Korisliigan nykytila

[gallup1]

Olen ymmärtänyt, että jenkit on halvempia kuin kotimaiset. Mitäs tälle olisi tehtävissä?

Olisi tehtävissä se, että nostetaan heidän palkkaansa niin eivät olisi enää halvempia.

 

[koris.com]

Niin, tosiaan jenkkien taustat ja elämät taitavat olla aika lailla erilaisia kuin useimmiten hyvin koulutetuilla suomalaisilla, joilla on hyvä siviiliura todennäköistä. Tämäkin on varmaan aiheellista muistaa joskus jenkkien itsekkyyttä arvostellessa. Ei sillä, etteikö ne arvostelut ihan aiheellisia usein olisikin, mutta toisaalta epäitsekkäitä jenkkejä ollut ympäri Eurooppaa vuosikaudet. Usein taitaneet jäädä jopa Eurooppaan loppuelämäksi. Tämä ei tietenkään ollut suora vastaus tuohon palkkakysymykseen, joka on kyllä ongelma.

 

[MOBvilko]

Olisi tehtävissä se, että nostetaan heidän palkkaansa niin eivät olisi enää halvempia.

Ja kyllä jenkkejä on saatavana paljon kalliimpia kuin yksikään kotimainen..

 

[mranon78]

Riippuu aikapaljon jenkistä kyllä. Jos täällä jo joku aikaisemmin pelannut, niin saadaan luultavasti halvemmalla. Mutta ei ole kyllä seuroilla älyttömiä summia varaa maksaa. Mikäs tällä hetkellä on palkat heillä ja mikä on sääntö jenkkien suhteen nykyään?

 

[Sepi]

Eikös se mennyt niin että jenkille voidaan käytännössä maksaa n. 3000-4000 e kuukaudessa + luontoisedut, jolloin verot eivät vielä pahemmin rasita kiitos kansainvälisen verotuksen ihmeiden. Jos palkka nousee tuon tason yli, tulee verottaja jaolle normaalilla aggressiivisuudella niin, että palkan pitäisikin olla jo aivan radikaalisti isompi jotta pelaajalle jäisi enemmän käteen, ja se se vasta olisikin kallista joukkuelle kun palkan päälle pitää vielä maksaa sivukulut. Tuolla palkalla on saatu jopa kohtalaisen hyviä jenkkejä ja välttämättä esim. 2000-3000 e lisäpanostus yhden jenkin bruttopalkkaan ei tuottaisi samaa hyötyä kuin huonoimmillankin ehkä vain vähän huonomman kahden jenkin palkkaaminen yhteensä samalla käytettävällä kuuden tonnin rahamäärällä. Jenkkiyliopistoista tulee markkinoille aivan järjetön määrä ammattimaisesta koripallon pelaamisesta haaveilevia nuoria ja joukkueilla on omilla pelaajabudjeteillaankin varaa jopa valita.

Luulen että suurin osa suomalaisista pelaajista tienaa enintään sen verran mitä jenkit, useimmat varmaankin vähemmän niin bruttona kuin nettona. Kansainvälisellä tasolla pelanneet suomalaiset voivat kotimaahan palattuaan toivoa saavansa enemmän palkkaa kuten Rannikko, joka pari vuotta sitten tienasi n. 6 ja Kotti n. 5 tonnia kuussa (verotettavaa ansiota eli mahd. vähennykset pois), eli ihan semmoista saman ikäisen eläinlääkärin liksaa. Kokonaisvaltainen elämänura ei kuitenkaan koripallo taida monellekaan olla kun korkeakouluopiskelu on pelaamisen sivussa aika monen hobby. Seppälä nuoremmista kavereista kyllä aikoo kai panostaa koripalloon ihan pitemmän ajan elinkeino mielessään, kun on itsekin ilmoittanut että keskittyy nyt vain koripalloon eikä tiettävästi opiskele mitään muuta. Parin vuoden päästä voisikin olla ainesta jollain tasolla eurooppalaisillekin kentille tienaamaan.

