Vs: Ulkomaalaiskiintiö!
Haluaisin ottaa kantaa ensi kertaa ulkomaalaiskiintiökeskusteluun, koska asia on viime aikoina herättänyt niin paljon vilkasta keskustelua. Olen täysin eri mieltä ulkomaalaiskiintiöiden poistamisesta usean tähän topiciin kirjoittaneiden henkilöiden kanssa. Erityisesti minua sapettaa Koripalloliiton ex-johtajien avoin kirje tämänpäiväisessä Helsingin Sanomissa (25.2.).
Näkisin Mäen, Kulhan, Riistaman ja Hynnisen kannanoton lähinnä ”vanhojen hyvien aikojen” fiilistelynä. Samaa mitä vanhempi sukupolvi aina tuntuu tekevän, eli väitetään että ennen vanhoina hyvinä aikoina” kaikki oli paremmin.
Nelikon kannanotto on täydellinen omaan pesään virtsaaminen, jossa ei ole mitään tolkkua. Ensinnäkin, kirjoituksessa vertaukset ontuvat, ja väljästi jopa vihjaillaan muka että Englannin Valioliigasta muukalaislegioonat olisivat poistumassa. Olen täysin varma, että kyseessä olevassa miljoonabisneksessä näin ei tule koskaan tapahtumaan.
Nelikko kirjoittaa, että: "Suomalainen koripalloilu ei yllä lähellekään ammattimaisesti harjoitettua urheilua, vaikka pelaajille, valmentajille ja muutamille muille joukkueiden hyväksi työskenteleville maksetaankin. Kokemus osoittaa, että ainoa joukkueurheilulaji, joka Suomessa pystyy toimimaan ammattilaisurheilun periaatteilla, on jääkiekkoilu."
Mitä tällä väitteellä tarkoitetaan? Se on mielestäni täyttä puppua. Vaikka 1970-luvulla ja 1980-luvulla koris olisi ollut amatöörilaji, niin se ei tarkoita sitä että sen tarvitsisi olla sitä 2000-luvulla. Maailma muuttuu, Eskoseni.
Suomalaiset liigaseurat harjoittelevat kaksi kertaa päivässä, ja suurimpien liigaseurojen joukkueiden budjetti hipoo 500 000 euroa. Useissa joukkueissa saattaa olla jopa 7-8 ammattilaista, ja loput puoliammattilaisia muutamia junioreita lukuun ottamatta. Minusta tämä kertoo siitä, että toimintaa viedään koko ajan ammattimaisempaan suuntaan.
Käsittääkseni liitto yrittää jo ensi kaudella tiukentaa vaatimuksia liigalisenssin saamiseksi. Tällä yritetään käsittääkseni kehittää liigaa vielä nykyistäkin ammattimaisemmaksi.
Jääkiekko muka ainoa laji ammattilaisurheiluun? Tarkoitetaanko tällä sitä, ettei koris olisi kuitenkaan Suomessa kannattava bisnes? Ei ole muuten lätkäkään. Ainoa joukkue, joka on tasaisesti pystynyt tahkoamaan taloudellista tuottoa tällä vuosituhannella on Oulun Kärpät. Jääkiekostakin futiksen ja koriksen tavoin seurojen taustoilta löytyy mesenaatteja, kuten Bluesin makkaraperijä Jussi Salonoja, jotka ovat rahoittaneet toimintaa omaa henkilökohtaisella omaisuudellaan.
By the way, nyt kun muihin lajeihin vertaillaan, Veikkausliigassakin rajat ulkomaalaisille ovat käytännössä täysin vapaat. Palloliiton sääntöjen mukaan 148 maan alueelta (EU- ja muutamat muut alueet) pelaajia saa olla rajaton määrä joukkueessa. Ei herrasmiessopimusta, ei mitään. Tietysti tämä jätettiin mielipidekirjoituksessa mainitsematta.
Miksi futiksessa ei ole lähdetty kilpavarusteluun? Vastaus: Pelin luonteen vuoksi seuroilla ei ole siihen varaa. Pitäisi hankkia 18 huippupelaajaa, ei vain kahdeksaa. Tulisi liian kalliiksi. Veikkausliigapelaajan keskipalkka on muuten huomattavasti pienempi kuin koriksessa, vain noin 1300 euroa kuukaudessa. Ei siis mediaanipalkka, vaan keskiarvo, sitä nostavat Valeri Popovitshin ja Farid Ghazin kaltaiset pelaajat, jotka repivät seuroiltaan erittäin hyvää palkkaa (n. 70 000 euroa/kausi).
