tuo D1A on todella hyvä paikka verrata tasoa varsinkin 18 V maju pelaajille. Siinä on vaan sellainen tilanne, että parhaimmatkaan 18 v joukkueen pelaajista eivät sitten pärjää 1 A divarissa esim HBA:n pelaajat/joukkue.Menee ehkä enemmän tuonne juniorikoripallon puolelle.
Massa antaa mahdollisuuden, mutta siitä ei ole kovinkaan paljon hyötyä jos meillä ei ole tarpeeksi laadukasta päivittäistä toimintaa.
Sen mitä olen nuorten mj-pelejä, D1A ja U19 pelejä nähnyt, niin en ole olleenkaan varma, että mihin pelaajia pyritään kehittämään. Voittamaan junnusarja, täytepelaajaksi korisliigaan, mj-pelaajaksi vai kansainvälisille koville pelikentille.
U18 kisoissa pelannutta U17/U18 ikäluokkaa oli viime kaudella enemmän kuin koskaan aikaisemmin ja sama trendi näyttäisi jatkuvan myös ensi vuonna. Aika varmaa on myös se, että jossain vaiheessa se määrä tulee myös taittumaan laskuun.
Juuri näin. Kääntöpuolena sitten se, että suurimmalle osalle HBA/JBA:n pelaajista 1A on juuri oikeanlainen haaste tai jopa liian suuri sellainen. Parhaille HBA/JBA:n pelaajille 1A:n tarjoama haaste ei kuitenkaan enää riitä. Ja juuri nämä parhaat pelaajat ovat ne joiden pitäisi tässä U18-maajoukkuessa pelata.Tuo D1A on todella hyvä paikka verrata tasoa varsinkin 18 V maju pelaajille. Siinä on vaan sellainen tilanne, että parhaimmatkaan 18 v joukkueen pelaajista eivät sitten pärjää 1 A divarissa esim HBA:n pelaajat/joukkue.
Kaikella kunnioituksella ja Honkaniemi on kyllä tällä erää varsin pystyvä poika suomalaisissa juniorisarjoissa, mutta nyt puhutaan melko hintelästä 185cm pitkästä takapelaajasta. U18 A-divisioonan EM-kisoissa levypalloja olisi voinut muutama tarttua lähinnä vahingossa. Ja tuolla mitalla Liettua-peliä lukuun ottamatta ajot tuottivat haasteita Abbeyllekin.Honkaniemen kohdalla ajattelin juurikin kykyä ajaa ja erinomaista levarisilmää.