 

[Yksinäinen Susi]

Eikös se mennyt niin että jenkille voidaan käytännössä maksaa n. 3000-4000 e kuukaudessa + luontoisedut, jolloin verot eivät vielä pahemmin rasita kiitos kansainvälisen verotuksen ihmeiden. Jos palkka nousee tuon tason yli, tulee verottaja jaolle normaalilla aggressiivisuudella niin, että palkan pitäisikin olla jo aivan radikaalisti isompi jotta pelaajalle jäisi enemmän käteen, ja se se vasta olisikin kallista joukkuelle kun palkan päälle pitää vielä maksaa sivukulut.

Kyse ei ole palkan suuruudesta, vaan Suomessa oleskelun pituudesta. Jos se jää alle kuuden kuukauden, saa efektiivisen veroprosentin todella alas.

Ulkomailta tulevat esiintyvät taiteilijat ja urheilijat

Osan palkasta voi siis maksaa verottomina päivärahoina: 42 euroa per päivä. Majoituksen ja matkaliput voi seura tarjota kokonaan verottomina, kun muuten nekin olisivat verotettavaa tuloa.

Se osuus mikä noiden jälkeen maksetaan vielä normaalina palkkana, verotetaan 15 prosentin lähdeverolla. Näin ollen efektiivinen veroprosentti menee alle 10 pinnan.

Siihen päälle tulevat toki sitten vakuutukset ym. vielä.

Kannustaa osaltaan siis tietysti seuroja kauden aikaiseen pelaajarulettiin.

 

[Vitalstatistix]

Kyse ei ole palkan suuruudesta, vaan Suomessa oleskelun pituudesta. Jos se jää alle kuuden kuukauden, saa efektiivisen veroprosentin todella alas.

...

Kannustaa osaltaan siis tietysti seuroja kauden aikaiseen pelaajarulettiin.

Eikös tämä ole myös se syy, miksi meillä niin harvoin jenkit jää toiseksi kaudeksi?

Tämäkin on harmillinen juttu näin katsojan näkökulmasta, kun niitä jenkkejäkin voisi alkaa pitää "oman kylän poikina" jos pelaisivat edes muutaman kauden. Puolen kauden jenkkeihin ei ymmärrettävästi vielä synny kiinnostussuhdetta yhtä helposti. Sen sijaan noista harvoista "kotijenkeistä", Leon Huffista Damon Williamsiin, on tullut ihan oleellinen osa suomalaista koriskulttuuria.


Onhan tämä kotimaisten seurojen palkanmaksukyky kyllä ihan aito ongelma. Miten houkutella nuori kotimainen korislupaus lähtemään korisammattilaisuuden tielle jos luvassa on parhaimmillaankin keskiliksat - mutta "työkyvyttömyyseläke-ikä" tulee vastaan jo vähän kolmenkympin jälkeen? Jos keskittyy nuorena pelaamiseen - että pääsisi pidemmälle ja tienaisikin jotakin - jää opinnot aika lailla syrjään. Sitten pitäisi alkaa miettiä uutta koulutus- ja ammatinvalintaa kolmekymppisenä ilman pienintäkään pesämunaa loppuelämälle.

Vrt. Lauri Markkanen voisi halutessaan lopettaa koriksen pelaamisen 24-vuotiaana ja elellä lokoisasti loppuelämänsä suurperheen isänä pelkästään NBA:n tulokassopimuksen tuotoilla.

 

[gallup1]

Miten houkutella nuori kotimainen korislupaus lähtemään korisammattilaisuuden tielle jos luvassa on parhaimmillaankin keskiliksat - mutta "työkyvyttömyyseläke-ikä" tulee vastaan jo vähän kolmenkympin jälkeen? Jos keskittyy nuorena pelaamiseen - että pääsisi pidemmälle ja tienaisikin jotakin - jää opinnot aika lailla syrjään. Sitten pitäisi alkaa miettiä uutta koulutus- ja ammatinvalintaa kolmekymppisenä ilman pienintäkään pesämunaa loppuelämälle.

Ei sillä rikkaaksi tule, mutta varmasti elää ihan mukavasti ja ennen kaikkea saa tehdä sitä mitä tykkää, pelata korista. Mutta kyllähän tuo tiettyä sinnikkyyttä ja jääräpäisyyttä vaatii.