Entäs salibandy sitten? Totuus on, ettei se tule koskaan saavuttamaan minkäänlaista merkittävää asemaa urheilussa kansainvälisellä tasolla. Harrastajamäärien kasvusta ei siksi tulisi lainkaan huolestua. Sehän on kärjistäen ilmaistuna laji, jota pelaavat sellaiset tyypit, jotka eivät uskaltaneet ikinä aloittaa jääkiekkoa. Lisäksi sählyä, kuten useita muitakin ns. pullamössö-elintasolajeja, pelataan nykyisin tosimielellä vain viidessä Euroopan maassa.
Ex-puheenjohtajat tuovat esille myös maajoukkueen rämpimisen B-divisioonassa, ja puhuvat maajoukkueella mitaten koripallon alennustilasta. No, eiköhän suoritukset ole kuitenkin parantuneet herra Dettmannin tultua takaisin peräsimeen. Jos nelikko olisi karsintajärjestelmää ehtinyt tarkastelemaan, niin olisi käynyt ilmi, että mitä suuremmalla todennäköisyydellä Suomi nousee takaisin A-divisioonaan jo ensi syksynä. Mutta tällekään tosiasialle ei ollut siis tarpeeksi palstatilaa.
Heidän ehdotuksensa ulkomaalaispelaajien siirtojen rajoittamisesta on sen sijaan varteenotettava. "Jenkkien tulemisen ja menemisen" ehkäisemiseksi liitto voisi ryhtyä toimiin. Tästä olen täysin samaa mieltä. Nykytilanne seuroissa ei ole katsojankaan kannalta mitenkään suotuisa. Siirtoaika pitää päättyä aiemmin kuin helmikuun lopussa.
Sen sijaan ulkomaalaispelaajien määrän rajoittamiseen ei pitäisi ryhtyä. Kuten todettu, liiton selvityksestä kävi ilmi sen olevan jopa EU:n lainsäädännön vastaista. Miksi tätäkään ei muuten mainittu jutussa? Herrasmiessopimukset voi unohtaa, koska niille ei saada kaikkien seurojen tukea.
Mainittakoon tässä yhteydessä vielä, ettei nykyistä verotuskäytäntöä ulkomaalaisten osalta voi muuttua. On naiivia uskoa, että näin voisi tapahtua. Eihän Suomeen muuten tulisi enää yhtään ulkomaista työntekijää.
Tärkein kysymykseni kuuluukin: Miten tilanne on olennaisesti muuttunut viime kaudesta? Silloinhan ulkomaalaispelaajia sai ottaa EU- ja niin sanotuista ETA-maista jo täysin vapaasti, ja useilla liigajoukkueilla kuten LrNMKY:llä oli likimain sama määrä ulkomaisia pelaajia kuin nykyäänkin. Lappeenrannallahan saattoi aloittaa peleissä jo viime sesonkina täysin ulkomainen viisikko.
Rajojen täydellinen avaaminen ei ole muuttanut tilannetta olennaisesti, vaan se on ainoastaan tehnyt jenkeistä halvempia, koska niitä on enemmän tarjolla. Lienee selvää, että tavalliset amerikkalaispelaajat ovat halvempia kuin Luxemburgin passin omaavat amerikkalaissyntyneet pelaajat.
Ongelma on tällä hetkellä, etteivät seurat ole reagoineet tilanteeseen vastuullisella tavalla. Joukkueiden pitäisi satsata organisaatioon, eikä ainoastaan ulkomaalaisvahvistuksiin. Kuudennen ulkomaalaisen pelaajan sijasta näiden liigajoukkueiden pitäisi satsata varsinkin nuorten valmennukseen, ja palkata esimerkiksi täysipäiväinen valmennuspäällikkö, mikäli sellaista ei vielä seurassa ole.
Minua on jatkuvasti ihmetyttänyt, että topicissa unohdetaan, mikä muutoksessa oli alunperin tarkoituksena. Tuskin kukaan uskaltaa väittää, ettei Korisliigan pelillinen taso olisi noussut. Mitä parempia pelaajia, sitä parempia joukkueita ja otteluita. Parantuneen taitotason myötä myös katsojamäärät ovat nousseet (ei mainittu kirjoituksessa).
