Korisliigan nykytila

[vmp]

Voisiko yksi syy olla se, että aikatauluissa pitää varautua 7 pelin sarjoihin ja nyt ne meni 4-0 ja 4-1?

Tämä varmaan osasyy, toki luulisi, että asiaan olisi jollakin tasolla varauduttu, eli mietitty myös muita pelipäiviä, jos välierät menevät nopeasti ohi. Olen melko varma, että esim. jääkiekkoliiga olisi toiminut niin, että finaalipäiviä olisi aikaistettu. Toki siellä vähän eri tilanne tv:n kanssa, eli tv kuvaa silloin, kun pelejä on, koriksessa täytyy tanssia ylen pillin mukaan, kuten nyt nähdään näistä finaalien alkamisajoista, jotka poikkeavat täysin useamman vuoden noudatettuja alkamisaikoja. Näin ovat lajit erilaisia.

 

[jokelos]

Sen mie sanon, että kausi voisi loppua aikaisemmin. Ehkä tänä vuonna kesä yllätti, mutta toukuun puolessa välissä monella on jo muut kiireet kuin talvikautena

 

[RahanKeruuMies]

Olen ruuhkatukan kanssa samaa mieltä televisionnin tilasta.

http://www.sportti.com/uutinen.asp?CAT=4-1&ID=364841

"Ja sitten televisioinnista. Jos Suomessa todella vallitsee korisbuumi, niin miten voi olla mahdollista, että seurat maksavat Korisliigan tv-sopimuksen? Kyllä, seurat maksavat otteluiden televisioinnin. Televisioinnin, joka tuotetaan edelleen sangen kehnosti toimivalla automaattikameralla. Kameralla, joka ei ennätä reagoida nopeasti vaihtuviin tilanteisiin."

"Toistan itseäni, mutta miten ihmeessä voi olla mahdollista, että korisbuumissa kylpevä maa ei saa myytyä kotimaiselle pääsarjalle oikeaa tv-sopimusta? Nykyinen tv-sopimus kun ei mahdollista käytännössä minkäänlaista kaupallista myyntiä. Sillä kuka haluaa myydä tuotetta, jonka toimivuudesta ei ole mitään takeita? Mikä yritys haluaa markkinoida omaa tuotettaan huonon striimipalvelun avulla? Tämän hetkinen tv-sopimus on luokaton"

Pahinta tässä on se että riistakamerasopimus on monivuotinen. EM-kisojen jälkeen olisi voinut olla hyvää saumaa ujuttaa Korisliigaa oikeille tv-kanaville.

 

[Soosi]

Mäkäläinen on tuota huudellut että seurat maksavat kyllästymiseen asti. Mitään lähdettä tai ylipäätänsä näyttöä siitä että esim. Korisliigaseurat maksaisivat tuosta jotain. Niin kauan kun Mäkäläinen huutelee ja blogaa provosoivasti en antaisi paljoakaan arvoa noille tiedoille. Heti kun lyödään jotain faktaa pöytään niin sitten voin pöyristyä muiden mukana.


Onko koris kuitekaan sellainen laji että se myisi kanavapaketteja. Nelonen tietenkin näyttää nyt ihan kivasti NBAta ja siihen kylkeen kun saisi vaikka jonkun Euroliiga sopparin vaikka peli/viikko ja finaalit niin olisi mahdollisuus profiloitua Suomessa johtavaksi koripallomediaksi ja silloin se Korisliigakin voisi kiinnostaa konsernia. No pitkä matka tuohon kyllä on.

 

[Yksinäinen Susi]

Mäkäläinen: "Toistan itseäni, mutta miten ihmeessä voi olla mahdollista, että korisbuumissa kylpevä maa ei saa myytyä kotimaiselle pääsarjalle oikeaa tv-sopimusta?"

Koska yksikään tv-toimija ei ole valmis maksamaan mitään. Ja miksi eivät? Koska se yhtälö ei ole kenellekään liiketoiminnallisesti kannattava.