Onneksi kuitenkin monien muiden alojen työnantajat tasoittavat tilannetta nykyään teettämällä pätkähommia nuorilla ja järjestämällä YT:itä sun muuta viheliästä ihan normaaleissakin hommissa. Ei ne herkkua ole nekään aina. Keskimäärin suomalaiset toimivat 2-3 ammatissa uransa aikana.

Tuli muuten mieleen vielä noista jenkkien palkoista, että jenkin vaihtaminen taitaa myös maksaa helposti sen 3000-5000€, joka on pois sitten yleensä siitä uuden palkkauksesta. Uuden tulisi siis paitsi olla parempi, myös halvempi kuin se entinen. Tälläkin kaudella on jo pitkälti yli 70 jenkkiä liigassa pelannut.

 

[mranon78]

Eikös tämä ole myös se syy, miksi meillä niin harvoin jenkit jää toiseksi kaudeksi?

Tämäkin on harmillinen juttu näin katsojan näkökulmasta, kun niitä jenkkejäkin voisi alkaa pitää "oman kylän poikina" jos pelaisivat edes muutaman kauden. Puolen kauden jenkkeihin ei ymmärrettävästi vielä synny kiinnostussuhdetta yhtä helposti. Sen sijaan noista harvoista "kotijenkeistä", Leon Huffista Damon Williamsiin, on tullut ihan oleellinen osa suomalaista koriskulttuuria.


Onhan tämä kotimaisten seurojen palkanmaksukyky kyllä ihan aito ongelma. Miten houkutella nuori kotimainen korislupaus lähtemään korisammattilaisuuden tielle jos luvassa on parhaimmillaankin keskiliksat - mutta "työkyvyttömyyseläke-ikä" tulee vastaan jo vähän kolmenkympin jälkeen? Jos keskittyy nuorena pelaamiseen - että pääsisi pidemmälle ja tienaisikin jotakin - jää opinnot aika lailla syrjään. Sitten pitäisi alkaa miettiä uutta koulutus- ja ammatinvalintaa kolmekymppisenä ilman pienintäkään pesämunaa loppuelämälle.

Vrt. Lauri Markkanen voisi halutessaan lopettaa koriksen pelaamisen 24-vuotiaana ja elellä lokoisasti loppuelämänsä suurperheen isänä pelkästään NBA:n tulokassopimuksen tuotoilla.

Tuohon Markkaseen liittyen, hän voi aina pelata viimeistelemään tutkintonsa Arizonaan, pelata ei siellä saa, mutta voi jatkaa opiskelut loppuun. Suomessakin voisi yrittää jotain tällaista ettei nyt jää porukka, etenkin kotimaiset , ihan tyhjän päälle. En nyt tarkoita mitään stipendejä yliopistoon , vaan ammattiin kouluttautumista tms

 

[Stone]

Lisätään vielä lainaus aiemmasta linkistä:

Jos ulkomailta tulevalle urheilijalle tai taiteilijalle maksetaan korvaus Suomessa tapahtuvasta henkilökohtaisesta toiminnasta, Suomen ja muiden maiden väliset verosopimukset eivät normaalisti rajoita Suomen verotusoikeutta. Yhdysvalloista tulevat urheilijat ja taiteilijat ovat ainoa poikkeus tähän sääntöön. Jos tulet Suomeen Yhdysvalloista ja saat täältä palkkiota ja kulukorvauksia yhteensä enintään 20 000 dollaria vuodessa, korvausta ei veroteta Suomessa. Jos raja ylittyy, koko palkkiosta on maksettava vero Suomeen. Maksaja voi ottaa verosopimuksen mukaisen huojennuksen huomioon vain lähdeverokortilla olevan merkinnän perusteella.

Verotuksellisesti (keskiverto)jenkit ovat etulyöntiasemassa suomalaisiin nähden tuonne $40000 saakka kaudessa. Mutta niin kuin aiemminkin on tullut jo mainituksi, joukkueiden budjetti on se suurin rajoittava tekijä niin palkkoihin kuin pelin tasoon. Suuremmat budjetit mahdollistaisivat useammalle ammattimaisen pelaamisen tai vaihtoehtoisesti kovemmat vahvistukset.