Parhaana osoituksena tästä on se, että alkukaudesta mikä tahansa joukkue pystyisi sarjassa voittamaan minkä tahansa toisen joukkueen. Vaikka nyt PuHu on jo heittänyt pyyhkeen kehään, niin lienee selvää, ettei minkäänlaisia Aura Basketin tapaisia pisteautomaatteja sarjasta vieläkään löydy. Tämä on hyvä peruslähtökohta kaikille huippusarjoille.
Lienee selvää, että uudessa tilanteessa ulkomaalaispelaajien määrä lisäännyttyä on niin sanotusti muutoksesta hyötyjiä ja häviäjiä. Erinomaisia esimerkkejä ovat Suomen kaksi lupaavinta juniorikoripalloilijaa, Hongan Petteri Koponen ja Pyrinnön Petri Heinonen, jotka kumpikin ovat päässeet pelaamaan isoja minuutteja ennätyksellisen kovassa sarjassa.
Samoin muut kotimaiset tähdet, kuten Jukka Matinen, Sami Lehtoranta, Petri Virtanen, Kimmo Muurinen vain muutamia mainitakseni, pelaavat erittäin tärkeässä roolissa kautta aikain kovatasoisimmassa kotimaisessa sarjassa. Nämä suomalaiset vastuupelaajat ovat kehittyneet tällä kaudella myös erityisen paljon.
Jos joku suomalainen ei pääse kentälle liigassa, niin hänen pitäisi etsiä itselleen sopivan tasoinen joukkue tai sarjataso. Liigajoukkueissa istuu penkillä useita pelaajia, jotka eivät pärjäisi edes divaritasolla (mm. PuHussa Huitti ja Aho). Se, että he eivät pääse pelaamaan, on pelin tason kannalta vain hyvä asia.
Samoin kaikissa julkisuudessa esitetyissä mielipiteissä on jätetty mainitsematta, että 1. divisioona on kovatasoisempi kuin koskaan aiemmin. Kyseisessä sarjassa pelaa useita lupaavia junnuja - kuten Akatemian ja RU:n riveissä - jotka saavat pelata otteluita entistä kovatasoisempia pelaajia vastaan jo entistä aiemmin.
Eniten minua ärsyttää se perusnegatiivisuus ja besserwissermäisyys, mitä tällä palstalla on havaittavissa. Totta puhuen, Korisliiga ei nykyisin enää jää taitotasoltaan kovinkaan kauaksi joistain Keski- tai Etelä-Euroopan pääsarjoista. Sitä on vaikea todistaa, koska kotimaiset seurat eivät nykyisessä sarjajärjestelmässä (44 ottelua) pysty osallistumaan europeleihin, mutta olen asiasta täysin varma.
Annan esimerkin ajattelutavan muutoksesta, mikä tälläkin sivustolla tuntuisi olevan tarpeen. Suomen jalkapallossa on jo pitkään uskottu, ettei ero Euroopan huipputason ja Pohjolan välillä ole mitenkään suuri. Maajoukkueen päävalmentajan eroakin vaadittiin fanien toimesta julkisesti, koska tulokset eivät tyydyttäneet kannattajia.
Nyt on uusi valmentaja Hodgson, ja uudet tuulet. Se on näkynyt viime aikoina maajoukkueen otteissa EM-karsinnoissa. Ja ihmiset alkavat huomata sen tosiseikan, mitä jalkapallon harrastajat ovat toitottaneet jo useiden vuosien ajan.
Samaan pitäisi ryhtyä koripallon osalta, eikä tyytyä vain voivoitteluun. Minulla riittää luottoa Dettmanniin, olkoonkin talousasioista ymmärtämätön tai ei. Uskon, että hän nostaa Suomen koripalloilun julkisuuskuvaa ennennäkemättömällä tavalla tulevina vuosina, onhan Saksassa suurissa ympyröissä vastuuta saanut HD sentään suuri filosofi ja nero.
Loppuun haluaisin ilmoittaa näkemykseni siitä, mistä todella on kyse. Hesariin kirjoittanut nelikko ei tämän jälkeen saisi enää koskaan sanoa ääneen: "I LOVE THIS GAME".