Sama tilanne on lentopallolla ja salibandylla. Pesiksellä tilanne on erilainen ainoastaan siitä syystä, että sitä pelataan kesällä, kun Suomessa ei ole muuta kuin jalkapallo, ja Sanoma pystyy Veikkausliiga & Superpesis ympärille rakentamaan edes jonkinlaisen kokonaisuuden.

Aiemmin kaikki maksoivat Ylelle siitä, että Yle matseja televisioi. Siis maksoivat Ylelle, ei Yle sarjoille.

Ei se tv-sopimus tule vain sillä, että kovaan ääneen huudetaan sellaista. Ihan sama mikä "korisbuumi" on, ei meillä - valitettavasti - ole Korisliiga-buumia. Ennen kuin jostain paremmasta tv-sopimuksesta voisi haaveilla, pitäisi saada sarjan kiinnostavuutta kasvatettua merkittävästi.

 

[KeegoMesh]

Koska yksikään tv-toimija ei ole valmis maksamaan mitään. Ja miksi eivät? Koska se yhtälö ei ole kenellekään liiketoiminnallisesti kannattava.

Sama tilanne on lentopallolla ja salibandylla. Pesiksellä tilanne on erilainen ainoastaan siitä syystä, että sitä pelataan kesällä, kun Suomessa ei ole muuta kuin jalkapallo, ja Sanoma pystyy Veikkausliiga & Superpesis ympärille rakentamaan edes jonkinlaisen kokonaisuuden.

Aiemmin kaikki maksoivat Ylelle siitä, että Yle matseja televisioi. Siis maksoivat Ylelle, ei Yle sarjoille.

Ei se tv-sopimus tule vain sillä, että kovaan ääneen huudetaan sellaista. Ihan sama mikä "korisbuumi" on, ei meillä - valitettavasti - ole Korisliiga-buumia. Ennen kuin jostain paremmasta tv-sopimuksesta voisi haaveilla, pitäisi saada sarjan kiinnostavuutta kasvatettua merkittävästi.

Onko "huono tuote" sittenkään este sille TV-sopimukselle? Minulla on sellainen "harhaluulo", että on olemassa "myyntimiehiä", jotka myyvät ihan mitä tahansa vaikka myytävä tuote olisikin "huono"....Voisiko ongelma sittenkin olla siellä myyntipuolella?

 

[RahanKeruuMies]

Minä en haaveile mistää rahaikkaista tv-sopimuksista. Pääasiani on se että Korisliigan näkyvyys ja asema suomalaisessa urheilutarjonnassa paranee niin että sitä tarjotaisiin ilmaisten kanavien kautta myö satunnaisille ja potentiaalisille asiakkaille (edes kerran viikossa). Jos ja kun tuote on kunnossa niin näkyvyys lisää kiinnostusta ja kiinnostus lisää tuotteen arvoa jolloin joskus kaukaisessa tulevaisuudessa joku saattaa maksaakin jotain tv-oikeuksista. Nykyinen riistakamerasopimus ei kehitä mitään minnnekkään.

 

[jänö]

tarjotaisiin ilmaisten kanavien kautta myö satunnaisille ja potentiaalisille asiakkaille (edes kerran viikossa).

Mitä urheilua tarjotaan edes kerran viikossa ilmaisten kanavien kautta? Talviaikaan varmaan jotain (ampuma)hiihtoa? Muuta?