Seurojen tulot muodostuvat sponsorituloista ja myydyistä pääsylipuista (europeleissä toisinaan palkintorahoista). Siksi tuotteen myynti on kaiken muun lisäksi erittäin oleellinen osa kehitystä. Koripallo kilpailee useimmilla paikkakunnilla muiden lajien kanssa, mutta urheiluviihteenä kaiken muunkin viihteen kanssa. Ja Suomi on varsin rajallinen markkina verrattuna suurempiin maihin. Rahaa/yleisöä ei riitä samalla tavalla jaettavaksi.

 

[?Turisti]

Kyse ei ole palkan suuruudesta, vaan Suomessa oleskelun pituudesta. Jos se jää alle kuuden kuukauden, saa efektiivisen veroprosentin todella alas.
Ulkomailta tulevat esiintyvät taiteilijat ja urheilijat
....

Ensinnäkin lämpimät tervetulotoivotukset uudelle nimimerkille kirjoittelemaan foorumin höyrypäiden keskelle!

Haluaisin viitata tällä foorumilla toisessa topicissa, jota en nyt jaksa etsiä esille, käytyyn keskusteluun jenkkien edullisuudesta kotimaisiin pelaajiin verrattuna. "Omistajan ääni":n ansiokkaasti linkkaamassa verottajan infosivussa kirjoitetaan myös:

Yhdysvalloista tulevat urheilijat ja taiteilijat ovat ainoa poikkeus tähän sääntöön. Jos tulet Suomeen Yhdysvalloista ja saat täältä palkkiota ja kulukorvauksia yhteensä enintään 20 000 dollaria vuodessa, korvausta ei veroteta Suomessa. Jos raja ylittyy, koko palkkiosta on maksettava vero Suomeen.

Eli uudelle, pakasta vedetylle jenkille voi syksyllä maksaa $ 20 000 ja seuraavan verovuotena $ 20 000 ilman lähdeveroa. Tähän lasketaan rahapalkka ja luontoisetujen verotusarvo (ruoka, asunto tms). Tätä tuloa verotetaan urheilijan kotimaassa kuten muutakin hänen tuloaan eli ei se verotonta ole.

Jos siis vaikka keväällä suomessa 3 kk pelaanneelle jenkille (sis kanukit) olisi maksettu se $ 20 k täyteen, aiheuttaisi syksyllä ensimmäinen kuukausipalkka negatiivisen vaikutuksen nettokertymään. Jos vaikka Jenkki tulisi lomalta takaisin syyskuussa ja saisi $ 3 000. Silloin lankeaisi koko summasta ($ 23 000) 15 % lähdevero eli $ 3 450, joten kolmen tonnin tienestin asemesta jenkin pitäisi maksaa 450 dollaria veroja säästöistään.

En tiedä tuon 6 kuukauden oleskelurajan laskentaperusteita, eli kuinka helposti se nollautuu, mutta yli 6 kk oleskeleva, joutuu rajan ylittäessään maksamaan verot koko tulokertymänsä osalta. Ja myös työnantajan velvollisuudet ovat suomen kansalaisia vastaavat. Toisaalta verottaja kirjoittaa

Maksaja voi ottaa verosopimuksen mukaisen huojennuksen huomioon vain lähdeverokortilla olevan merkinnän perusteella.

Ihan kuin tuon huojennuksen voisi soveltaa ainoastaa lähdeverokelpoiset eli alle 6 kk oleskelevat, eli onko oleskeluaikakin verovuosikohtainen?

Loppujen lopuksi siinä missä NBA:sta ja (korisligaa) kovemmista rahaliigoista osattomaksi jääneet jenkit voivat tulla Suomeen odotuksiaan pienemmällä korvauksella, koska laatuliigassa voivat osoittaa arvonsa ja sopeutumiskykynsä metsästääkseen kunnon diilin esim Euroopan paremmin palkatuista liigoista seuraavalle kaudelle. Tällä järjestelyllä tilanne on win-win. Kotimainen pelaaja tarvitsisi sen palkan ensikaudeltakin, paitsi, jos menisi itsekin Euroopan muille kentille.

Edit: Pahus Stone heitti ensimmäisenä kiven ... ;-) Kun kirjoittaa asiaa eikä jaarittele, ehtii ensin.
Toisaalta, eikö tämä varoitakaan enää, että uusia postauksia olisi tullut kirjoituksesi aikana?