 

[PikkuMikko]

Minä olen oikein tyytyväinen tuohon nykyiseen Elisa / Fanseat -pakettiin, todella pienellä hinnalla saan nauttia Korisliigasta ja aika monesta Espanjan liigan pelistäkin. Fanseatin kuvaus on tietysti alkeellista mutta nyt jo kuitenkin lähes kaikilla paikkakunnilla on osaavat selostajatkin ja muutamia kommentaattoreitakin.
Tämä business voi todellakin olla seurojen kannalta huonoa businesta, mutta ymmärtääkseni Ville Mäkäläisen väite, että seurat maksavat tuosta tuotannosta, perustuu johonkin vanhaan tietoon. Toivoisin jonkun kertovan totuuden.
Mutta samalla tavalla kuin kiekossa niin korisliigassakin nuo (alkeellisetkin) televisioinnit / striimaukset kyllä näkyvät paikalla olevissa katsojamäärissä.

 

[MattHeldman]

Korihait sai lisenssin 11 joukkueen voimin pelattavaan Korisliigaan

"– Meillä on käyty tiettyjä keskusteluja, että joukkuemäärä voisi olla jopa 16. Sitä ennen pitää kuitenkin hahmottaa pelaajamäärä ja saada olosuhteet kuntoon. Nyt painopiste on 12 joukkueessa, Westerholm linjaa."

16 joukkuetta kuulostaa kyllä hieman ylimitoitetulta Suomen oloihin muistaen, että nykymallillakin tehdään konkursseja lähes joka vuosi. Vai helpottaisiko joukkuemäärän kasvattaminen liigan häntäpään kilpailua, tasohan ei voi millään pysyä yhtä hyvänä, koska liigakelpoisia suomalaisia on melko rajallinen määrä.

Nopeasti ajateltuna oma ääni kahdentoista joukkueen ja kolmen jenkin mallille.

 

[Katsoja123]

Nykyiseen 12 joukkueen porukkaan mukaan esim. Lahti, Loimaa ja Turku. Siinä olisi jo 15. Kuka muu vielä?
Kyllähän tuo 16 voisi olla ihan realistinen hieman pidemmällä aikavälillä.

 

[jopsista joo]

Aivan vain ajatusleikkinä. Jos on 12 joukkuetta, 3 ulkomaalaista/joukkue ja joukkueeseen ajatellaan 12 pelaajaa, niin silloin pitää olla suomalaisia pelaajia 108 kpl liigassa. Jos nyt kuitenkin ajatellaan, että joukkueet pelaavat pääsääntöisesti kahdeksan rotaatiolla, niin silloin riittää 60 liigatason suomalaista ja loput 48 ovat sitten kehityspelaajia/junnuja. Voisitteko nyt ystävällisesti listata 60 liigatason suomalaista pelaajaa, jotka tulevat pelaamaan Suomessa, eli Koposta ja Salinia en esim. tähän listaan laittaisi. Itse koitin vähän tuota listaa värkätä, mutta jo 30 nimeä teetti tuskaa. 30 pelaajasta riittää 2,5 pelaajaa jokaiseen 12 joukkueeseen. Viiden ja puolen pelaajan rotaatiolla ei kovin kummoista kautta vedetä läpi.

Toisin sanottuna on helppo huudella, että niin ja niin monta joukkuetta ja niin ja niin vähän ulkolaisia, mutta arkirealismi lienee jotakin ihan muuta. Toinen vaihtoehto toki sitten on, että suostutaan siihen, että liigan kilpailullinen taso tippuu merkittävästi. Tosin uskoisin, että tässä tapauksessa myös yleisön kiinnostusta olisi hankalampi herätellä. "Omia poikia" tullaan katsomaan vain, jos he pärjäävät ja peli on hyvätasoista. Ilman yleisöä tippuu osa tuloista ja osa sponsoreista, sillä miksi olla mukana, jos ketään ei kiinnosta. Oikeampi joukkuemäärä olisi 10 kuin 12 tai jopa utopistinen 16.

 

[KooKoo]

Korihait sai lisenssin 11 joukkueen voimin pelattavaan Korisliigaan

"– Meillä on käyty tiettyjä keskusteluja, että joukkuemäärä voisi olla jopa 16. Sitä ennen pitää kuitenkin hahmottaa pelaajamäärä ja saada olosuhteet kuntoon. Nyt painopiste on 12 joukkueessa, Westerholm linjaa."

16 joukkuetta kuulostaa kyllä hieman ylimitoitetulta Suomen oloihin muistaen, että nykymallillakin tehdään konkursseja lähes joka vuosi. Vai helpottaisiko joukkuemäärän kasvattaminen liigan häntäpään kilpailua, tasohan ei voi millään pysyä yhtä hyvänä, koska liigakelpoisia suomalaisia on melko rajallinen määrä.

Nopeasti ajateltuna oma ääni kahdentoista joukkueen ja kolmen jenkin mallille.

Ketä valhettelee tuossa ls:n jutussa

Liitto vai lehti vai hait?

Dokumentteja lähetetty liittoon, että pelaajien palkat maksettu. Hah hah

Voin 100% varmuudella sanoa että palkkoja ei ole maksettu pelaajille eikä valmentajille

 

[KeegoMesh]

Korihait sai lisenssin 11 joukkueen voimin pelattavaan Korisliigaan

"– Meillä on käyty tiettyjä keskusteluja, että joukkuemäärä voisi olla jopa 16. Sitä ennen pitää kuitenkin hahmottaa pelaajamäärä ja saada olosuhteet kuntoon. Nyt painopiste on 12 joukkueessa, Westerholm linjaa."

16 joukkuetta kuulostaa kyllä hieman ylimitoitetulta Suomen oloihin muistaen, että nykymallillakin tehdään konkursseja lähes joka vuosi. Vai helpottaisiko joukkuemäärän kasvattaminen liigan häntäpään kilpailua, tasohan ei voi millään pysyä yhtä hyvänä, koska liigakelpoisia suomalaisia on melko rajallinen määrä.

Nopeasti ajateltuna oma ääni kahdentoista joukkueen ja kolmen jenkin mallille.

Liigakelpoisten suomalaisten pelaajien määrä puolittuu, jos liigajoukkueiden määrä puolitettaisiin kuuteen. Esimerkiksi lopettiko osa EU:n tai Topon pelaajaista, kun eivät päässeet liigaan?

Puhe olosuhteiden hoitamisesta kuntoon on hölynpölyä (lue haaveilua hienoista halleista). Painopiste tulisi olla liigakelpoisten suomalaisten pelaajien määrän kasvattamisessa eikä isoissa halleissa (osa niistä on jo olemassa, mutta ovat olleet käyttämättöminä).

NBA-pelaajan pitää olla huippulahjakas (esimerkiksi jokaisen pitää pystyä donkkaamaan). Liigapelaajan ei tarvitse donkata kunhan on muuten hyvä. Liigapelaajan ei tarvitse olla absoluuttisen lahjakas vaan lahjakkuuden puutetta voi korjata työnteolla.

Olosuhteiden laittaminen kuntoon tulisi merkitä hallien sijaan pelaajien harjoitteluolosuhteiden parantamista. Mitä enemmän on liigajoukkueita sitä enemmän on paikkoja kotimaisille liigapelaajille ja valmentajille. Uskoisin, että maajoukkue-tason pelaaja tekee enemmän töitä NBA:ssa kuin korisliigassa ja vähemmän töitä divarissa kuin korisliigassa jne.

Väitän, että "liigakelpoisten pelaajien määrän hahmottaminen" on pelkästään huono tekosyy.

 

[MattHeldman]

Liigakelpoisten suomalaisten pelaajien määrä puolittuu, jos liigajoukkueiden määrä puolitettaisiin kuuteen.

Väitän, että "liigakelpoisten pelaajien määrän hahmottaminen" on pelkästään huono tekosyy.

Joo ja kasvattamalla liigan joukkuemäärää kolmeenkymmeneen voidaan myös puhua Korisliigasta, mutta eri asia on se, mitä muutos tekisi pelin tasolle.