 

[Vitalstatistix]

Laitetaanpa tällainenkin näkökulma tähän keskusteluun.

Ensi kaudeksi Ameriikan mailta vapautuu kolme tämän kauden senioripelaajaa. Kaksi -94 syntynyttä NCAA II –sarjassa pelannutta pelimiestä Julius Rajala ja Mika Nuolivirta, sekä March Madness –turnauksessa kautensa hienosti juuri päättävä -95 syntynyt Oskar Michelsen.

Tässä tämän kauden keskeisiä statseja.


F Julius Rajala (-94), 205cm., Southern Indiana NCAA II

28ott. 20,4min. 9,0p. 4,8l.

C Mika Nuolivirta (-94), 211cm., Colorado State – Pueblo NCAA II

27ott. 19,1min. 10,4p. 3,4l.

F Oskar Michelsen (-95), 206cm., Davidson NCAA I

32ott. 16,8min. 5,5p. 2,5l.


Kannattiko Ameriikan-matka pelillisesti? Itse muistan näistä kolmesta lähinnä Julius Rajalan nuorena lahjakkaana teininä nostamassa Seagullsia Korisliigaan neljä vuotta sitten. Millainen olisi ollut urapolku jos olisi jäänyt Lokkeihin / Korisliigaan?

Vertaillaan näitä pelureita saman ikäluokan kotimaisiin pelaajiin Korisliigassa ja tän kauden tuloksia tähän asti. Minne luulisitte näiden kolmen mahdollisen paluumuuttajan päätyvän ensi kaudella ja millaiseen rooliin?

Laitoin nää kotimaiset -94 syntyneet nyt peliminuuttien mukaiseen järjestykseen – joku muukin järjestys olisi ollut toki mahdollinen.


G Marius van Andringa, 189cm., Korihait

24ott. 25.53min. 11,1p. 1,6l. 2,0s.

G Joonas Lehtoranta, 194cm., Kauhajoki

26ott. 23.27min. 5,2p. 2,3l. 3,0s.

F Topias Palmi, 194cm., Pyrintö

28ott. 23.05min. 9,0p. 2,3l. 1,0s.

G Teemu Sulonen, 188cm., Korihait

33ott. 18.50min. 6,9p. 1,5l. 1,8s.

G Niko Mattila, 192cm., BC Nokia

19ott. 18.44min. 6,1p. 2,1l. 1,5s.

G Joni Herrala, 192cm., KTP

30ott. 13.10min. 2,5p. 1,7l. 1,1s.

G Vesa-Pekka Laine, 183cm., Korihait

33ott. 12.27min. 2,8p. 1,1l. 1,4s.

C Mikael Aalto, 205cm., KTP

23ott. 12.12min. 3,7p. 2,7l.

C Miikka Luosmaa, 204cm., Vilpas

33ott. 11.54min. 2,4p. 2,3l.

G Emil Djeen, 183cm., Kataja

16ott. 9.49min. 2,6p. 1,4l. 0,6s.

C Mikael Kauhanen, 202cm., Kataja

22ott. 6.08min. 2,8p. 1,2l.

G Johannes Lasaroff, 178cm., Kataja

21ott. 5.19min. 1,1p. 0,4l. 0,6s.


Hankaluushan on Korisliigan ja NCAA -sarjojen vällisen tason arvionnissa.

Parhaat NCAA -pelaajat on seuraavan syksyn NBA-tähtiä ja Korisliigan nuoret jenkkivahvistukset on niitä, jotka oli liian huonoja NBA:han, G-liigaan tai isompiin Eurosarjoihin NCAA-uransa jälkeen. Toisaalta pelkästään NCAA I:ssä pelaa 350 joukkuetta, joten taso on kovin kirjava.

NCAA II -sarjan tasosta mulla ei ole mitään hajua. Se lienee jossakin yleisessä katsannossa NCAA I:tä heikompi, mutta onko esim. NCAA II -sarjan parhaiden joukkueiden ja NCAA I:n huonoimpien joukkueiden välillä eroa lainkaan ja kenen eduksi, sitä en tosiaan tiedä.