Ymmärrän mitä ajat takaa, mutta uskoisin olevamme samaa mieltä siitä, että suomalaispelaajien taso keskimäärin heikkenee, mikäli liigaa laajennetaan. Emmehän voi olettaa, että lisäämällä joukkueita esimerkiksi neljällä myös tietyn tasoisten suomalaispelaajien määrä kasvaa automaattisesti samassa suhteessa?

Mieluummin kuitenkin itsekin katselisin hieman tasoltaan heikompaa liigaa, jossa on enemmän suomalaispelaajia kuin nykyistä liigaa, jossa on vähemmän suomalaispelaajia. Uskoisin myös, että tavallinen katsomonkuluttaja ei huomaisi mitään eroa 12:n ja 16:n joukkueen liigojen pelin tason välillä.

 

[gallup1]

Liigakelpoisten suomalaisten pelaajien määrä puolittuu, jos liigajoukkueiden määrä puolitettaisiin kuuteen. Esimerkiksi lopettiko osa EU:n tai Topon pelaajaista, kun eivät päässeet liigaan?

Puhe olosuhteiden hoitamisesta kuntoon on hölynpölyä (lue haaveilua hienoista halleista). Painopiste tulisi olla liigakelpoisten suomalaisten pelaajien määrän kasvattamisessa eikä isoissa halleissa (osa niistä on jo olemassa, mutta ovat olleet käyttämättöminä).

NBA-pelaajan pitää olla huippulahjakas (esimerkiksi jokaisen pitää pystyä donkkaamaan). Liigapelaajan ei tarvitse donkata kunhan on muuten hyvä. Liigapelaajan ei tarvitse olla absoluuttisen lahjakas vaan lahjakkuuden puutetta voi korjata työnteolla.

Olosuhteiden laittaminen kuntoon tulisi merkitä hallien sijaan pelaajien harjoitteluolosuhteiden parantamista. Mitä enemmän on liigajoukkueita sitä enemmän on paikkoja kotimaisille liigapelaajille ja valmentajille. Uskoisin, että maajoukkue-tason pelaaja tekee enemmän töitä NBA:ssa kuin korisliigassa ja vähemmän töitä divarissa kuin korisliigassa jne.

Väitän, että "liigakelpoisten pelaajien määrän hahmottaminen" on pelkästään huono tekosyy.

Erittäin hyvä kirjoitus muuten, mutta mielestäni tuo olosuhteiden kehitys on myös tärkeää. Nykyisten hallien täyttösuhde taisi olla jo yli 80%, hankala parantaa oikeasti yleisömääriä näillä olosuhteilla.

 

[Nlkke]

Itsekin antaisin mielelläni äänen 12 joukkueen ja kolmen jenkin politiikalle, mutta samaan aikaan tiedostan ettei se ole realistinen tällä hetkellä. Ainakaan 3 jenkin osalta. Tämän hetkinen laadukkaiden pelaajien määrä ei mielestäni salli tätä.

Monelle pelaajalle selkeästi parempi kehityspaikka on 1Div mitä korisliiga. Harjoittelussa voidaan keskittyä edes hieman yksilöä kehittämiin toimiin. Korisliigassa tämä ei ole juurikaan toteutunut tähän mennessä.

Mikäli liigaan otetaan yksi joukkue lisää ja pudotetaan jenkkipelaajien määrää yhdellä pois, ollaan tilanteessa jossa pelaajat kenen kehityksen kannalta 1Div on oikea, signataan korisliigaan. Näiden pelaajien peliaika pienenee. Varsinkin peliaika jolloin ottelua ratkaistaan.

Voidaan miettiä yksittäisen pelaajan kannalta esimerkin kautta. Otetaan vaikka nimeksi Niko Mattila. Nuori pelaaja (24v), joka aloitti korisliiga urakkansa jo 2011-2012 17-vuotiaana. Peliaika 10min ekalla kaudella jonka jälkeen vakiintui 15min molemmin puolin. Karkeasti ajateltuna okei määrä peliaikaa, mutta rooli ei ole merkittävästi kasvanut vuosien varrella. Heittomäärien kautta tullut vastuu ei ole kasvanut käytännössä yhtään (2,0kpl 2p yrityksiä ja 1,8kpl 3p yrityksiä ottelua kohtaan). Heittomäärät kulkevat eri vuosien varrella hyvin lähellä keskiarvoa. Onko ollut Niko Mattilan edunmukaista pelata korisliigaa jo 17 vuotiaasta lähtien roolin juuri kasvamatta (Kolmen jenkin systeemin aikana nostettu näihin minuutteihin) vai pelata kausi tai kaksi isossa roolissa 1Div, jossa pelaajaan yksilönä oltaisiin voitu panostaa enemmän. 1Divarissa on Mattila olisi ollut heittomääriltä ja peliminuuteilta ratkaisupelaaja, ottelusta toiseenz Kolmen jenkin aikaan vastaavia pelaajia on huomattavasti enemmän mitä neljän jenkin aikaan. Tosin Niko Mattilan kannalta täytyy muistaa, että hän on erityisemmin tunnettu puolustuksesta, joka selittää hieman paremmin heittomäärien pysymistä kohtuu matalana.

 

[Väinö]

Korihait sai lisenssin 11 joukkueen voimin pelattavaan Korisliigaan

"– Meillä on käyty tiettyjä keskusteluja, että joukkuemäärä voisi olla jopa 16. Sitä ennen pitää kuitenkin hahmottaa pelaajamäärä ja saada olosuhteet kuntoon. Nyt painopiste on 12 joukkueessa, Westerholm linjaa."

16 joukkuetta kuulostaa kyllä hieman ylimitoitetulta Suomen oloihin muistaen, että nykymallillakin tehdään konkursseja lähes joka vuosi. Vai helpottaisiko joukkuemäärän kasvattaminen liigan häntäpään kilpailua, tasohan ei voi millään pysyä yhtä hyvänä, koska liigakelpoisia suomalaisia on melko rajallinen määrä.

Nopeasti ajateltuna oma ääni kahdentoista joukkueen ja kolmen jenkin mallille.

Tässä liigakelpoisten suomalaisten määrän kohdalla on hyvä huomioida, että HBA:sta yliopistoon lähteneitä pelaajia alkaa palata Eurooppaan tulevina vuosina varsin reilusti. Osa heistä toivottavasti suuntaa Korisliigaa parempiin sarjoihin, mutta varmasti myös Korisliigaan tulee useita erittäin liigakelpoisia pelaajia.

Näistä yliopistopelaajista ensimmäiset ( Rajala ja Nuolivirta) käsittääkseni palaa jo nyt.

Lisäksi esimerkiksi Jyväskylässä on toiminta sillä tasolla, että sieltä kehittyy varmasti 1-2 pelaajaa vuosittain liigatasolle. Esimerkiksi tulevalle kaudelle Juvonen& Marttinen ovat Jyväskylästä jo liigasopimukset tehneet.

 

[Foresight]

Itsekin antaisin mielelläni äänen 12 joukkueen ja kolmen jenkin politiikalle, mutta samaan aikaan tiedostan ettei se ole realistinen tällä hetkellä. Ainakaan 3 jenkin osalta. Tämän hetkinen laadukkaiden pelaajien määrä ei mielestäni salli tätä.

Monelle pelaajalle selkeästi parempi kehityspaikka on 1Div mitä korisliiga. Harjoittelussa voidaan keskittyä edes hieman yksilöä kehittämiin toimiin. Korisliigassa tämä ei ole juurikaan toteutunut tähän mennessä.

Mikäli liigaan otetaan yksi joukkue lisää ja pudotetaan jenkkipelaajien määrää yhdellä pois, ollaan tilanteessa jossa pelaajat kenen kehityksen kannalta 1Div on oikea, signataan korisliigaan. Näiden pelaajien peliaika pienenee. Varsinkin peliaika jolloin ottelua ratkaistaan.