PS. En muuten löytänyt yhtään minkäänlaisia vakiosti minuutteja pelaavia -95 syntyneitä pelaajia Korisliigan statseista. Kertokaa joku, oonko missanut jotakin vai onko meillä tosiaan tuollainen aukko -95 syntyneissä – jenkeissäkään ei näytä olevan tuota ikäluokkaa kuin Ventoniemi ja Hopkins.

 

[Kaaren_takaa]

Esim. Madsen, Odabasi ja Sulejmanovic ovat -95 ikäluokkaa... Suomesta pelaajia taitaa löytyä pääasiassa 1. divarista.

 

[RahanKeruuMies]

Millainen olisi ollut urapolku jos olisi jäänyt Korisliigaan?

Totuuksia: Tietyn pisteen jälkeen urakehitys junnaisi paikoillaan koska Korisliiga ei tarjoa tuon kaliiperin lahjakkuuksille tarpeeksi haastetta ja muukin organisaation on vähän niin ja näin.

Jos haluaa rakentaa uran ammattilaisena Korisliigaa kovemmilla kentillä on jenkkien koripalloilijatehtaat oikea valinta. Suomesta sinua ei tule kukaan hakemaan mutta yliopistossa olet jo selvästi näkyvämmässä asemassa tulevan työnantajan suhteen ja olet varmasti saanut nauttia osaavasta valmennuksesta ja huippu olosuhteista, ainakin suomalaiseen tasoon verratessa.

Sekin on hyvä muistaa että jenkkien yliopistoihin ei vain mennä, vaan sinne pitää päästä. HBA lupauksien kohdalla puhutaan jo ihan oikeasta potentiaalista, niitä on turha vertailla perinteisten korispaikkakuntien kitukasvuisiin okkojärvisiin. Monet luettelemasi Suomeen "jääneet" vertailukohdat eivät ole herättäneet mitään kiinnostusta missään päin maailmaa.

Pitää olla vähintään Madsenin kokoinen että hyvät esityksesi Korisliigassa kiinnostavat ketään Suomen ulkopuolella koska niistä järvisen pituisista pihatonttuista on ylitarjontaa. Ja Madsenista tuli mieleeni että lukiosta pitää saada tarpeeksi hyvät paperit että voi edes päästä jenkkien yliopistoihin ja Madseni ei ole edes käynyt lukiota joten se siitä jossittelusta hänen kohdallaan.

Podintaa: Maailman koviten kilpaillussa lajissa jalkapallossa maailmalle lähdetään jo 16-vuotiaana jos kotimaa ei tarjoa tarpeeksi kehittävää alustaa. Istutaanko Suomessa vähän liian tunnollisesti lukion penkkiä ja kulutetaan tärkeitä vuosia? Olisiko 16-vuotiaalle huippulahjakkuudelle eduksi se että lähtisi peruskoulun jälkeen jo maailmalle? Miten Markkanen olisi kehittynyt jos olisi muuttanut äitinsä kanssa Helsingin sijasta Espanjaan pariksi vuodeksi ennen draftia? Suomessa ajatellaan että Litmasesta tuli huippu vaikka lähti Suomesta vasta 21-vuotiaana, Hollannissa mietitään kuinka paljon parempi Jarista olisi tullut jos hän olisi lähtenyt aikaisemmin.

 

[gallup1]

Älkää uskoko RKM:ää. Hän on näitä heikkoitsetuntoisia vätyksiä, jonka mielestä ulkomailla on kaikki aina hienompaa ja parempaa. Totuus on, että jenkkien aliopistoissa ei se pelin taso pärjää kovinkaan usein Korisliigalle. Kuten Larkas sanoi, viime vuoden Seagulls olisi vienyt Arizonaa selkeästi ottelusarjassa. Ja se yliopiston valmennus, silmiin koski mitä kuraa se joukkuepeli oli. Joukkueen paras heittäjä oli usein 5 minuuttia ilman palloa ratkaisuhetkillä kun takamies rynni laput silmillä sumppuun koria kohtia. Jalkapallovertaus ei toimi tässä tapauksessa kun Veikkausliiga on oikeasti tasoltaa selkeästi jäljessä muuta Eurooppaa, Korisliiga taas oikein hyvä sarja kilpailullisesti.