Voidaan miettiä yksittäisen pelaajan kannalta esimerkin kautta. Otetaan vaikka nimeksi Niko Mattila. Nuori pelaaja (24v), joka aloitti korisliiga urakkansa jo 2011-2012 17-vuotiaana. Peliaika 10min ekalla kaudella jonka jälkeen vakiintui 15min molemmin puolin. Karkeasti ajateltuna okei määrä peliaikaa, mutta rooli ei ole merkittävästi kasvanut vuosien varrella. Heittomäärien kautta tullut vastuu ei ole kasvanut käytännössä yhtään (2,0kpl 2p yrityksiä ja 1,8kpl 3p yrityksiä ottelua kohtaan). Heittomäärät kulkevat eri vuosien varrella hyvin lähellä keskiarvoa. Onko ollut Niko Mattilan edunmukaista pelata korisliigaa jo 17 vuotiaasta lähtien roolin juuri kasvamatta (Kolmen jenkin systeemin aikana nostettu näihin minuutteihin) vai pelata kausi tai kaksi isossa roolissa 1Div, jossa pelaajaan yksilönä oltaisiin voitu panostaa enemmän. 1Divarissa on Mattila olisi ollut heittomääriltä ja peliminuuteilta ratkaisupelaaja, ottelusta toiseenz Kolmen jenkin aikaan vastaavia pelaajia on huomattavasti enemmän mitä neljän jenkin aikaan. Tosin Niko Mattilan kannalta täytyy muistaa, että hän on erityisemmin tunnettu puolustuksesta, joka selittää hieman paremmin heittomäärien pysymistä kohtuu matalana.

Toisaalta sitten Karhusta ensi kaudeksi Vilppaaseen siirtyvä Henri Kantonen raivasi tiensä lähes tuntemattomuudesta (Kouvoissa 7 min/peli, 1B:ssä yli 20p/peli) avausviisikon kaveriksi mestari-karhuun sekä liigan kehittyneimmäksi pelaajaksi. Lisäksi näytti kaveri olevan jo Susijengi-ringissäkin.
Niko Mattilan osalta osasyynä kehityskäyrän "ei niin kovaan nousuun" on varmasti hänellä olleet valitettavat loukkaantumiset.

 

[MattHeldman]

Tässä liigakelpoisten suomalaisten määrän kohdalla on hyvä huomioida, että HBA:sta yliopistoon lähteneitä pelaajia alkaa palata Eurooppaan tulevina vuosina varsin reilusti. Osa heistä toivottavasti suuntaa Korisliigaa parempiin sarjoihin, mutta varmasti myös Korisliigaan tulee useita erittäin liigakelpoisia pelaajia.

Näistä yliopistopelaajista ensimmäiset ( Rajala ja Nuolivirta) käsittääkseni palaa jo nyt.

Lisäksi esimerkiksi Jyväskylässä on toiminta sillä tasolla, että sieltä kehittyy varmasti 1-2 pelaajaa vuosittain liigatasolle. Esimerkiksi tulevalle kaudelle Juvonen& Marttinen ovat Jyväskylästä jo liigasopimukset tehneet.

Tämä NCAA-pointti on myös hyvä huomio. Joku aiemmin jo epäili esimerkiksi Rajalan tämän hetkistä tasoa, mutta omasta mielestäni ehdottoman mielenkiintoinen pelaaja, mikäli liigaan palaa.

Kaikkien em. pelaajien todellinen taso tullaan toivottavasti näkemään liigassa jo ensi kaudella ja oma mielipiteeni on, että katselisin jokaista näistä mieluummin kuin sitä neljättä jenkkiä. Itse asiassa Juvoselta odotan jonkinlaista läpimurtoa heti ensimmäisellä kaudella.