 

[Ylläpito]

Älkää uskoko RKM:ää. Hän on näitä heikkoitsetuntoisia vätyksiä...

Noh noh, käytöstavat.

 

[pethe]

Tulipa mieleen, kun näin mainoksia salibandyn superfinaalista. Miten tuommoinen superfinaali sopisi korisliigan ja naisten korisliigan päätöstapahtumaksi? Eli mestaruudet ratkastaisiin yksillä finaalipeleillä yhdessä isommassa hallissa, joka ei välttämättä olisi kummankaan finalistin kotihalli. Eikä paikka välttämättä olisi Hartwall-areena, eikä edes pääkaupunkiseudulla. Tulisiko enemmän pöhinää ja kiinnostusta valtakunnallisesti? Houkuttelisiko esim finaalipari Salo-Kauhajoki enemmän katsojia esim. Tampereella kuin joukkueiden kotipaikkakunnilla? Olisiko se liianpaljon pois jonkin paikkakunnan identiteetistä, jos ei finaaleja paikkakunnalla pelttaisikaan? Jäisikö viivan alle joukkueille tai lajille enempi vai vähempi kuin paras n:stä sarjassa?

 

[Herkku]

Tulipa mieleen, kun näin mainoksia salibandyn superfinaalista. Miten tuommoinen superfinaali sopisi korisliigan ja naisten korisliigan päätöstapahtumaksi? Eli mestaruudet ratkastaisiin yksillä finaalipeleillä yhdessä isommassa hallissa, joka ei välttämättä olisi kummankaan finalistin kotihalli. Eikä paikka välttämättä olisi Hartwall-areena, eikä edes pääkaupunkiseudulla. Tulisiko enemmän pöhinää ja kiinnostusta valtakunnallisesti? Houkuttelisiko esim finaalipari Salo-Kauhajoki enemmän katsojia esim. Tampereella kuin joukkueiden kotipaikkakunnilla? Olisiko se liianpaljon pois jonkin paikkakunnan identiteetistä, jos ei finaaleja paikkakunnalla pelttaisikaan? Jäisikö viivan alle joukkueille tai lajille enempi vai vähempi kuin paras n:stä sarjassa?

Ei kuulosta minusta yhtään hyvältä, eikä kannata kopioida.

 

[42]

Tulipa mieleen, kun näin mainoksia salibandyn superfinaalista. Miten tuommoinen superfinaali sopisi korisliigan ja naisten korisliigan päätöstapahtumaksi? Eli mestaruudet ratkastaisiin yksillä finaalipeleillä yhdessä isommassa hallissa, joka ei välttämättä olisi kummankaan finalistin kotihalli. Eikä paikka välttämättä olisi Hartwall-areena, eikä edes pääkaupunkiseudulla. Tulisiko enemmän pöhinää ja kiinnostusta valtakunnallisesti? Houkuttelisiko esim finaalipari Salo-Kauhajoki enemmän katsojia esim. Tampereella kuin joukkueiden kotipaikkakunnilla? Olisiko se liianpaljon pois jonkin paikkakunnan identiteetistä, jos ei finaaleja paikkakunnalla pelttaisikaan? Jäisikö viivan alle joukkueille tai lajille enempi vai vähempi kuin paras n:stä sarjassa?

Tuo on säbässä varmaan helpompi järjestää kun käytännön pelaajarotaatiossa on (kai?) jotain melkein 20 pelaajaa niin parin-kolmen pelaajan loukkaantuminenkaan ei ole vielä sellainen katastrofi mitä se koriksen 8-9 pelaajan rotaatiossa olisi.

Ottelupaikka varmaan kiertäisi ja sitten voidaan arvuutella minkä verran katsojia kerää finaali, joka pelataan vaikkapa Joensuussa ilman Katajaa. Tai olisko tasapuolista jos finaali on Kisahallissa ja siellä Seagullsilla vastassa vaikkapa Karhu?

Kyllä mä olen ymmärtänyt, että kotiottelun tuotto joukkuelle on jopa selvästi suurempi kuin vierasottelun menot. Noin niinkuin keskimäärin, ääripäät on sitten asia erikseen.

Ei jatkoon.

 

[leka]

Koriksen finaalit ja playoffit on kauden ehdoton huipennus. Ei säbä kopiointia!